Selviytymistarinoita uupumuksesta

Pekka Wahlstedt

Rosanna Marila ja Liisa Valonen: Työuupumuskirja. Docendo, 2020.

Kun toiselta tämän kirjan tekijöistä, Rosanna Marilalta, kysyttiin: “Miten voit?” tämä vastasi luettelemalla listan keskeneräisistä työprojekteistaan ja myös viittasi vauhdikkaaseen kotielämään pienten lasten kanssa. Siiten koitti päivä, jolloin kiireiden valittelemisen sijasta vastaukseksi tuli vain kyyneleitä.

Työuupumuskirja ei jakelekaan ohjeita ylhäältäpäin, vaan kirja tarjoaa käytännön omakohtaista tietoa ja vertaistukea muille uupumuksen uhreille. Kirja on rohkaisva ja toivoa tarjoava, sillä kaikki kirjan uupuneet, poliitikosta ja päätoimittajasta kokkiin ja työkyvyttömyyseläkeläiseen, ovat onnistuneet nousemaan kuopan pohjalta ja toipumaan uupumuksesta.

Syy uupumiseen on kirjan mukaan siinä, että evoluution kuluessa hankittu taistele tai pakene -toimintaperiaate ei enää toimi digitaalisessa maailmassa, jossa ärsykkeitä ryöppyää jatkuvasti eri puolilta.

Tietysti lapsuuden traumoilla ja nykytyöelämän hektisyydellä on suuri vaikutus, ja kaikki uupuneet kertovatkin elämäntarinansa lapsuudesta ja sen ympäristöstä lähtien. Lapsuuden traumat ilmenevät jatkuvana syyllisyyden tunteena, ettei ole tehty tarpeeksi – mitä lisääntyvä tehokkuusajattelu vain vahvistaa.

Toimittajan työ voi tuoda aivan omanlaisiaan traumatisoivia kokemuksia. Tämän kirjan toimittaja Marila haastatteli hurjassa ja kurjassa tilanteessa olevia ihmisiä niin paljon, että Marila heräsi yölläkin pohtimaan heidän kohtaloaan ja hän alkoi nähdä itsekin maailman synkkien silmälasien läpi.

Kirjassa esitellään tarkoin puhelinnumeroita ja osoitteita myöten mistä saa apua, niin lääkityksen kuin terapiankin muodossa.

Kirjassa ei ainakaan teoreettisella tasolla ole paljonkaan uutta. Mutta koska kirja koostuu pääosin uupuneiden omista elämäntarinoista, se nostaa kissan pöydälle. Uupumusta esiintyi jo 70-luvun kiihtyvässä urbaanissa työmaailmassa, mutta siitä ei puhuttu, ja selkävaivojen ja vastaavien nimissä otettiin työstä vapaata. Ja vieläkin työuupumuksesta puhutaan liian vähän, vaikka uupumus on vallannut kaikki ammattiluokat, alimmista ylimpiin.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin