Positiivisin silmin katsottua televisiota

Pauli Kopu: Media television jälkeen – tutkimusmatka tarinoiden tulevaisuuteen. Into 2019.

Moni 60-luvun lapsi tai nuori mietti aikoinaan, onko olemassa television jälkeistä mediaa lainkaan. Television merkitys oli paljolti symbolinen; se edusti modernisaatiota ja kaupunkilaistumista parhaimmillaan. 60-luvulta lähtien jopa asunnot suunniteltiin television ympärille, ja arkkitehdit miettivät tarkoin, mihin kohtaan piirtää paikka televisiolle ja sohvalle.
Nyt digitaalinen media merkitsee vielä suurempaa tiikerinloikkaa kokonaan uudenlaiseen maailmaan, tekoälyn ja virtuaalilasien keinotodellisuuteen,
Kirja on siis hyvin aiheellinen. Luovan toimisto KLOKin perustaja ja toimitusjohtaja Pauli Kopu haastatteli vuosina 2013–2018 kirjaansa varten yli 140 kansainvälistä asiantuntijaa median, viihteen, markkinoinnin, teknologian, akatemian, rahoituksen sekä kasvuyrittäjyyden kentältä.
Monet pitivät televisiota menneisyyden jäänteenä, joka ei pysty sopeutumaan muutokseen. Televisiota katsovatkin eniten vanhemmat ihmiset.
Yksi suuri tekijä on, että uusi media on katsojalähtöistä: Ihmiset eivät enää passiivisesti ota vastaan, mitä ylhäältä annetaan. He haluavat myös itse tuottaa sisältöä, mistä esimerkiksi tubetus on oiva esimerkki.
Tulevaisuudessa tekoäly pystyy rekisteröimään katsojien mieltymyksiä, ja räätälöimään jokaiselle yksilölle personoitua sisältöä. Koko kulttuurista tulee valtava virtuaalinen televisio, joka seuraa ja sopeutuu käyttäjiensä tarpeisiin.
Toisaalta, kirjassa kysytään, mikä televisio lopultakin on ja missä sen rajat kulkevat. Kun katson Suomen suosituinta tv-sarjaa, MTV:n Salattuja elämiä, iPadista, katsonko televisiota, vai en. Kirjassa todetaankin, että vanhat mediat eivät välttämättä ole tuomittuja kuolemaan ja katoamaan, vaan ne yhdistyvät uusiin ja muuttavat muotoaan niiden mukana.
Kirjan ongelmana on yltiömäinen positiivisuus. Kirjassa ei tartuta kriittisesti kaupallisuuteen ja teknisyyteen, jotka ohjaavat kehitystä. Median tarjonnan monipuolisuutta syö se, että suurin osa siitä – peleistä sarjoihin – on formaatteja ja ylistetty yksilöllisyys on kutistunut massayksilöllisyydeksi, joista taiteellinen omaperäisyys ja ainutkertaisuus on kaukana.

Käyt sä täällä usein?

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Hämmentävä pamfletti korona-ajasta

Mikko Heikkilä, Mark Mallon, Merja Rantala, Venla Saalo ja Leena Valmu: Koronan kääntöpuoli. Särötär 2021. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi. Puolentoista vuoden ajan aihe on hallinnut medioita ja...

Tietopaketti mielen sairauksista

Tietopaketti mielen sairauksista

Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli. Gaudeamus 2021 Vaikka fyysisiä sairauksia on onnistuttu vähentämään tieteen kehityksen ansiosta, mielen sairaudet vain pahenevat ja lisääntyvät uusien mielisairauksien diagnoosien myötä. Mielen ongelmista aikaisemminkin kirjoja...

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa

Johan Sten: Kulta-aika - Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa. Art House 2021 Meidän aikaamme pidetään varsinaisena hyödyn aikakautena: kaikkea tiedettä ja filosofiaa myöten arvioidaan sen mukaan, miten paljon se tuottaa aineellista ja taloudellista hyötyä....

Kielen koukeroita

Kielen koukeroita

Anneli Kauppinen: Mistä kieli meihin tulee. Vastapaino 2020. Vanhemmat riemuitsevat, kun he kuulevat pienen lapsensa sanovan ensimmäisen sanansa. He eivät tule ajatelleeksi, että lapsi on omaksunut kieltä kohdusta saakka äitinsä kautta. Kieli on lähtökohtaisesti...

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Mitä tarkoittaa neljäs sektori?

Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: Neljäs sektori ­– kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. Vastapaino 2021. Kaikki tietävät kolmannen sektorin, mutta neljäs sektori on vieraampi. Miten se eroaa kolmannesta sektorista?...

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Tekniikkaa ei voi filosofikaan sivuuttaa

Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020, 184 s. Akateemikko Ilkka Niiniluoto aloittaa teoksensa omakohtaisella huomiolla. Vaikka hän on tekniikan taidoissaan keskinkertainen, hän huomaa aamulla sängystä noustessaan, aamiaista tehdessään ja lehteä...

Teknojätit television kimpussa 

Teknojätit television kimpussa 

Ritva Leino: Median valtaajat. Teknojätit ja käyttäjät ratkaisevat television tulevaisuuden. Into 2021. 60-luvulla televisio kokosi perheenjäsenet iltaisin ruudun ääreen. Kanavia oli kaksi ja ohjelmatarjonta säädeltyä. Nyt digitaalisen median aikana ihmiset ovat...

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)