Matti Klinge lähestyy nykyaikaa

Pekka Wahlstedt

Matti Klinge: Euroopan murros. Proust ja Kross. Muistelmia 1992–2001. Siltala 2018

Matti Klingen muistelmien viidennen osan otsikko on paljon puhuva.

Ensimmäinen osan otsikko Kadonnutta aikaa löytämässä on väännetty Marcel Proustin tunnetuimman kirjan nimestä. Proust oli ajan tutkija romaaneissaan ja näin mitä inspiroivimpaa lukemista historioitsijalle. Jaan Kross taasen kirjoitti Viron historiaa roomanin muotoon.

Krossiin ihastunut Klinge kohtaakin muistelmiensa alussa Neuvostoliiton vallan alta nousevan Viron ja muut Baltian maat. Hän myös vei oppilaitaan tutustumaan paikan päälle Viroon ja muihinkin maihin, koska näin teoreettiset käsitteet saavat sisältöä ja alkavat elää.

1990-luvulla Klingen aktiviteetit ovat moninaiset, ja hänestä tulee tuttu kadunmiehellekin, kun historioitsijan kasvot komistavat Helsingin Sanomien kuukausiliitteen kantta. Hän käytti julkista asemaansa asioiden, ei persoonansa esille tuomiseen.

Hyvä esimerkki Klingen taidosta yhdistää akateemista tutkimusta ajankohtaisiin tapahtumiin oli Nokian nousu. Se sai ihmiset kiinnostumaan rahan historiasta, ja Klinge luennoi Yliopiston Studia Generalia -sarjassa muun muassa Euroopan ensimmäisestä keinottelun vuonna 1719 aikaan saamasta pörssiskandaalista.

Talous alkoi pyörittää myös Yliopistoa, ja uuden yliopistolain siemenet kylvettiin Klingen mukaan jo 80-luvulla. Klinge kuuluu lain kriitikoihin: tieteellistä tutkimusta ei voi tehdä kellokortti kaulassa ja tarkkoja etukäteissuunnitelmia laatien.

Uudet oivallukset tulevat monesti odottamatta kuin salama kirkkaalta taivaalta ja usein virka-ajan ulkopuolella. Jopa ekskursio kirpputorille voi tarjota tutkimukselle uusia virikkeitä, kuten Klingelle kävi hänen löytäessään kirpparilta vanhoja asiakirjoja ja kirjeitä, joiden olemassaolosta ei tiedetty.

Ikääntymisestä huolimatta Klingen 1990-lukua sävyttivät lukuisat matkat ympäri Eurooppaa. Oli loogista että juuri Klinge valittiin ajamaan Helsinkiäkulttuuripääkaupungiksi vuosina 1994–1995.

Muistelmien loppupuolella Klinge siirtyy eläkkeelle ja saa jäähyväisluennollaan juhlasalin täyteen niin tutkijoista kuin opiskelijoistakin. Tutkiminen kuitenkin päättyy vasta kun elämäkin. Professorin viran velvollisuuksien loppuminen päinvastoin vapautti energiaa ja aikaa tutkimukselle, mistä osoituksena – muistelmasarjan lisäksi – monet muut kirjat.

Muistelmista ei käy selvästi ilmi aikooko Klinge jatkaa tähän päivään asti kirjallista muisteluaan – olisi kiinnostavaa lukea viimeisistä muistelmista aiempien kirjoittamisesta ja sitä sävyttävistä taustatapahtumista.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin