Matematiikasta vetävästi

Pekka Wahlstedt

Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan. Otava 2019

Matematiikkaa abstraktisempaa ja muodollisempaa alaa tuskin löytyy. Niinpä monet ihmiset kyselevät jo koulussa, mitä hyötyä matematiikasta on arkielämän kannalta.

Paljonkin, vastaa matemaatikko Samuli Siltanen. Läpeensä digitalisoitunut nyky-yhteiskunta – bussilipuista ja valokuvista potilastietojärjestelmiin – toimii matematiikan ja sen sovellusten voimalla. Paljon esillä olevan tekoälyn olemustakaan ei pysty ymmärtämään ilman matematiikkaa.

Onneksi matematiikan maailmaan ja tarpeellisuuteen johdattava Siltanen kirjoittaa hyvin vetävästi ja hauskastikin, ja nivoo teksiin mukaan omaa matematiikon uraansa alakoulusta alkaen. Siltanen myös vetää Facebook-ryhmää ja luennoi YouTubessa.

Suuri este matematiikan uralle lähemiselle on uskomus, että vaikea ala kuuluu ainoastaan neroille, jotka ratkaisevat korkeamman matematiikan ongelmia jo kehdossa. Ja lisäksi matematiikkaa pidetään miesten alana.

Siltanen vakuttaa että matematiikkaankin pätee sääntö, harjoitus tekee mestarin, eli kuka tahansa voi oppia ja soveltaa matematiikkaa, vaikkei ihan Einsteinin tasolle yltäisikään.

Siltanen luottaa matematiikan objektiivisuuteen ja universaalisuuteen ja arvostelee yleistä näkymystä, että abstakti matematiikka perustuu sopimukseen. Esimerkiksi kahdesta omenasta tai istuimesta ei saa yhtä tai kolmea väkisinkään – fyysinen todellisuus vahvistaa ja takaa matemaattisten totuuksien ja mallien objektiivisen ja yleispätevän luonteen.

Siltanen luottaa matematiikan kaikkivoipaisuuteen liikaakin. Siltasen mukaan matematiikalla pystytään luomaan – ainakin periaatteessa – jopa taideteoksia. Tietokone pystyy jo kääntämään kokonaisia kaunokirjallisia teoksia.

Mutta voi kysyä, että vaikka kone pystyisi kääntämään Homeroksen Odysseian, pystyykö se kääntämään James Joycen Odysseuksen. Tässä täysin epämatemaattinen alkoholisoitunut runoilija vie voiton hienoimmastakin tulevaisuuden tietokoneesta.

Kannen kuva: Tapani Niemi

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Kyynel lehmän kylkeä vasten

ÄÄNI ÄÄNETTÖMILLE

Tapani Niemi: Saako tiedejournalisti essehtiä? Osa I

RAHKASAMMALEITA JA PERINNEKASVEJA

Eeva Pitkälä: Idästä saapui valloittaja
Arja-Leena Paavola: Perinnekasvien geeneillä taataan tulevaisuuden ruokaturvaa
SOTA-AJAN VIESTEJÄ JÄLKIPOLVILLE

Kalle Virtapohja: Pekka Peitsen karmea kankkunen
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Muisti tuo sodan iholle

TEKSTIEN SISÄLLÄ

Aki Petteri Lehtinen: Kuinka tiedeteksti käsitetään
Aki Petteri Lehtinen: Kritiikki edistää ymmärrystä – kunhan kohteena on teos eikä ihminen
APURAHAHAKU MIELESSÄ

Annu Kekäläinen: Hakisinko apurahaa?

Kirjat

Arja-Leena Paavola: Hämmentävä pamfletti korona-ajasta
Pekka Wahlstedt: Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa
Pekka Wahlstedt: Tietopaketti mielen sairauksista
Pekka Wahlstedt: Tutkiva mielikuvitus tutkijan käytössä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin