Metodikaan ei ole puolueeton

Pekka Wahlstedt

Toivo Salonen & Seppo I. Sotasaari ( toim.): Ajatuksia tutkimiseen. Metodisia lähtökohtia. Lapin yliopisto 2015. 285 s.

Helposti ajatellaan että tieteen metodit ovat vain puolueettomia teknisiä välineitä, joilla uutta hankitaan. Kuitenkin jokainen avain sopii johonkin tiettyyn lukkoon ja avaa jonkin tietyn oven. Luonnontieteen menetelmä on näin vain yksi avain ja avaa oven tai ikkunan, josta maailma näyttäytyy mekaanisena koneistona.

Positivismi aikoinaan julisti kausaalisen luonnontieteen menetelmän ainoaksi oikeaksi ja uskoi, että ihmistieteidenkin on omaksuttava se, jos aikovat edistyä luonnontieteiden tavoin.

Kirjan ensimmäisessä artikkelissa nostetaankin heti esiin tieteen arvosidonnaisuus , josta luonnontieteetkään eivät ole riippumattomia.

Luonnontieteessäkin tutkimisen kannustimena ovat olleet maailmankatsomukselliset ja esteettiset tekijät. Etenkin matematiikassa kaunis yksinkertaisuus ja harmonia ovat tarjonneet tutkijoille esteettisiä elämyksiä ja innoittaneet tutkimaan lisää.

Tähän voisi lisätä, että Newtonin, Darwinin ja Einsteinin kaltaisille tutkijoille on totuuden etsiminen ja maailmankaikkeuden rakenteiden ymmärtäminen ollut suurin kannustin.

Kirjoituksessa ollaankin huolissaan siitä, mitä teknisen ja taloudellisen hyödyn tavoittelun nouseminen tärkeimmäksi päämääräksi ja teoreettisen tutkimuksen valjastaminen pelkästään hyödyn välineeksi tekee tieteelle pitemmällä tähtäimellä.

Muissa kirjoituksissa nostetaan metodeiksi muun muassa tutkijan ruumiillisuuden huomioiva Merleau Pontyn kehittämä ruumiinfenomenologia, Oswald Spenglerin kirjassaan Länsimaiden perikato käyttämä runollinen ja esteettinen eläytyminen, ja osoitetaan, että jopa poliitikkojen retoriikasta on hyötyä tutkijoille.

Tiede onkin politiikan retoriikkaa käsittelevälle kirjoittajalle enemmän kenttä avoimelle ja ennustamattomalle keskustelulle ja väittelylle kuin joukko valmiiksi hiottuja teorioita. Debatin kentällä ei myöskään pärjää vain yhtä metodia käyttämällä. Ajatuksia tutkimiseen -kirja tarjoaa tähän tarkoitukseen monipuolisen työkalupakin.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin