Opas vaikuttavaan tiedeviestintään

Pekka Wahlstedt

Iina Koskinen, Maria Ruuska, Tanja Suni: Tutkimuksesta toimintaan. Tieteentekijän opas viestintään ja vaikuttamiseen. Art House 2018

Tutkimuksen halutaan yhä enemmän vaikuttavan yhteiskuntaan. Ei vain luonnontieteellisten keksintöjen muodossa, vaan myös humanististen tieteiden odotetaan toimivan yhteiskunnallisena muutosvoimana.

Siksi ei enää myöskään riitä, että vain tiedetoimittajat välittävät ja levittävät tieteen tuloksia yhteiskuntaan. Tutkijoiden on itse astuttava ulos kammioistaan ja kerrottava selväsanaisesti ja innostavasti tutkimuksistaan ja perusteltava, miten ne toimivat käytännön tasolla.

Tutkimuksesta toimintaan on tutkijoille suunnattu työkalupakki, joka opastaa, miten viestiä oikealla tavalla oikeille tahoille oikeilla kanavilla. Tahoja ovat media, yritykset, poliittiset päättäjät ja tietysti tieteestä kiinnostuneet maallikot. Kanavia ovat sanomalehtien lisäksi sosiaalisen median kanavat, kuten Twitter ja LinkedIn.

Tärkeässä roolissa ovat sidosryhmät, virkamiehet, päätöksentekijät, järjestöjen edustajat ja kansalaiset. Kirjassa viitataan käsitteeseen yhteiskehittäminen. Tutkija kehittää tutkimusteemoja, tutkimuskysymyksiä ja tutkimuksen lopputuotteiden suunnittelua vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa.

Esimerkiksi vesistöjen tilan parantaminen tehostamalla ravinteiden kierrätystä onnistuu parhaiten, kun mukaan kutsutaan maanviljelijöitä, vedenpuhdistamoiden edustajat ja elintarviketeollisuuden yritykset, joita ilman ravinteiden kierrätys olisi tehottomampaa.

Näin tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuraaminen ja mittaaminen on tarkempaa, kun prosessia seuraa useampi silmäpari alusta loppuun.

Kirjassa ei tiedetoimittajista puhuta juuri lainkaan. Kirja kuitenkin herättää kysymyksiä tiedetoimittajien roolista. Tiedetoimittajienhan tehtävänä on ollut kääntää ja välittää tutkijoiden kammioissaan kehittelemät abstraktit teoriat
tavalliselle kansalle näiden omalla kielellä. Mutta jos ja kun tutkijat tekevät tämän itse, tarvitaanko enää tiedetoimittajien ammattikuntaa?

Kannen kuva: Tapani Niemi

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Kyynel lehmän kylkeä vasten

ÄÄNI ÄÄNETTÖMILLE

Tapani Niemi: Saako tiedejournalisti essehtiä? Osa I

RAHKASAMMALEITA JA PERINNEKASVEJA

Eeva Pitkälä: Idästä saapui valloittaja
Arja-Leena Paavola: Perinnekasvien geeneillä taataan tulevaisuuden ruokaturvaa
SOTA-AJAN VIESTEJÄ JÄLKIPOLVILLE

Kalle Virtapohja: Pekka Peitsen karmea kankkunen
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Muisti tuo sodan iholle

TEKSTIEN SISÄLLÄ

Aki Petteri Lehtinen: Kuinka tiedeteksti käsitetään
Aki Petteri Lehtinen: Kritiikki edistää ymmärrystä – kunhan kohteena on teos eikä ihminen
APURAHAHAKU MIELESSÄ

Annu Kekäläinen: Hakisinko apurahaa?

Kirjat

Arja-Leena Paavola: Hämmentävä pamfletti korona-ajasta
Pekka Wahlstedt: Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa
Pekka Wahlstedt: Tietopaketti mielen sairauksista
Pekka Wahlstedt: Tutkiva mielikuvitus tutkijan käytössä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin