Oivalluksia ja vinkkejä AAAS2016-tapahtumasta

Anna Grönholm ja Iina Koskinen

Anna Grönholm, Iina Koskinen ja Aura Kivilaakso legendaarisella pressiklubilla (The National Press Club, Washinton DC).

Anna Grönholm, Iina Koskinen ja Aura Kivilaakso legendaarisella pressiklubilla (The National Press Club, Washinton DC).

Tämän vuoden AAAS-konferenssi järjestettiin helmikuisessa Washington DC:ssä, eikä edes itärannikkoa piinannut hyytävä talvisää pysäyttänyt kahden ensikertalaisen matkaa. Tapahtuma kerää vuosittain yhteen monituhatpäisen yleisön niin tutkijoita, toimittajia kuin myös tieteestä kiinnostuneita kansalaisia. Viiden päivän intensiivinen tapaaminen tarjosi maailmanluokan puitteet ihmetellä tieteen viimeisimpiä saavutuksia sekä haistella tiedeviestinnän uusimpia tuulia. Keräsimme yhteen parhaat palat ja tuoreimmat vinkit tiedeviestijöille.

Neljä oivallusta

Älä pelkää viestiä tieteen epävarmuudesta.

Tutkijoilta halutaan usein selkeitä faktoja ja se ”yksi luku”, jonka perusteella päätöksentekijä voi tehdä ratkaisuja. AAAS-konferenssissa tutkijoita kuitenkin kannustettiin kertomaan myös tieteen epävarmuudesta ja itseään korjaavuudesta: mitä valintoja on tehty tietyn tuloksen saamiseksi ja mitä vaihtoehtoisia näkökulmia tiede voi myös tarjota. Tiedeviestinnän tärkeänä tehtävänä on rikastuttaa julkista keskustelua ja päätöksentekoa.

Seuraa tieteen pelillistymistä.

Tutkimusta joukkovoimalla eteenpäin vievät pelit ovat tehneet tuloaan jo muutaman vuoden, mutta viimeistään nyt ne näyttävät olevan hyväksytty, joskin vielä marginaalinen tapa tehdä tutkimusta. Hyvänä esimerkkinä toimii konferenssissa esitelty Eyewire-peli, jossa pelaajat ympäri maailman ratkovat aivojen 3D-rakennetta neurotieteen nimissä.

Tarjoa hyödyllistä tietoa.

Viestinnällä on parhaat mahdollisuudet onnistua, jos viesti sovitetaan vastaanottajan arvoihin ja jos se sisältää hänelle hyödyllistä tietoa. Esimerkiksi ilmastoviestinnässä kannattaa syyllistämisen sijaan lähteä positiivisista ratkaisuista, jotka ovat viestin vastaanottajan saavutettavissa.

Ota lapset mukaan.

Perheen pienimmille suunnatun tiedepäivän järjestäminen konferenssin yhteydessä näytti toimivan loistavasti – ja tarjosi elämyksiä myös aikuisille. Eikä ihme, sillä konferenssin selkeimmät puheet löytyivät lapsille suunnattujen tiede-esitysten joukosta.

Villein meno oli lasten tiedepäivillä.

Villein meno oli lasten tiedepäivillä.

Neljä käytännön vinkkiä

Viesti riskeistä helposti ymmärrettävässä muodossa.

Riskiviestintää tutkiva professori David Spiegelhalter jakoi kasapäin käytännöllisiä vinkkejä viestinnän avuksi. Terveyteen vaikuttavat riskitekijät tulevat hyvin konkreettisiksi, kun kerrot kuinka paljon tietty elintapa tai ympäristötekijä nipistää kuulijan elinaikaa. Presidentti Obaman kolmen päivän vierailu Delhiin lyhensi hänen elämäänsä kuusi tuntia. Ilmansaasteiden terveysvaikutusta paikallisiin asukkaisiin tarvitsee tuskin tämän jälkeen enää perustella.

Päivitä Wikipediaa.

Wikipedia on tehokas tiedeviestinnän työkalu. Tutkijoiden ja tiedeviestijöiden kannattaa tarkistaa, mitä omista tiedeaiheista on jo kirjoitettu Wikipediaan, ja tarkentaa tai luoda uusia sisältöjä.

Muista yleisö myös datavisualisoinnissa.

Aivan kuten tekstin, myös kuvituksen kanssa pitää miettiä tarkasti yleisön tarpeita ja pohjatietoa kuvitettavasta aiheesta. Tämän ja neljä muuta vinkkiä tarjosi palkittu datavisualisoija Alberto Cuadra.

Narratiivin kultainen kaava pätee myös tiedeviestinnässä.

Valitettavasti tiedeviestinnän tarinaguru Randy Olsonin työpaja oli tarkoitettu vain AAAS-jäsenille, mutta onneksi hänen opeistaan pääsee nauttimaan mukaan lähteneen Houston, we have a narrative –kirjan parissa myös kotisohvalla.

Näiden oivallusten ja vinkkien lisäksi mukaan tarttui lukuisia juttuideoita, uusia tuttavuuksia sekä palava halu päästä vastaavaan tapahtumaan toisenkin kerran. Lämmin kiitos Tiedetoimittajien liitolle matka-apurahasta, jonka ansioista pääsimme viettämään antoisan viikon tiedemaailman tuoreimpien ideoiden ja oivallusten parissa.

Kirjoittajat:
Anna Grönholm – tieteellinen projektipäällikkö MedEngine Oy ja tutkija Tampereen yliopisto
Iina Koskinen – tiedekoordinaattori, Future Earth Suomi, Helsingin yliopisto

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin