Miljardit virukset ympärillämme

Pekka Wahlstedt

Matti Jalasvuori: Virus – kosmoksen kappellimestari. Docendo 2020.

Viruksia on kaikkialla, että voisi puhua virosfääristä. Ihminen on tuhannen miljardin miljardin miljardin viruksen ympäröimä – ja kuitenkin vain yksi on noussut (ihmisen kannalta katsoen) suorastaan maapallon kapellimestariksi.

Tosin historiasta löytyy muitakin suurtuholaisia espanjantaudista ebolaan. Kirjassa käydään läpi ne kaikki, ja paljon muutakin. Itseasiassa kirja karkaa liikaakin varsinaisesta aiheestaan, kapellimestarista, ja kohoaa tarkastelemaan koko kosmosta ja elämän syntyä.

Virus – kosmoksen kapellimestari -kirjaa voi verrata Matti Vuennon kirjaan Virukset, jonka päivitetty versio ilmestyi samoihin aikoihin. Vuento on kirjoittaa selkeästi , mutta tiedemäismäisesti, kun taas Jalasvuorta lukee kuin romaania. Koronastakin Jalasvuorella on enemmän sanottavaa.

Moni ihmettelee koronasta lähteviä tappimaisia ulokkeita. Niistä virus on saanut nimensä, tapit muistuttavat kruunua ja corona on latinaksi kruunu. Tapeilla virus kiinnittyy ja tunkeutuu uhriinsa.

Rokotteen keksimisen hitauden ymmärtää, kun lukee useamman sivun viemää selvitystä rokotteen etsimisen ja löytämisen monista eri vaiheista – taas tulee eteen tieteellisen tutkimuksen yksi paradoksi: mitä pienempi kohde, sitä monimutkaisempi rakenne sillä on.

Viruksista on myös hyötyä. Esimerkiksi niitä voidaan käyttää antibiooteissa bakteereja vastaan. ” Vihollisesi vihollinen on ystäväsi”, kiteyttää Jalasvuori.

Korona on myös kasvattanut ihmisiä henkisesti. Pikajunan vauhdilla kiitävä yhteiskunta joutuu pitämään hengähdystaukoa. Ihmiset downsiftaavat, ja moni huomaa kuluttamisen turhuuden ja henkisen hyvinvoinin tärkeyden.

Viruksista ei koskaan eroon päästäisikään: ne olivat maapallolla ensimmäisinä ja lähtevät viimeisenä. Jälkisanoissa Jalasvuori pohtii filosofisesti, että virukset, toisin kuin bakteerit, ovat täysin riippuvaisia niille elämän ja toimintakyvyn antavista soluista – miten siis on mahdollista että virukset olivat pallollamme jo ennen kuin solut ilmaantuivat?

Kannen kuva: Tapani Niemi

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Kyynel lehmän kylkeä vasten

ÄÄNI ÄÄNETTÖMILLE

Tapani Niemi: Saako tiedejournalisti essehtiä? Osa I

RAHKASAMMALEITA JA PERINNEKASVEJA

Eeva Pitkälä: Idästä saapui valloittaja
Arja-Leena Paavola: Perinnekasvien geeneillä taataan tulevaisuuden ruokaturvaa
SOTA-AJAN VIESTEJÄ JÄLKIPOLVILLE

Kalle Virtapohja: Pekka Peitsen karmea kankkunen
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Muisti tuo sodan iholle

TEKSTIEN SISÄLLÄ

Aki Petteri Lehtinen: Kuinka tiedeteksti käsitetään
Aki Petteri Lehtinen: Kritiikki edistää ymmärrystä – kunhan kohteena on teos eikä ihminen
APURAHAHAKU MIELESSÄ

Annu Kekäläinen: Hakisinko apurahaa?

Kirjat

Arja-Leena Paavola: Hämmentävä pamfletti korona-ajasta
Pekka Wahlstedt: Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa
Pekka Wahlstedt: Tietopaketti mielen sairauksista
Pekka Wahlstedt: Tutkiva mielikuvitus tutkijan käytössä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin