Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Sairaudet kasautuvat köyhille mustille

Terveydenhoidolla vaikutetaan myös asenteisiin

Teksti: Marianna Laiho
Kuvat: Leif Lakoman ja Sanna Malisen kotialbumi

Etelä-Afrikka on polarisoitunut maa, myös sairauksiltaan. Terveysviestintää tehdään suurilla kampanjoilla ja tv-sarjoilla.
Tärkeintä on vähentää sairauksien stigmaa ja saada potilas sitoutumaan hoitoonsa, sanovat Kapkaupungissa opiskelleet lääkärit Sanna Malinen ja Leif Lakoma.

Etelä-Afrikan pahimmat terveysongelmat ovat hiv ja tuberkuloosi. Väkivallan seurauksena sairaaloihin tuodaan ammuttuja ja hakattuja ihmisiä. Onnettomuuksia aiheuttaa päihtyneenä ajaminen.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Etelä-Afrikka on kokenut nopean urbanisoitumisen. Länsimaiseen tapaan tiukka elämänrytmi ja uudenlaiset ruokailutottumukset, kuten pikaruoka, ovat lisänneet ylipainoa ja sydän- ja verisuonisairauksia.
Pahin kasvualusta sairauksille on köyhyys. Köyhyyden vähentämisestä ja varallisuuden tasaamisesta Etelä-Afrikkaa ei voi onnitella. Kyseessä on yksi pahiten varallisuuden suhteen polarisoitunut maa maailmassa.

Pahin kasvualusta sairauksille on köyhyys.

Sairauksien vähentämiseksi kuitenkin tehdään työtä.
– Esimerkiksi jokainen lapsi pitää rokottaa poliota ja tuhkarokkoa vastaan. Rokotuksista on oltava todistus kouluun tullessa, Master of Public Health –maisteriohjelmaa Kapkaupungissa tekevä lääkäri Leif Lakoma sanoo.
Terveydenhuolto ei etene vain diagnoosien ja lääkkeiden turvin.
– Sairauksien ehkäisemiseksi pyritään vaikuttamaan myös asenteisiin ja käyttäytymiseen, samaista tutkintoa tekevä lääkäri Sanna Malinen sanoo.
Vaikuttamiseen Etelä-Afrikka tarvitsee kekseliästä ja paikallisia ihmisiä ymmärtävää terveysviestintää. Se tarkoittaa isoja kampanjoita ja suosittuja tv-sarjoja.

Mustat akateemikot puuttuvat

On viilenevä ilta keväisessä Kapkaupungissa. Taivaalla loistaa superkuu, suurimmillaan sitten 1948. Me, tiedetoimittajien ryhmä, olemme ihailemassa sitä Observatoriolla, joka sijaitsee samannimisellä esikaupunkialueella. Pimeys laskeutuu; suurkaupunki kohisee jossain etäällä.

Sanna Malinen ja Leif Lakoma jäävät kaipaamaan Kapkaupungin kauniita maisemia ja erinomaista ruokaa. Muistojen lisäksi kotiinviemisinä on kokemusta ja tietoa kehittyvän maan kansanterveysongelmista.


Malinen ja Lakoma ovat tulleet Observatoriolle tervehtimään meitä paikallisen yliopiston pyynnöstä. Lakoma on kiinnostunut väestötason infektiosairauksista, hän erikoistuu public health –ohjelmassa epidemiologiaan. Malinen erikoistuu terveydenhoitojärjestelmien kehittämiseen. He halusivat tehdä tutkinnon Kapkaupungissa, koska sen voi suorittaa vuodessa. Lukukausimaksutkaan eivät ole mahdottomat. Kapkaupungin yliopisto on myös kansainvälisesti arvostettu.
– Mielekästä opiskelussa on ollut se, että asioita tarkastellaan kehittyvän maan sisältä käsin, ei kuten me länsimaiset olemme tottuneet, että meidän osaamistamme viedään muualle, he sanovat.
Kyseisen vuosikurssin opiskelijoista puolet on mustia, kymmenisen prosenttia tulee Amerikasta ja Euroopasta ja loput muista Afrikan maista.
Koulutusohjelman opettajat ovat lähtöisin länsimaista tai muista Afrikan maista. Mustaihoisia akateemikkoja Etelä-Afrikassa on vielä niukasti, vaikka yli 50 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia on mustia.

Stigmasta eroon

Ei ole sattumaa, että Etelä-Afrikassa on maailman eniten hiv-tartuntoja. Vaikka lääkkeitä oli jo olemassa maan entinen presidentti Thabo Mbeki (1999-2008) ei niihin uskonut. Valistustyö– ja lääkehoito laiminlyötiin Mbekin suosiessa uskomushoitoja.
– Muissa Afrikan maissa HIV ehdittiin saada varhaisella lääkehoidolla paremmin kuriin, Lakoma sanoo.
Nykyään lääkkeitä jaetaan ilmaiseksi. Niin hiviin kuin tuberkuloosiin liittyy kuitenkin voimakas stigma, mikä hidastaa hoidon perille menoa. Syntyy ongelmallinen kierre: leimautumisen pelossa ihmiset eivät mene testeihin, jolloin he tulevat levittäneeksi tautia. Vastustuskyvyn alentuessa varsin usein samalla ihmisellä on sekä HIV että tuberkuloosi.
– Aluksi lääkkeet piti hakea klinikalta päivittäin, jolloin naapuri saattoi nähdä, kenellä tauti on. Sosiaalisen paheksunnan pelossa ihmiset jättivät lääkkeet hakematta. Nykyään käytäntöä on muutettu niin, että ihmiset saavat lääkkeensä pitkäksi ajaksi kerralla, Malinen sanoo.
Etelä-Afrikan valkoinen väestö käyttää pääasiassa yksityisiä terveyspalveluja. Niihin köyhillä mustilla ei ole varaa.

Jos ihmiset joutuvat maksamaan hoidosta, he eivät hoidata itseään.

Malinen sanoo, että kaiken perusta tulisi olla helposti saavutettava perusterveydenhoito, jolla ehkäistään sairauksia ja niiden etenemistä.
– Sen pitäisi olla valtiojohtoista, jotta hoito olisi ilmaista. Tarvitaan pieniä klinikoita kävelymatkan päässä ihmisten kodeista. Tähän suuntaan Etelä-Afrikassa pyritään. Jos ihmiset joutuvat maksamaan hoidosta, he eivät hoidata itseään, hän sanoo.
Koko kansan kattava terveysvakuutus on vasta suunnitteilla.

Valistusta eläytymällä

Etelä-Afrikassa toimii valtava määrä kansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä, jotka levittävät hiv– ja aids-tietoutta lukemattomin kampanjoin ja tietoiskuin.
Myös alkoholin vaaroista liikenteessä muistutetaan tienvarsijulisteissa ja tv:n tietoiskuissa.
– Monet niistä ovat aika rajuja, esimerkiksi: Jos juot ja ajat, olet murhaaja, Malinen ja Lakoma siteeraavat.
Erinomaista terveysviestintää Etelä-Afrikassa tekevät Soul City –instituution tuottamat tv-sarjat, joissa ihmisten asenteisiin ja käyttäytymisen pyritään vaikuttamaan draaman keinoin. Sarjojen tapahtumat ovat sijoitettu yleensä kuvitteelliseen mustien asuinalueeseen, townshipiin.

Etelä-Afrikassa toimii lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä, jotka levittävät hiv– ja aids-tietoutta kampanjoin ja tietoiskuin. Ilmaisia testejäkin on tarjolla julkisilla paikoilla, kuten tässä kuvassa Jameson Hallissa.


Etelä-Afrikassa on ollut varsin tavallista, että miehillä on useita kumppaneita yhtä aikaa, mikä levittää hiviä nopealla tahdilla. Nuorille suunnattu Onelove-sarja pyrkii muuttamaan käsitystä monen yhtäaikaisen seksikumppanin pitämistä normaalina. Sarja etsii myös vaihtoehtoisia tapoja ratkaista sosiaalisia ongelmia.
Valistavat tv-sarjat ovat erittäin suosittuja.
Vaikka tarinat ovat fiktiivisiä, niiden pohjana ovat tosielämän faktat ja käytännöt, joita haetaan kenttätutkimuksin. Yhteistyötä tehdään myös yliopistojen ja koulujen kanssa.
Ohjelmien vaikutusta katsojiin seurataan määrällisillä ja laadullisilla tutkimuksilla. Seurannan mukaan kondomin käyttö on jonkin verran lisääntynyt, eikä monen seksikumppanin yhtäaikainen pitäminen ole niin itsestään selvää kuin aikaisemmin.

Terveyttä luottamuksella

Haastatteluhetkellä Malisella ja Lakomalla alkaa olla vuosi pulkassa ja edessä lähtö takaisin Suomeen. He jäävät kaipaamaan ainakin Kapkaupungin kauniita maisemia ja erinomaista ruokaa.
Molemmilla on tiedossa työpaikat: Leif työskentelee alkuvuodesta Helsingin kaupungilla sisätautilääkärinä ja loppuvuodesta THL:ssä tartuntatautilääkärinä. Malisella on paikka Vallilan terveysasemalla. Molemmilla on tarkoitus edetä uralla Etelä-Afrikassa hankitun koulutuksen suuntaan.

Tärkeintä on saada ihminen sitoutumaan hoitoonsa.

Saadun opin voisi tiivistää: tärkeintä on saada ihminen sitoutumaan hoitoonsa.
– On tunnettava yhteisön ihmisten tavat, käytännöt ja uskomukset.
Terveydenhoito ei ole vain lääkkeitä ja toimenpiteitä, vaan luottamusta. Jos potilaan luottamus menetetään, menetetään myös paljon hoitotuloksesta, Sanna Malinen sanoo.
LUE MYÖS: Uskomukset ovat urbaaneja legendoja

Julkaistu

28 tammi, 2017

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)