Professorit tieteen vartijoina

Mika Kallioinen ja Sami Louekari: Tiedossa tulevaisuus.
Professorit uudella vuosituhannella. Professoriliitto 2019.

Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto vei professorit ensimmäistä kertaa lakkoon 28.2.2018. Rahnasto on Tampereen yliopiston turvallisuustekniikan ja riskienhallinnan professori. Lakkoa oli väläytelty joskus aiemmin mutta ne oli vältetty.
Rahnaston johdolla työehtosopimusneuvotteluissa oli ajauduttu umpikujaan. Ratkaisua etsittiin valtakunnan sovittelija Janne Metsämäen avulla. Työnantaja hylkäsi ensimmäisen esityksen, jolloin alkoi yhden päivän mittainen lakko Helsingin yliopistossa. Toinen esitys sai hyväksynnän. Lakko loppui.
Muut yliopistot järjestivät lakkopäivänä mielenosoituksia. Turussa kokoontui 400 yliopistolaista tuomiokirkolle, Tampereella kokoonnuttiin Voionmaan patsaalle sytyttämään muistokynttilöitä. Jyväskylässä oli kiertue ”Me Olemme Yliopisto 2.0”. Helsingissä lakkovahdit partioivat ja Vanhalla ylioppilastalolla oli Strike Talks –tilaisuus. Siellä vieraili yliopistoa tukevia kansanedustajia. Professorit saivat 3,45 %:n palkankorotuksen mutta eivät toivomaansa opetuksesta ja hallinnosta vapaata tutkimusjaksoa. Tämän kertoi FT Sami Louekari, joka kertoo kirjassa rahoituksesta, yliopistouudistuksesta, työmarkkinoista ja palkkauksesta.
Budjettiesitykset ovat toistuvasti pettymyksiä. Niille on ominaista rahoitusvaje ja leikkaukset. Valtion tuottavuusohjelma on yliopistoille haitallinen. Liitto hakee tukea eduskunnasta, etenkin sivistysvaliokunnasta, saamatta sitä riittävästi. Henkilöstön irtisanomiset Lappeenrannan ja Tampereen teknillisessä yliopistossa, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lopetus sekä lääketieteellisen tiedekunnan vähennykset, Åbo Akademin henkilöpoistot ja Helsingin yliopiston tuhannen henkilön vähennykset ovat kauhistuttaneet 2010-luvulla. Aalto-yliopistolle oli osoitettu 56 miljoonan lisärahoitus, kun muut yliopistot saivat yhteensä vain 17 miljoonaa euroa 2000-luvulla. Mutta jospa emme takertuisi raha-asioihin. Kirjassa on painavaa sanaa tiedepolitiikasta.
FT Mika Kallioinen tarkastelee professorin asemaan liittyviä jatkuvuuksia ja muutoksia.
Professoriliitto perustettiin yliopistojen hallintoa uhanneen mies ja ääni –periaatteen vastustamiseksi 1969. Johannes Virolaisen, Jaakko Itälän ja Urho Kekkosen ajama uudistus saatiin estetyksi, kun kansanedustajat pitivät eduskunnassa ylipitkiä puheita.
Hallinto järjestettiin kolmikantamallin mukaisesti. Kallioinen on kirjoittanut myös liiton 30-vuotishistoriikin, joka ilmestyi 1999.
Professorin asema on muuttunut ja arkipäiväistynyt. Professorista on tullut erityisesti ulkopuolisen rahoituksen hankkija. Muutoksen on aiheuttanut vuoden 1986 laki, jonka mukaan ylipiston kehittäminen on sidoksissa sen tuloksiin. Vuoden 2010 yliopistolaki muutti virkasuhteen työsuhteeksi.
Professoreiden määrä oli huipussaan 2009, jolloin heitä oli 2 400. Sen jälkeen määrä on vähentynyt 18 %, kun yliopistojen rahoitusta on kiristetty. Naisia oli 2018 lähes 32 % professoreista. Naisten ja miesten välisistä palkkaeroista kirjassa on taulukko vuosilta 2001–18. Se ei ole poistunut vaan jäänyt pysyväksi. Vuonna 2018 palkkaero miesten hyväksi oli 327 euroa. Kirjassa on hauska kuvaus akateemikko Eva-Mari Aron ura-ajatuksista ja lasikaton murtumisesta.
Professorin työksi määrättiin virkaehtosopimuksessa 1974 enimmäisopetustuntimääräksi 140 tuntia ja apulaisprofessorille 186 tuntia. Vuodesta 1998 määrä oli 1 600 tuntia vuodessa ja vuodesta 2017 se oli 1 624 tuntia. Työaikakyselyissä professorit ovat ilmoittaneet tekevänsä keskimäärin yli 2000 tuntia vuodessa. Työterveyslaitos on määritellyt yli 10 tunnin työpäivän ylipitkäksi.
Akateemisen vapauden sijaan professorin identiteetti on muuttunut uhkakuvakseen. Hänen pitäisi olla EU:sta ”rahaa hankkiva, markkinahenkinen, huippuyksikössä työskentelevä maailmankansalainen, joka menestyy niin kansainvälisissä rahoitushauissa kuin korkeatasoisiksi luokiteltujen julkaisujen määrässä”. Kilpailu rahasta on tullut liialliseksi ja uhkaa sumentaa sivistysyliopistoaatteen. Vaikka vuoden 2010 yliopistolaki lisäsi yliopistojen autonomiaa, on opetus- ja kulttuuriministeriöllä edelleen ohjausvalta tutkintotavoitteiden, tulosneuvottelujen, uudistusten linjausten ja arviointien kautta.

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)