Pitkä siivousurakka Fukushimassa

Jukka Lehtinen

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkisiivoukseen kävi tutustumassa kesällä joukko tiedetoimittajia, mukana myös suomalaiset Jukka Lehtinen ja Teuvo Peltoniemi. Kuva: Pallava Bagla

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkisiivoukseen kävi tutustumassa kesällä joukko tiedetoimittajia, mukana myös suomalaiset Jukka Lehtinen ja Teuvo Peltoniemi.
Kuva: Pallava Bagla

Ydinvoimala-alalla vaaditaan kärsivällisyyttä. Sellaista tuntuu olevan Fukushiman 1-voimalan johtajalla Akira Onolla.

“Ensiksi haluaisin pyytää anteeksi vaivaa, jonka olemme aiheuttaneet onnettomuudella”, Ono sanoo, ennen kuin alkaa esittelemään vuoden 2011 Sendain maanjäristyksen aiheuttaman tsunamin tuhoaman ydinvoimalan nykytilaa joukolle erimaalaisia tiedetoimittajia.
Vierailu Fukushimaan järjestettiin kesällä Soulissa järjestetyn tiedetoimittajien maailman konferenssin yhteydessä. Konferenssin jälkeiselle kaksi päivää kesteneelle retkelle osallistui toistakymmentä tiedetoimittajia ympäri maailmaa.

Anteeksipyytely on hyvin japanilaista. Tulkki kertoo myöhemmin, että yleinen sanonta on, että japanilainen aloittaa puheen anteeksipyynnöllä, siinä missä amerikkalainen kertoo vitsin.
Tiedotustilaisuus pidetään Fukushiman 1-voimalan hallintorakennuksessa ennen vierailua itse voimalaitokseen. Penkkien alla odottavat suojapuvut, kolminkertaiset käsineet ja hengityssuojaimet, joita ilman alueelle ei saa mennä.

Lähtiessä on sanottu, että ylimääräistä tavaraa ei pidä ottaa mukaan. Jos esineistä tai vaatteista löytyy lopuksi liikaa säteilyä, niin tavara tuhotaan, oli kyse sitten tuhansien eurojen kamerasta tai kuulakärkikynästä. Tässä vaiheessa säteily on muutama mikrosievertti tunnissa. Se on vähemmän kuin kaukoreittilentokoneessa.

Sendain maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa kuoli lähes 16000 ihmistä ja se aiheutti mittavat vahingot Itä-Japanin rannikolla. Fukushiman ydinvoimaonnettomuus oli niistä yksi.
Onnettomuudessa tsunami ylitti ydinvoimalan suojamuurin ja hyökyi voimalaan tuhoten varavoimanlähteet ja ydinreaktoreiden jäähdytyksen. Sen seurauksena kolmen reaktorin polttoaineet sulivat.

Pahin ydinvoimalaonnettomuus sitten Tshernobylin onnettomuuden vuoden 1986 on aiheuttanut paljon vaivaa eri suuntiin. Pahiten ovat kärsineet Fukushiman alueella evakkoon joutuneet ihmiset, joita on edelleen lähes 100 000. Japani sulki kaikki 54 ydinvoimalaansa onnettomuuden jälkeen, mikä on aiheuttanut työttömyyttä ja nostanut sähkön hintaa pitkään matalasuhdanteessa olleessa saarivaltiossa. Maailmanlaajuisesti ydinvoiman maine sai kovan kolauksen ja esimerkiksi Saksa päätti luopua siitä kokonaan.

Siivous kestää vuosia

Onolla itsellään on käsissään valtava sotku. Neljä vuotta onnettomuuden jälkeen puhdistustyöt on saatu käyntiin, mutta pitkälle ei ole vielä päästy, vaikka arkisin töissä on 7 000 työntekijää. Viikonloppuisinkin useita tuhansia.

Ydinvoimalaa hallinnoivan Tepcon eli Tokyo electric power companyn suunnitelmissa puhdistustyöt ovat valmiit noin 30–40 vuoden päästä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana on tarkoitus poistaa tuhoutuneissa voimalaitoksissa makaava ydinjäte.

Korjaustyötä hidastaa vesiongelma, jonka siivouksessa suomalainen Fortumkin on mukana.
Tuhoutuneiden ydinreaktoreiden jäähdytysveteen sekoittuu päivittäin 300 tonnia pohjavettä, minkä seurauksena jäähdytysjärjestelmästä on poistettava saman verran vettä joka päivä.

Tämä vesi on hyvin radioaktiivista.

Radioaktiivista vettä on puhdistettu toukokuun loppuun mennessä 442 000 tonnia, ja täysin saastunutta vettä on tällä hetkellä vain joitakin kymmeniä tuhansia tonneja säiliöiden pohjilla.
Yksi käytetty teknologia on Fortumin Nures-nuklidinpoistojärjestelmä. Sen kehittäjä insinööri Esko Tusa palkittiin keväällä Suomalaisen insinöörityönpalkinnolla.
Nures kehitettiin 1990-luvulla Loviisan ydinvoimalan käyttöön. Sen jälkeen järjestelmiä on myyty yli 50. Puhdistamalla vesi radioaktiivisista nukleideista säästyy rahaa, sillä muuten vesi pitäisi sitoa betoniin.

Fukushima 1:n johtajalla Akio Onolla on käsissään valtava sotku. Kuva: Jukka Lehtinen

Tepcon johtoon kuuluvalla Akio Komori esitteli Fukushiman siivousurakan yksityiskohtia tiedetoimittajille.
Kuva: Jukka Lehtinen

Fukushimassa Nuresilla voi puhdistaa 1 500 tonnia vettä päivässä. Puhdistuksen jälkeen vedessä on vain tritiumia ja tällainen vesi lasketaan normaalisti mereen.

Tritium on ydinvoimalassa syntyvistä radioaktiivisista aineista yksi vähiten haitallinen. Tritium on tuttu muun muassa rannekellojen pimeässä hehkuvista numeroista.
Puhdistettu vesi säilöttiin aina syyskuuhun asti suurissa vesisäiliöissä. Vettä ei saanut laskea veteen, sillä pelättiin sen saastuttavan ruuaksi pyydystettävät kalat tai vähintäänkin niiden maineen. Syyskuussa Tepco kummin sai luvan laskea vettä mereen.

Vesiongelmaan etsitään ratkaisuja

Tepcon suunnitelmissa on vähentää valuvan veden määrää eri keinoin. Valuvaa vesimäärää vähennetään kaivoilla, joisa vettä pumpataan ennen kuin vesi ehtii voimalan sisään. Voimalan ympäristöä on sala-ojitettu. Aivan voimalan vierestä pumpataan vettä, joka on jo saastunut, mutta ei niin pahasti kuin jos vesi olisi päässyt reaktoriin asti.

Jatkossa suunnitelmat ovat vielä hurjemmat. Testauksessa on maanalainen jäävalli, joka on tarkoitus rakentaa 1,5 kilometrin pituisena voimaloiden ympäri. Valli estää ison osan vedestä valumasta reaktoreihin. Tämän lisäksi maata peitetään muun muassa asfaltoimalla, että sadevettä ei valuisi niin paljon pohjaveteen.

”Kun saamme veden määrän vähenemään, niin saamme vesitilanteen hallintaan”, kertoo Tepcon johtoon kuuluva Akio Komori. Komori oli onnettomuuden aikaan Tepcon toimitusjohtaja.

Voimala-alueen kiertoajelu tehdään bussilla. Tunnelma on hilpeä ja jännittynyt, kun noin 30 henkilöä on pukeutunut valkoisiin suojapukuihin. On vaikea erottaa kuka on toimittaja ja kuka tepcolainen. Selostus tapahtuu megafonilla. Oppaan ja tulkin ääni kuuluu kovaa hengityssuojaimen takaa.

Lähellä voimakasta säteilyä

Noin 400 metrin päässä ydinvoimaloista jalkaudutaan. Siinä kohtaa säteily on noin kolme mikrosievertiä. Ryhmä marssii jalkaisin voimalaitoksia kiertävän jyrkänteen reunalla olevalle tasanteelle, josta on näkymä ydinvoimalayksiköihin. Kakkosyksikkö seisoo noin sadan metrin päässä, nyt geigermittari näyttää 270 mikrosievertiä tunnissa.

Paikan päällä yksittäisen ydinvoimalayksikön suuri koko korostuu.

Kymmenessä minuutissa tulee tunne, että on nähnyt tarpeeksi. Säteilyä ei voi havaita kuin mittareilla. Hankala suojapuku ja tieto lähellä olevasta huomattavasti korkeammasta säteilymäärästä tekevät olon kuitenkin epämukavaksi.

Onnettomuudessa voimalaitoksen yksiköissä 1, 2 ja 3 tapahtui ytimen sulaminen.

Yksiköt 4, 5 ja 6 selvisivät onnettomuudesta ehjänä tai lähes vaurioitta.

Yksiköissä 1 ja 2 tapahtui vielä vetyräjähdys, jonka takia rakennuksen sisällä oleva laitteisto hajosi ja on levinnyt ydinreaktorin suojakuoren päälle. Tämän romun poistaminen on Onan mukaan seuraavana vuorossa.

”Kakkosyksikkössä on jäljellä polttoaineen siirtoon tarkoitettu laitteisto. Ongelmana on se, että laitteet ovat seisseet neljä vuotta ilman ilmastointia ja ovat siksi ruosteessa. Niitä on korjattava, ennen kuin niitä voi käyttää”, Ono sanoo.

Sulanut ydin on vuotanut ulos reaktorin painesäiliöstä ja jähmettynet sen jälkeen. Kenelläkään ei ole tietoa missä ja millä lailla radioaktiivinen aine on levinnyt. Ennen kuin jätteen tarkka sijainti tiedetään, on turha alkaa miettiä miten se saadaan siirrettyä pois. Tepcon arvio on, että jätteen siirto voidaan aloittaa 1 – 2 vuoden päästä.

Lähiajan suunnitelmissa on poistaa veden alle joutunut polttoaineen käsittelylaitteisto ja vähentää radioaktiivisuutta muun muassa laitosten katolla, niin että hätätilanteissa katolle voisi mennä työntekijä.

Tepco on lähetti huhtikuussa 1-yksikön reaktoriin kaksi ryömivää muotoaan muuttavaa robottia.

Ensimmäinen robotti onnistui kuvaamaan reaktoria muutaman tunnin ajan ennen kuin se jäi jumiin. Myöhemmin lähetetty robotti mittasi säteilyä reaktorin eri kohdissa.

Reaktorin sisällä säteilyä oli enimmillään 9,7 sievertiä tunnissa mikä on tappava määrä ihmiselle. Robottien elektroniikan saama säteily tuhoaa ne 2–3 päivässä. Veden lämpötila oli noin 20 astetta.

Reaktoriin lähetettyjä robotteja ei saatu ulos, vaan niiden kaapelit katkaistiin ja sisäänmenoaukko suljettiin.

”Tarkoituksen oli katsoa miltä sisällä näyttää. Operaatio oli onnistunut”, Ono sanoo.

Toinen tapa tutkia reaktorin sisustaa on käyttää hyväksi kosmista säteilyä, joka läpäisee maapalloa päivittäin. Kosminen säteily menettää vaihtelevasti energiaa lävistäessään eri materiaaleja. Mittaamalla läpimenneen säteilyn vaihtelu saadaan piirrettyä kuva miltä reaktorin sisällä näyttää.

”Se on kuin röntgenkuva, tosin paljon epätarkempi”, Ono sanoo.

Onon mukaan Tepcolla on erilaisia suunnitelmia miten sulanut jäte saadaan pois. Ennen sitä on kuitenkin kehitettävä uutta teknologiaa reaktoreiden tutkimiseen ja romun siirtämiseen.

”Yksi asia on varma, ihminen ei sinne voi mennä”, Ono sanoo.

 

KORJAUS 21.10.15: Korjattu Akira Onon ja Akio Komorin nimet oikeaan muotoon. UJ.

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin