Sivistyneen moniosaajan muistelmia

Pekka Wahlstedt

Matala profiili -kirjan kansi.

Anto Leikola: Matala profiili. Siltala 2017.

Biologi Anto Leikola kuluu niihin tutkijoihin, jotka tunnetaan hyvin tiedepiirien ulkopuolellakin. Leikola on kirjoittanut myös esseitä, artikkeleita ja tiedekirjoja suurelle yleisölle, kääntänyt suuren maailman bestsellereitä, suomentanut tekstejä MTV:n luontofilmeihin ja kuulunut MTV:n ohjelma-asiain neuvottelukuntaan.

Myös eloisasti ja havainnollisesti kirjoitettu Matala profiili puhuttelee lukijoita oppiarvosta ja tieteen alasta riippumatta. Kirjassa monessa mukana ollut Leikola tulee esitelleeksi myös ympäröivää yhteiskuntaa ja tärkeitä vaikuttajia jo lapsuuden ystävistä Matti Klingestä ja Pentti Saarikoskesta Martti Ahtisaareen, jonka vaalikampanjan, kansalaisvaltuuskunnan puheenjohtajana Leikola toimi.

Varsinaisen akateemisen tutkijan uran ja työn esittely jää muun toiminnan varjoon. Monen lukijan kannalta tämä voi olla hyväkin asia, koska luonnontiede on aika abstraktia ja vaikeasti popularisoituvaa. Leikolan väitöskirjan nimi, Eristetyn gastrulaektodermin mesodermaali- ja neuraalikompetenssi heterogeenisin induktorein tutkittuna, saa lukijan huoahtamaan helpotuksesta ettei varsinaista akateemista tutkimustyötä selosteta enempää.

Yleistajuisia tietokirjoja kirjoittanut Leikola ajautui 1960-luvun lopulla WSOY:n tietokirjapäälliköksi, kun hän tarjosi julkaistavaksi esseekokoelmaansa Biologin maailmassa. Luonnonsuojeluun jo pikkupoikana osallistunut Leikola osui oikeaan virkaan oikealla hetkellä, koska 60-luvun lopussa ja seuraavan vuosikymmen alussa Suomessa syntyi todellinen luonnonsuojelukirjojen hyöky.

Leikola on ylittänyt rajoja myös kääntämällä runoja. Jo hänen ensimmäiset käännösharjoituksensa koskivat runoa, ei tiedettä. Matalaa profiilia lukiessa vakuuttuukin siitä, että runouden kanssa vietetty aika ei ole mennyt hukkaan.

Leikola edustaa klassista sivistysihannetta: sivistynyt tuntee monia elämänalueita, osaa liikkua niiden välillä ja laittaa ne hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Tästä eri näkökulmien kanssakäymisestä kumpuaa myös tieteellinen luovuus ja uuden oivaltaminen.

Kannen kuva: Mikko Suominen

Pääkirjoitus

Heljä Salonen: Enemmän särkeä ja järkeä

VIESTINNÄN KALTEVALLA JA LIUKKAALLA PINNALLA


Mikko Suominen: Jäällä – vältä, varo vai viihdy?
Ulla Järvi: Kuuntele Jussi Valtosen puhe: Havaintoja ja illuusioita
Aki Petteri Lehtinen: Vastaiskujen vastaiskut – Entä kun tutkijat selittävätkin aiheensa itse?
Sanna Kivimäki: Tiede – viestijöiden ja toimittajien yhteismaa
Arja-Leena Paavola: Korona-aika kannusti museoita podcastien tekoon
”PYRITÄÄN RAPAUTTAMAAN MUN USKOTTAVUUTTANI TOIMITTAJANA”


Mari Heikkilä: Toimittajien häirintä on ongelma, johon pitää puuttua

NAISTEN HISTORIA ON MUUTAKIN KUIN TARINOINTIA


Päivi Kapiainen-Heiskanen: Alkuperäislähteillä myytit murtuvat – Helena Ruuska ja Minna Maijala ottivat tutkijan asenteen kohteisiinsa
Teuvo Peltoniemi: Maggie Walz – varhainen amerikansuomalainen suffragetti

AJASSA LIIKKUVAA


Niklas Bengtsson: Dopamiinipaukku kauhukirjallisuutta
Sanna Kivimäki: Vähin äänin vaikuttaa – Tieteen ja taiteen liitto näyttämöllä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin