Saparon kertomaa

Teksti: Ulla Järvi

Kuvat: Vesa-Matti Väärä

Sika kertoo tunteistaan saparollaan.

– Tiiviisti suoraan alas takapuolta pitkin kulkevaan hännänasentoon pystyvät sekä suora- että kippurahäntäiset siat, Jos sialla näin on “häntä koipien välissä”, kertoo se, että sika joutuu piilottelemaan häntäänsä muilta, eli sikalassa on alkanut hännänpurennaksi kutsuttu käyttäytymishäiriö, kuvailee tietokirjailija ja tutkija Helena Telkänranta.
Hänen mukaansa häiriö on monen tekijän summa.
– Tyypillisimpiä hännänpurennan syitä ovat muun muassa luontaisen pureskeltavan kuten oksien tai olkien vähyys, riittämätön ruokintakaukalotila niin että kaikki eivät mahdu yhtä aikaa syömään sekä heikko hengitysilman laatu ja muut stressitekijät.
Seuraavissa kuvissa näkyy lisää sian ilmeikkäitä hännänasentoja, joita Helena Telkänranta tulkitsee. Ne on kuvattu Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla.

Useimmilla kesysikaroduilla on kippurahäntä, samaan tapaan kuin koirista esim. monilla pystykorvaroduilla. Normaalitilassa sika pitää saparoaan kippuralla pystyasennossa kuten tässä kuvassa.

Sikojen hännän heilutus näyttää sekin suunilleen samalta kuin koirien. Sika heiluttaa usein häntäänsä löytäessään jotain kiinnostavaa, kuten hyvää syötävää.

Jos normaalisti kippurahäntäinen sika pitääkin saparoaan jossain tilanteessa suorana ja liikkumattomana, se saattaa olla huolissaan tai sillä voi olla jokin muu ongelma. Eräissä sikaroduissa esiintyy kuitenkin samanlaista suoraa häntää kuin kesysikojen kantamuodolla villisialla: näiden yksilöiden häntä ei mene missään tilanteessa kippuraan. Suorahäntäisellä sialla häntä on yleensä rennosti riippuva, ja se voi innostuessa heilahdella.

Kannen kuva: Mikko Suominen

Pääkirjoitus

Heljä Salonen: Enemmän särkeä ja järkeä

VIESTINNÄN KALTEVALLA JA LIUKKAALLA PINNALLA


Mikko Suominen: Jäällä – vältä, varo vai viihdy?
Ulla Järvi: Kuuntele Jussi Valtosen puhe: Havaintoja ja illuusioita
Aki Petteri Lehtinen: Vastaiskujen vastaiskut – Entä kun tutkijat selittävätkin aiheensa itse?
Sanna Kivimäki: Tiede – viestijöiden ja toimittajien yhteismaa
Arja-Leena Paavola: Korona-aika kannusti museoita podcastien tekoon
”PYRITÄÄN RAPAUTTAMAAN MUN USKOTTAVUUTTANI TOIMITTAJANA”


Mari Heikkilä: Toimittajien häirintä on ongelma, johon pitää puuttua

NAISTEN HISTORIA ON MUUTAKIN KUIN TARINOINTIA


Päivi Kapiainen-Heiskanen: Alkuperäislähteillä myytit murtuvat – Helena Ruuska ja Minna Maijala ottivat tutkijan asenteen kohteisiinsa
Teuvo Peltoniemi: Maggie Walz – varhainen amerikansuomalainen suffragetti

AJASSA LIIKKUVAA


Niklas Bengtsson: Dopamiinipaukku kauhukirjallisuutta
Sanna Kivimäki: Vähin äänin vaikuttaa – Tieteen ja taiteen liitto näyttämöllä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin