Monitieteinen Ruotsinsalmi-näyttely on myös tiedeviestintäponnistus

Salla Nazarenko

Tänä kesänä Kotkassa, Merikeskus Vellamossa on saanut ihailla poikkeuksellista näyttelyä. ”Kohtalona Ruotsinsalmi” tarttuu Kotkan edustalla 1700-luvun lopulla käytyyn suureen meritaisteluun. Näyttelyn rakentamisessa ei ole vaivaa säästetty: niin meriarkeologit, suunnittelijat, historioitsijat, puvustajat, sukeltajat kuin tiedeviestijät ovat puurtaneet sen parissa vuosia.

Kuva: Museovirasto

Valmis näyttely vie katsojansa 1700-luvun Kotkan hyiseen sodankäyntiin ja myös kaupungin monikulttuuriseen arkeen. Siinä sekoittuvat perinteinen museo, jonka vitriineistä näkee vanhoja laivalyhtyjä, kenkiä ja kolikoita, ja digiajan pyörryttävät mahdollisuudet interaktiivisesta sukellusseinästä 3 D -mallinnettuun meritaisteluun.

Miten noin suuri ja näyttävä kokonaisuus rakennetaan, ja mistä rahat?

Projektipäällikkö Johanna Aartomaa kertoo työn kestäneen vuosia.

– Ruotsinsalmen taistelut ovat herättäneet kiinnostusta pitkään, ja niiden potentiaali matkailun edistämisessä on nähty eri vuosikymmeninä 1950-luvulta lähtien.

”Kohtalona Ruotsinsalmi” syntyi kuitenkin vuosikymmeniä myöhemmin. Noin kymmenen vuotta sitten päätettiin näyttelyn aihe, ja kolmen viime vuoden aikana on etsitty näkökulma ja rahoitus sekä koottu tutkimustietoa yhteen. Hylyt itsessään eivät tarjoa paljon tietoa siitä, miltä laivat purjehtiessaan näyttivät: tarvittiin meriarkeologi, lukuisia sukelluksia ja myös valtavasti arkistotyötä. Työssä auttoivat jopa merivartioston sukeltajat.

Tervetuloa virtuaaliseen 1700-luvun meritaisteluun

Piirustusten, taideteosten ja pienoismallien avulla syntyi käsitys siitä, millaisia sotalaivat olivat, ja kun virtuaalitodellisuusstudio- Zoan Oy rakensi simulaation taistelusta, jokaista yksityiskohtaa valvoi historiantutkija. Nyt taistelu esitetään kahdeksan minuuttia pitkänä, dramaattisena animaationa, jossa katsojaa ympäröi vuosisatojen takainen kesäyö Itämerellä verisine, turhine taisteluineen..

Ruotsinsalmen toinen meritaistelu oli aikanaan Pohjoismaiden suurin. Se oli osa Venäjän Katariina II:n ja Ruotsin Kustaa III:n välistä sotaa, jota käytiin kolmena kesänä vuona 1788-1790. Sota vaati tuhansien sotilaiden hengen. Mitään ratkaisua se ei kuitenkaan tuonut, ja vain muutama vuosikymmen myöhemmin käytiin Krimin sota, jonka laineet löivät myös Kotkaan.

Näyttelyn eräs tavoite on ollut tuoda sodan mielettömyys lähelle. Virtuaaliesitys päättyy lauseeseen ”sodalla ei ole voittajia”, joka ilmestyy valkokankaalle suurin kirjaimin neljällä kielellä. Näyttely on myös panostanut ihmiskohtaloihin. Pitkin näyttelyhuoneita on esillä kuvia ja tarinoita 1700-luvun ihmisistä: niin taisteluun osallistuneita sotilaita upseereista kohtalon potkimiin ruotusotilaisiin kuin piikatyttöjä, säätyläisnaisia, lapsia ja vanhuksia. Kuvissa on käytetty ihmisiä valokuvamalleina, mikä tekee niistä erityisen mieleenpainuvia. Jokainen henkilö on oikeasti ollut olemassa, ja kulmia oiotaan vain silloin kun on pakko.

– Esimerkiksi jos tekstissä lukee, että sotilas on ollut kunnollinen, niin emmehän me sitä varmaksi ole tienneet. Tämä päätelmä on tehty siitä, että hän on hankkinut oman talon eikä asunut kasarmilla, mikä viittaa ahkeruuteen, Johanna Aartomaa selvittää.

Näyttelyssä on myös interaktiivinen pienoismalli Ruotsinsalmen linnoituskaupungista, josta voi katsoa kaupunkia eri aikakausina. Sen laatimiseen puolestaan on tarvittu mm. maakuntaan perehtyneen arkeologin apua.

Digitaaliset sisällöt luotiin ulkopuolisella rahalla

Näyttelyn rakentamista helpotti ulkopuolinen rahoitus. Digitaalisten kokonaisuuksien rakentamiseen saatiin rahaa mm. Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Alfred Kordelinin rahasto tuki tieteellistä tutkimusta. Johanna Aartomaan mukaan ilman ulkopuolista rahoitusta kokonaisuutta ei olisi ollut mahdollista tehdä: museoiden omarahoitus olisi riittänyt vain perusasioihin. Kaikkiaan näyttelyn rakentaminen maksoi toista miljoonaa, josta ulkopuolista rahoitusta noin 700 000.

– Saimme tehtyä kaiken minkä halusimme, sikäli tilanne oli alalla poikkeuksellinen, Aartomaa pohtii.

Mutta jos jotakin, tutkimusta Aartomaa olisi toivonut lisää.

– Rahoitukset suuntautuivat kuitenkin digitaalisiin tuotantoihin ja itse näyttelyn tekemiseen ja vaikka siinä sivussa uuttakin tietoa syntyi, ei tuloksena ole uutta vertaisarvioitua tutkimuskirjallisuutta tai -artikkeleita.

Aartomaa toivookin, että näyttely nostaisi tietoisuuteen aihetta ja siitä puuttuvaa tutkimusta. Esimerkiksi Ruotsinsalmi–Kyminlinna -kaksoislinnoituksen vaikutus alueen taloushistoriaan on pitkälti tutkimatonta aluetta. Aartomaan mukaan Suomenlinnan vastaavasta vaikutuksesta ja yhteyksistä tiedetään huomattavasti enemmän kuin tästä Venäjällä olleesta linnoituksesta. Myös Ruotsinsalmen hylyistä ja meritaisteluista on vielä kiinnostavaa tutkimatonta materiaalia.

Näyttelyä varten tehdystä työstä on kuitenkin toivon mukaan iloa jatkossakin, sillä mm. hylyille tehtyjen sukellusten kuvamateriaali on tutkijoiden käytössä. Myös taistelusimulaation laivojen 3D-mallit ovat creative commons -lisenssin kautta käytettävissä myös muualla.

Näyttely on myös tiedeviestinnällinen ponnistus. Miten rakentaa suurelle yleisölle soveltuva näyttely monisyisestä historiallisesta aiheesta niin, että kaikki tieteenalat katsovat samaan suuntaan?

– Se oli välillä kovaa kipuilua, myöntää Aartomaa.

– Intressi oli kaikilla sama: halusimme tehdä näyttelystä kiinnostavan ja informatiivisen. Mutta aina joudutaan miettimään, mikä tukee näkökulmaa ja mikä taas ei.

Lopulliset näyttelytekstit tekikin freelance-toimittaja. Tavoitteena oli saada hyvää yleiskieltä, joka aukenisi ei-asiantuntijoille.

Näyttely on kaikesta päätellen onnistunut tavoitteissaan: tätä kirjoitettaessa Merikeskus Vellamon näyttelyissä on käynyt koronasta huolimatta lähes 38 000 ihmistä, mikä on yli 13 000 enemmän kuin viime vuonna.

”Kohtalona Ruotsinsalmi” merikeskus Vellamossa Kotkassa. Näyttely on Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon tuottama. Lisätietoa www.kohtalonaruotsinsalmi.fi.

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn esittelyvideo.

Toimittaja Jarno Forssellin videoita Ruotsinsalmen historiasta.

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin