Mallimaa Suomi

Pekka Wahlstedt

Anu Partanen: Pohjoinen teoria kaikesta. Tammi 2017

Kahdeksan vuotta Yhdysvalloissa asunut toimittaja Anu Partanen tekee kirjallaan historiaa monessakin mielessä. Kirja sai ylistävät arvostelut itse New York Timesissä.

Syy ylistykseen tekee siitä vieläkin ainutlaatuisemman ja arvokkaamman –Partanen kirjassaan kohottaa Suomen vapauden ja yksilöllisyyden mallimaaksi. Yleensähän Yhdysvallat ovat edustaneet, etenkin amerikkalaisten omissa silmissä, vapautta ja yksilöllisyyttä, kun taas hyvinvointivaltiostaan tunnettu Suomi on näyttäytynyt amerikkalaisille jonkinlaisena pienoisneuvostoliittona, jossa valtio tekee kaiken yksilöiden puolesta.

Partasen radikaali siirto on, että juuri hyvinvointivaltio onkin se tekijä, joka mahdollistaa aidon vapauden ja itsenäisyyden kaikille kansalaisille. Yhdysvalloissa kaikessa pitää ajatella rahaa ja talous kahlehtii amerikkalaisten vapautta. Terveydenhuolto, lastenhoito ja koulutus nielevät suurimman osan keskivertoamerikkalaisen palkasta ja tämän on raadettava yötä päivää, kunnes palaa puhki tai menehtyy.

Halvan tai maksuttoman terveydenhuollon, lastenhoidon ja koulutuksen tarjoava hyvinvointivaltio luo turvallisen ja vakaan perustan, jonka turvin yksilöt, lapset, aikuiset ja vanhukset, voivat kehittyä ja kukoistaa.

Tämä on yksi syy miksi suomalaiset yritykset Nokiasta pelifirmoihin Superchelliin ja Rovioon ovat menestyneet. Myös nämä ovat suoneet työntekijöilleen rauhallisen ja kiireettömän ympäristön, jossa kehitellä innovaatioita. Mutta Partasen mukaan Piilaaksossakin innovaattorit vilkuilevat muihin yrityksiin suuremman palkan toivossa. Tällainen motivaatio ei kanna pitkällekään.

Aikanaan 1700-luvulla feodaalijärjestelmän hylännyt ja mahdollisuuksien maaksi julistautunut Yhdysvallat on myös palaamassa takaisin säätyjen aikaan: mitä rikkaampi ihminen on, sitä varmemmin tämän jälkeläiset perivät vanhempiensa edut, ja mitä köyhempi joku on, sitä varmemmin hän myös pysyy pohjalla.

Sosiaalinen liikkuvuus on vähentynyt Yhdysvalloissa samaan tahtiin kuin se on lisääntynyt Pohjois-Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa.

Onneksi Partanen ei ole kuitenkaan luomassa uutta, nyt vain ympäri käännettyä, mustavalkoista asetelmaa Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden välille. Hän haluaa asua Yhdysvalloissa edelleenkin, ja hän ihailee amerikkalaisten sosiaalisuutta ja ystävällisyyttä ja sitä, että amerikkalaiset arvostavat yksilön erityisyyttä, joka etenkin Suomessa katsotaan karsaasti. Tasa-arvon liiallisella korostamisella on huonot puolensa.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin