Selviytymistarinoita uupumuksesta

Pekka Wahlstedt

Rosanna Marila ja Liisa Valonen: Työuupumuskirja. Docendo, 2020.

Kun toiselta tämän kirjan tekijöistä, Rosanna Marilalta, kysyttiin: “Miten voit?” tämä vastasi luettelemalla listan keskeneräisistä työprojekteistaan ja myös viittasi vauhdikkaaseen kotielämään pienten lasten kanssa. Siiten koitti päivä, jolloin kiireiden valittelemisen sijasta vastaukseksi tuli vain kyyneleitä.

Työuupumuskirja ei jakelekaan ohjeita ylhäältäpäin, vaan kirja tarjoaa käytännön omakohtaista tietoa ja vertaistukea muille uupumuksen uhreille. Kirja on rohkaisva ja toivoa tarjoava, sillä kaikki kirjan uupuneet, poliitikosta ja päätoimittajasta kokkiin ja työkyvyttömyyseläkeläiseen, ovat onnistuneet nousemaan kuopan pohjalta ja toipumaan uupumuksesta.

Syy uupumiseen on kirjan mukaan siinä, että evoluution kuluessa hankittu taistele tai pakene -toimintaperiaate ei enää toimi digitaalisessa maailmassa, jossa ärsykkeitä ryöppyää jatkuvasti eri puolilta.

Tietysti lapsuuden traumoilla ja nykytyöelämän hektisyydellä on suuri vaikutus, ja kaikki uupuneet kertovatkin elämäntarinansa lapsuudesta ja sen ympäristöstä lähtien. Lapsuuden traumat ilmenevät jatkuvana syyllisyyden tunteena, ettei ole tehty tarpeeksi – mitä lisääntyvä tehokkuusajattelu vain vahvistaa.

Toimittajan työ voi tuoda aivan omanlaisiaan traumatisoivia kokemuksia. Tämän kirjan toimittaja Marila haastatteli hurjassa ja kurjassa tilanteessa olevia ihmisiä niin paljon, että Marila heräsi yölläkin pohtimaan heidän kohtaloaan ja hän alkoi nähdä itsekin maailman synkkien silmälasien läpi.

Kirjassa esitellään tarkoin puhelinnumeroita ja osoitteita myöten mistä saa apua, niin lääkityksen kuin terapiankin muodossa.

Kirjassa ei ainakaan teoreettisella tasolla ole paljonkaan uutta. Mutta koska kirja koostuu pääosin uupuneiden omista elämäntarinoista, se nostaa kissan pöydälle. Uupumusta esiintyi jo 70-luvun kiihtyvässä urbaanissa työmaailmassa, mutta siitä ei puhuttu, ja selkävaivojen ja vastaavien nimissä otettiin työstä vapaata. Ja vieläkin työuupumuksesta puhutaan liian vähän, vaikka uupumus on vallannut kaikki ammattiluokat, alimmista ylimpiin.

Kannen kuva: Tapani Niemi

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Kyynel lehmän kylkeä vasten

ÄÄNI ÄÄNETTÖMILLE

Tapani Niemi: Saako tiedejournalisti essehtiä? Osa I

RAHKASAMMALEITA JA PERINNEKASVEJA

Eeva Pitkälä: Idästä saapui valloittaja
Arja-Leena Paavola: Perinnekasvien geeneillä taataan tulevaisuuden ruokaturvaa
SOTA-AJAN VIESTEJÄ JÄLKIPOLVILLE

Kalle Virtapohja: Pekka Peitsen karmea kankkunen
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Muisti tuo sodan iholle

TEKSTIEN SISÄLLÄ

Aki Petteri Lehtinen: Kuinka tiedeteksti käsitetään
Aki Petteri Lehtinen: Kritiikki edistää ymmärrystä – kunhan kohteena on teos eikä ihminen
APURAHAHAKU MIELESSÄ

Annu Kekäläinen: Hakisinko apurahaa?

Kirjat

Arja-Leena Paavola: Hämmentävä pamfletti korona-ajasta
Pekka Wahlstedt: Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa
Pekka Wahlstedt: Tietopaketti mielen sairauksista
Pekka Wahlstedt: Tutkiva mielikuvitus tutkijan käytössä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin