Matti Klingen muistelmasarja päätökseen

Pekka Wahlstedt

Matti Klinge: Täysinpalvellut. Muistelmia 2001-2020. 300 s. Siltala 2021.

Kun lukee Matti Klingen muistelmasarjan viimeistä osaa, ei uskoisi kirjoittajan olevan emeritus. Täysinpalvellut on yhtä täynnä kirjojen ja artikkelien laatimisia, tutkimus- matkoja ympäri maailmaa ja muita tilaisuuksia ja tapahtumia kuin aiemmatkin osat.

Klinge kohtaa myös poikkeuksellisen merkittäviä historialllisia tapahtumia ja muutoksia, joita hän kommentoi historiallisesta perspektiivistä.

Yksi tapahtui samana vuonna kuin Klinge jäi eläkkeelle. Vuonna 2001 syyskuussa Yhdysvallat koki historiansa suurimman tragedian. Klinge kuitenkin huomauttaa, että maailman mahtavin maa yhdessä Ison-Britannian kanssa oli harjoittanut aggressiivista sotapolitiikkaa arabeja vastaan, ja vastaisku ei ollut aiheeton. Arabeja oli menehtynyt amerikkalaisten pommituksissa monisatakertainen määrä verrattuna New Yorkin uhreihin. Lisäksi media paisutteli iskua minkä pystyi, eikä syynä ollut vain myötätunto.

Jo vuosikymmeniä Suomea eurooppalaistumaan kannustanut Klinge arvostelee Euroopan unionia siitä, että se on kuihtunut pelkäksi käytännölliseksi ja taloudelliseksi liittoutumaksi. Kuitenkin EU on voittopuolisesti Euroopan katollisten maiden hanke, ja katolilaisuudessa yhteisöllisyys on aina ollut merkittävässä asemassa. Ja tiede, taide ja muu kulttuuri.

Euroopan historiallisten museoiden liitto päätti vuosituhannen vaihteessa perustaa Euroopan Historian Korkean Neuvoston sivistyspuolta ajamaan. Klinge oli yksi jäsenistä, mutta hanke ei saanut kauankaan EU:n elimiltä avustusta. Se hiipui ja jäi toteutumatta — jälleen kerran talous syrjäytti sivistyksen.

Valitettavasti historioitsija ei syvenny moniin muihin 2000-luvun merkittäviin, hyvässä tai pahassa, tapahtumiin, kuten Trumpin presidenttiyteen, koronaan, populismiin, vihapuheeseen, ilmastonmuutokseen, salaliittoteorioihin, eikä edes uuteen yliopistolakiin. Mutta omaa muistelmasarjaansa ja sen motiiveja hän luonnehtii kyllä. Klinge kutsuu 2010-lukuaan muistelmien periodiksi. Muistelmien kirjoittamisen ydin on, että ne eivät ole erillään varsinaisesta historioitsijan työstä, vaan sen huipentuma — muistelmissaan Klinge kirjoittaa lopulta itsensäkin osaksi työnsä kokonaisuutta.

Kannen kuva: Mikko Suominen

Pääkirjoitus

Heljä Salonen: Enemmän särkeä ja järkeä

VIESTINNÄN KALTEVALLA JA LIUKKAALLA PINNALLA


Mikko Suominen: Jäällä – vältä, varo vai viihdy?
Ulla Järvi: Kuuntele Jussi Valtosen puhe: Havaintoja ja illuusioita
Aki Petteri Lehtinen: Vastaiskujen vastaiskut – Entä kun tutkijat selittävätkin aiheensa itse?
Sanna Kivimäki: Tiede – viestijöiden ja toimittajien yhteismaa
Arja-Leena Paavola: Korona-aika kannusti museoita podcastien tekoon
”PYRITÄÄN RAPAUTTAMAAN MUN USKOTTAVUUTTANI TOIMITTAJANA”


Mari Heikkilä: Toimittajien häirintä on ongelma, johon pitää puuttua

NAISTEN HISTORIA ON MUUTAKIN KUIN TARINOINTIA


Päivi Kapiainen-Heiskanen: Alkuperäislähteillä myytit murtuvat – Helena Ruuska ja Minna Maijala ottivat tutkijan asenteen kohteisiinsa
Teuvo Peltoniemi: Maggie Walz – varhainen amerikansuomalainen suffragetti

AJASSA LIIKKUVAA


Niklas Bengtsson: Dopamiinipaukku kauhukirjallisuutta
Sanna Kivimäki: Vähin äänin vaikuttaa – Tieteen ja taiteen liitto näyttämöllä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin