Selkeästi ja sarkastisesti sivistyksen puolesta

Pekka Wahlstedt

Sari Kivistö & Sami Pihlström: Sivistyksen puolustus. Miksi akateemista elämää tarvitaan? Gaudeamus 2018

Tällä vuosituhannella akateeminen elämä on kokenut arvon alennuksen. Yliopistot ovat ahtaalla kun toisiaan seuraavat leikkaukset nakertavat alma materin perustaa. Myös mediassa erilaiset kokemusasiantuntijat ovat ottamassa tutkijoilta tilaa ja valtaa. Pätkätyöt ovat monen tutkijan arkea.

Yliopistoväki nousi äskettäin leikkauksia vastaan tavallisten duunareiden asein mielenosoituksilla ja lakkouhkauksilla.

Kirjoja yliopistojen ja akateemisen elämän puolesta on viime vuosina ehtinyt ilmestyä jo useampi, kuten Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon Humanistisen tutkimuksen arvo, Visa Heinosen, Jukka Kekkosen, Veli-Pekka Lehdon ja Heikki Patomäen Uusi yliopistolaki 2020 ja Pekka Kaupin Kahlittu yliopistomme.

Mitä uusia ajatuksia ja argumentteja Sivistyksen puolustuksella on tarjottavanaan?

Kirjoittajat toteavat, että heidän teoksensa on filofisempi ja periaatteellisempi ja kirja etsii humanistisen tutkimuksen arvoa akateemisen elämän pitkästä historiasta antiikin Platonista ja Aristoteleesta J.V. Snellmaniin. Uhmakkasti korjoittajat ilmoittavat olevansa – Snellmanin tavoin – jo moneen kertaan kuolleeksi ja kuopatuksi julistetun humboldtilaisen sivistysyliopiston puolella.

Taloudellistuminen ja teknistyminen ja niihin liittyvät nopeus ja pinnallisuus ovat tunkeutuneet jopa tiedeyhteisön pyhimmille alueille, julkaisukäytäntöihin. Lyhyet ja nopeat artikkelit ovat syrjäyttäneet pitkät, hitaat ja vaativat monografiat. Kirjassa onkin omistettu oma lukunsa monografioiden puolustamiselle. Myös historiasta ponnistavan humanistisen tutkimuksen pyhättöä kirjastoa ja lukemista nostetaan kunniaansa visuaalisen digitaalisen median rinnalle ja yli.

Kirjassa kuitenkin kerrataan myös paljon jo sanottua: tutkijan on pakko brändätä ja markkinoida itseään, twiitata ja menestyä sosiaalisessa mediassa. Tavallisesti politiikkaan liitetty populismi on myös tieteen riesa kun sujuvasanaiset maallikot kyseenalaistavat tutkittua tietoa esimerkiksi ravintoasioista ja rokotuksista televisiossa ja muissa suuren yleisön medioissa.

Tietysti kertaus on myös opintojen äiti – etenkin kun ei ole opittu juuri mitään. Kirja onkin selkeästi, jopa sarkastisesti, kirjoitettu, ja sitä ymmärtää mainiosti myös lukija, jolla ei ole kokemusta akateemisesta elämästä.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin