Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa

Päivi Kapiainen-Heiskanen

Etätyö on jo ehtinyt muuttaa työelämän rakenteita asiantuntijatyötä tekevien työskenneltyä kotoa käsin jo reilut puoli vuotta.

Kuvassa ihmisiä videoneuvottelutilanteessa.

Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Tätähän se asiantuntijatyö on ollut valtaosan vuodesta. Projektipäällikkö Kaija Villman Xamk Pienyrityskeskuksesta käynnistelee Integrating work and home in the Covid-19 times -webinaaria yhdessä Time4Help-hankkeen eurooppalaisten partnereiden kanssa.

Time4Help-hanke järjesti marraskuun puolivälissä kaikille avoimen webinaarin, jossa jaettiin tähän saakka kertyneitä kokemuksia siitä, miten etätyö on sujunut Belgiassa, Puolassa, Espanjassa ja Suomessa.

Belgialainen tutkija ja luennoitsija Miet Timmers keskittyy tutkimaan perheeseen liittyviä ilmiöitä. Ns. sandwich-sukupolvea maan flaaminkielisessä osassa tutkiessaan hän pitää tärkeänä, että myös miehet ovat mukana tutkimuksessa.

Timmers selvitti ryhmineen viime huhtikuussa ns. ensimmäisen lockdown-jakson aikana etätyön vaikutuksia yksilön, sukupuolen ja -polven sekä työnantajatahon näkökulmista. Jo koronan aiheuttaman ensimmäisen lockdown-tilanteen aikana oli huomattavissa, että kotona etätyötä tekevien keskittyminen oli hankalampaa kuin se olisi ollut työpaikoilla. Kotona ihmiset kokivat joutuvansa koko ajan keskeyttämään työntekoa, etätyöllä oli vaikutuksia perheen arkeen ja poikkeusolojen aikana syntyi enemmän työn ja perhe-elämän välille erilaisia ristiriitatilanteita.

Vertailtaessa miehiä ja naisia eri ikäryhmistä, kaikkein hankalimmaksi oman tilanteensa kokivat naiset, joilla oli 0–11-vuotiaita lapsia kotona. He kantoivat eniten huolta työnteostaan myös työajan ulkopuolella, kokivat olevansa liian väsyneitä kotitöitä tekemään ja pelkäsivät työn vievän aikaa perheeltä.

”Kun perheessä on 0–11-vuotiaita lapsia, naiset kokevat selvästi enemmän syyllisyyttä etätyön tekemisestä kotona kuin miehet”, Timmers tiivistää.

Ns. sandwich-sukupolvi, jolla riittää hoivattavaa niin nuoremmassa kuin vanhemmassa sukupolvessa, oli kaikkein tiukimmilla. Liki joka kolmas belgialaistutkimuksessa mukana olleista koki tilanteen vaikuttaneen omaan mielenterveyteensä, aiheuttaneen taloushuolia, lisänneen huolta niin nuoremmasta kuin vanhemmastakin sukupolvesta ja tuoneen haasteita heidän elämäntilanteeseensa.

Tutkijoiden mukaan tilannetta helpottaa, jos esimiehet kuuntelevat etätyötä tekeviä ja heille voi jakaa ajatuksiaan myös omasta perhetilanteestaan. Oleellista on löytää tasapaino tiimin ja organisaation sekä etätyötä tekevän tarpeiden välille. Tässä kannattaakin hyödyntää erilaisia luovia ratkaisuja.

Rajat ja luottamus keskiössä

Euroopan tasolla eniten etätyötä on tehty korona-aikana Suomessa, Hollannissa, Luxemburgissa ja Belgiassa. Sen sijaan etätyön tekemiselle on eniten esteitä Romaniassa, Unkarissa, Kroatiassa, Bulgariassa, Kreetalla, Puolassa ja Espanjassa.

Miet Timmers esitti vertailuja myös Time4Help-hankkeessa mukana olleiden maiden olosuhteita. Eniten etätyön tekemistä tukee, jos ihmiset voivat toteuttaa työtehtäviään joustavasti ja itsenäisesti, mikä on tyypillistä Suomessa. Sen sijaan puolalaiset kokevat, että työelämä on hierarkkista ja joustoa on vain vähän. Espanjassa etätyötä tekeviä haittasi etenkin se, että työstä karsiutui sosiaalisuus.

Riskinä on muuten, että kodin ja työn väliset rajat häviävät, ihminen alkaa eristäytyä sosiaalisesti ja perheestä tulee työkavereita

Timmers suosittaa, että yksilötasolla etätyötä tekevää voi helpottaa, kun hän suhteuttaa omia odotuksiaan, luo itselleen etätyöhön tarkoitetun työpisteen, pitää säännöllisesti taukoja, varaa aikaa työstä kotiaikaan siirtymiseen, käyttää paljon aikaa omista tarpeistaan kertomiseen ja varaa aikaa perheelle ja sosiaaliseen elämään.

”Riskinä on muuten, että kodin ja työn väliset rajat häviävät, ihminen alkaa eristäytyä sosiaalisesti ja perheestä tulee työkavereita”, Timmers arvioi.

Jotta etätyö sujuu, belgialaistutkijat nostavat ykköseksi luottamuksen.

”Työntekijän pitää voida luottaa siihen, että perhe ja esimies tukevat. Etätyö on tullut jäädäkseen, joten korona-ajan jälkeen ihmisillä on malleja siihen, miten tasapainottaa ja integroida keskenään etätyötä ja perhe-elämää. Voi olla, että jatkossa puhutaan jopa ns. lockdown-sukupolvesta.”

Digloikka ei ole yleiseurooppalainen ilmiö

Puolalaisen Dobre Kadryn tutkija Beata Pachnowskan mukaan etätyön tekoa haittaa hänen kotimaassaan se, ettei käytettävissä ole ollut työvälineitä, kuten tietokoneita tai kannettavia, vaan etätyötä tekevät ovat joutuneet jakamaan kotitietokoneita muiden perheenjäsenten kanssa ja tietoturvan kanssa on ollut ongelmia. Myöskään työtiloja ei kodeista ole löytynyt.
”Positiivisina asioina etätyötä tekevät ovat kokeneet, että kotitöiden ja työn välillä on ollut parempi tasapaino, työmatkoihin ei ole kulunut aikaa ja työtä on pystynyt yhdistelemään lastenhoitoon”, Pachnowska sanoo.

Madridista käsin toimiva kansalaisjärjestö Fundación Acción Contra el Hambre on tukenut korona-aikana vaikeasti työllistyviä ihmisiä lisäämällä verkon välityksellä käytettävissä olevaa, myös psykologista, tukea ja jakanut rahaa. Järjestö selvittää ihmisten työtilanteet puoli vuotta sen jälkeen, kun he ovat jättäneet järjestön tukiohjelman.

”Liki kolmannes naisista kokee, että muiden auttaminen rajoittaa heidän työntekoaan, kun miehillä vastaava luku on noin 15 prosenttia. Lisäksi peräti 44 prosenttia äideistä kokee, että muista huolehtiminen rajoittaa heidän työntekoaan. Huolestuttavaa on myös, että viidennes äideistä sanoo, ettei heillä ole käytössään sähköisiä työvälineitä, joita he tarvitsisivat”, Alicia García-Madrid Colado vetää tuloksia yhteen.

Suomi poikkeaa monella tapaa muista Time4Help-hankkeen maista. Suomalaiset siirtyivät nopeasti tekemään etätöitä ja myös luottamus hallitukseen on ollut korkealla. Tutkimusten mukaan naiset jopa pitävät etätyöstä enemmän kuin miehet, ja puolet suomalaisista haluaa tehdä etätyötä, kun se on mahdollista.

”Toki meilläkin puhutaan ns. koronastressistä, johon kuuluvat taloushuolet, yksinäisyys ja pienten lasten kanssa pärjääminen. Meillä kuitenkin Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan pitkäkestoinen stressi on vähentynyt ja etenkin pienten lasten vanhemmat kokivat työsuorituksensa parantuneen. Liki puolet tutkimukseen osallistuneista myös koki, että on päässyt tekemään itsenäisemmin työhönsä liittyviä päätöksiä ja oppi koronakevään aikana uusia työskentelytapoja”, tutkija Mervi Rajahonka summaa.

Turun yliopiston tutkimusten mukaan lapsiperheissä kotitöihin liittyvät konfliktit ovat kuitenkin lisääntyneet. Jyväskylän yliopiston mukaan reilut 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista koki, että koronalla on ollut positiivisia vaikutuksia vanhempien ja lasten välisiin suhteisiin, vaikka samaan aikaan reilu puolet vastaajista pitää koronatilannetta jopa toivottomana. Korona on jakanut perheitä samoin kuin yrityksiäkin hyvin ja huonosti pärjääviin.

FAKTAA

Time4Help-hanke

-selvittää 45-65 -vuotiaiden naisten ja erityisryhmiin kuuluvien haasteita työelämässä kunkin maan omien hankkeiden kautta.

Partnerit

Suomessa: Xamk Pienyrityskeskuksesta projektipäällikkö Kaija Villman ja tutkija Mervi Rajahonka tukevat naisten ja naisyrittäjien itse muodostamia pienryhmiä niin yrittäjyyteen, yhdessä tekemiseen kuin jaksamiseen liittyvissä teemoissa.

Puolasta mukana on 13 vuotta sitten perustettu Dobre Kadry -niminen koulutus- ja tutkimuskeskus, joka keskittyy työmarkkinoilla haavoittuviin ryhmiin, kuten yli 50-vuotiaisiin naisiin ja erilaisiin erityisryhmiin.

Espanjalainen Fundación Acción Contra el Hambre -kansalaisjärjestö on taistellut seitsemän vuoden ajan syrjäytymistä vastaan tukemalla työelämän näkökulmasta haavoittuvia ryhmiä työllistymisessä ja yrittäjyydessä.

Hanke järjestää tammikuussa seuraavan kaikille avoimen webinaarin.

Kirjoittaja: Päivi Kapiainen-Heiskanen on mikkeliläinen tiedetoimittaja ja dokumentaristi, joka veti Time4Help-hankkeen etätyöaiheista webinaaria marraskuun puolivälissä.

Kannen kuva: Mikko Käkelä

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Lehdistönvapaus liukuu kahtaalle

AJATTELEMINEN ON AKATEEMINEN URA

Jaana Ahlblad: Ajattelun ajattelijat – Mielenfilosofi Pii Telakivi toivoo filosofien paluuta
Aki Petteri Lehtinen: Kirjainten kauneus – Niina Turtola tutkii typografian outouttamista

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin