Pikakurssi vihapuheesta ohjaa varautumaan

Riitta Oittinen

The European Journalism Center (EJC) on voittoa tavoittelematon järjestö joka järjestää koulutusta ja tuottaa ilmaista verkkomateriaalia. Hiljattain EJC on ollut mukana julkaisemassa englanninkielistä verkkojohdantokurssia vihapuheesta (Countering hate speech).

The European Journalism Centerin ilmaiset kurssit ovat paitsi ilmaisia, myös osoittautuneet tarpeellisiksi. Sen tuottamaa Data Journalism Handbook -kirjaa on ladattu yli 150 000 kertaa. Se on käännetty 17 kielelle.

Hiljattain EJC on ollut mukana julkaisemassa englanninkielistä verkkojohdantokurssia vihapuheesta (Countering hate speech).

Kurssin tekstitys on englannin ohella espanjaksi, kreikaksi, ranskaksi ja saksaksi. Kurssin vetää internetin vihapuheeseen erikoistunut Julia Mozer (CEJI, A Jewish Contribution to an Inclusive Europe). Hänen esiintymisensä on rauhallista ja selkeää. Joitakin kuvioita ja tekstiruutuja lukuunottamatta videolla näkyy vain Mozerin puhuva pää mutta katsominen ei ole tylsää. Hänen kuuntelemisensa on oudon lohdullista, vähän kuin istuisi ratkaisukeskeisen terapeutin vastaanotolla. Lisäksi videon tärkeisiin kohtiin on helppo palata, sillä puhuttu asia löytyy sivustolta myös tekstimuodossa.

Mozer painottaa että suuri osa vihapuheesta ei ole laitonta mutta on silti haitallista. Vihapuhe kietoutuu muihun myrkyllisiin käyttäytymismuotoihin kuten kiusaamiseen ja häirintään, samoin kuin väärään informaatioon, valeuutisten nikkarointiin ja julmiin meemeihin. Kuvallisten hyökkäysten kohteeksi ovat tunnetusti joutuneet ennen kaikkea naispuoliset toimittajat.

Alle tunnin kestävä kurssi analysoi aihepiiriä moduleittain. Ne ovat vihapuheen määrittely, turvallisuusvinkit ja vastatoimet. Kaikki käsitellään jäsentyneesti. Lisäksi jokaiseen modulin loppuun on kerätty linkkejä resursseihin, teknisiin ratkaisuihin, materiaaleihin ym. Suomikin on mainittu: Vihapuheen vastatoimia käsittelevässä osiossa Mozer lainaa ja kehuu Journalistiliiton julkaisemaa materiaalia.

Ei vain vihapuheen kohteeksi joutuneelle

Kurssi korostaa ennakkovarautumisen tärkeyttä. Vihamyrskyn silmässä ei välttämättä riitä voimia selvittää avun lähteitä ja pähkäillä teknisiä keinoja luotettavasti tallentaa todistusaineistoa verkolta. Siispä: salasanat ja asetukset kuntoon samantien, omien mahdollisten virtuaaliryhmien moderointimahdollisuudet selviksi, ruutukaappauksen ottamisen opettelu ja vihapostin url-tietojen löytäminen hallintaan ennen mahdollisia ongelmia.

Monet kevytturvallisuuteen liittyvät neuvot sopivat ohjeiksi muillekin kuin vihapuheen suoranaisille kohteille: älä jää vihapuheen kanssa yksin, rentoudu kivan harrastuksen parissa, erota työ ja yksityisyys, äläkä ainakaan lue vihamielisiä kommentteja kotikoneeltasi keskellä yötä. Kurssi ei patista kaikkia raivokkaaseen vihapuhetaistoon, vaan muistuttaa ettei vähän vaikutusvaltaa omaavia trolleja yleensä kannata ruokkia. Itseään voi etäännyttää harmista ja vihasta vaikka kissavideoita katsomalla.

Kurssi on hyödyllinen myös niille joiden todennäköisyys joutua henkilökohtaisten hyökkäysten kohteeksi on pieni. Pelkästään toksisessa verkkoyhteisössä navigoiminenkin on masentavaa, oman viiteryhmän joutuminen vihamyllyyn voi stressata, puhumattakaan siitä jos vihapuheen kohteeksi joutuu kollega tai läheinen. Lisäksi vihapuhe kaventaa sananvapautta ja moniäänisyyttä, joka voi sinänsä ahdistaa ketä tahansa.

Vihapuheilmiön parempi ymmärtäminen onkin osa medialukutaitoa. Nettiturvallisuuteen liittyvät varatoimet – joista moni vaatii vain vähän vaivaa – ovat myös osa hyvää käytöstä. Esimerkiksi kunnollinen salasana suojelee oman aineiston lisäksi sellaista muiden ihmisten dataa joka on jaettu suljetussa ryhmässä. Toki on selvää, ettei parhainkaan tekninen ja henkinen varustautuminen vihapuheen varalta aina auta. Olisi kuitenkin olennaista muistaa turvallisuusvinkkien tehoavan vain kun ne otetaan käyttöön.

Ei siis muuta kuin: kurssille ja resurssien pariin!

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin