Miljardit virukset ympärillämme

Pekka Wahlstedt

Matti Jalasvuori: Virus – kosmoksen kappellimestari. Docendo 2020.

Viruksia on kaikkialla, että voisi puhua virosfääristä. Ihminen on tuhannen miljardin miljardin miljardin viruksen ympäröimä – ja kuitenkin vain yksi on noussut (ihmisen kannalta katsoen) suorastaan maapallon kapellimestariksi.

Tosin historiasta löytyy muitakin suurtuholaisia espanjantaudista ebolaan. Kirjassa käydään läpi ne kaikki, ja paljon muutakin. Itseasiassa kirja karkaa liikaakin varsinaisesta aiheestaan, kapellimestarista, ja kohoaa tarkastelemaan koko kosmosta ja elämän syntyä.

Virus – kosmoksen kapellimestari -kirjaa voi verrata Matti Vuennon kirjaan Virukset, jonka päivitetty versio ilmestyi samoihin aikoihin. Vuento on kirjoittaa selkeästi , mutta tiedemäismäisesti, kun taas Jalasvuorta lukee kuin romaania. Koronastakin Jalasvuorella on enemmän sanottavaa.

Moni ihmettelee koronasta lähteviä tappimaisia ulokkeita. Niistä virus on saanut nimensä, tapit muistuttavat kruunua ja corona on latinaksi kruunu. Tapeilla virus kiinnittyy ja tunkeutuu uhriinsa.

Rokotteen keksimisen hitauden ymmärtää, kun lukee useamman sivun viemää selvitystä rokotteen etsimisen ja löytämisen monista eri vaiheista – taas tulee eteen tieteellisen tutkimuksen yksi paradoksi: mitä pienempi kohde, sitä monimutkaisempi rakenne sillä on.

Viruksista on myös hyötyä. Esimerkiksi niitä voidaan käyttää antibiooteissa bakteereja vastaan. ” Vihollisesi vihollinen on ystäväsi”, kiteyttää Jalasvuori.

Korona on myös kasvattanut ihmisiä henkisesti. Pikajunan vauhdilla kiitävä yhteiskunta joutuu pitämään hengähdystaukoa. Ihmiset downsiftaavat, ja moni huomaa kuluttamisen turhuuden ja henkisen hyvinvoinin tärkeyden.

Viruksista ei koskaan eroon päästäisikään: ne olivat maapallolla ensimmäisinä ja lähtevät viimeisenä. Jälkisanoissa Jalasvuori pohtii filosofisesti, että virukset, toisin kuin bakteerit, ovat täysin riippuvaisia niille elämän ja toimintakyvyn antavista soluista – miten siis on mahdollista että virukset olivat pallollamme jo ennen kuin solut ilmaantuivat?

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin