Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Tiede – viestijöiden ja toimittajien yhteismaa

Napit vastakkain asettuvat tiedottajat ja toimittajat lienee mielikuvana osittain vanhentunut. – Kummatkin tuottavat ajankohtaisia, näkökulmaisia ja faktapohjaisia juttuja. Ammattilaiset ovat sitoutuneet alan eettisiin pelisääntöihin ja totuuden kertomiseen. Yleensä ollaan tieteen puolella, sanoo tiedeviestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta.

Syyskuussa järjestetty Oulun Plussa-päivä Kriisi, maine ja selviytyminen toi jälleen yhteen tiedeviestijöitä ja tiedetoimittajia, ammattilaisia Procomista ja Tiedetoimittajien liitosta. Pienessä maassa yhteistyö onkin järkevää, mikä Tiedetoimittajissa onkin otettu aina huomioon; nimestään huolimatta liittoon kuulu myös viestinnän asiantuntijoita ja tieteellisten lehtien editoreita.
Miksi sitten mielikuva toisiaan vastaan taistelevista kärkkäistä toimittajista ja heidän työtään kontrolloimaan pyrkivistä viestintäupseereista elää niin sitkeästi?
–Esimerkiksi anglosaksisessa kulttuurissa raja journalismin ja viestinnän välillä rakennetaan yleensä paljon jyrkemmäksi, sanoo Erkki Karvonen, jonka oma tausta on journalistiikassa – aiemmin tiedotusopiksi nimetyssä oppiaineessa.
­–Anglosaksisissa maissa on yleensä kaksipuoluemalli, joissa voittaneen osapuolen vaalimarkkinointikoneistosta tulee hallituksen tiedotusosasto, joka toimittajien mielestä suoltaa propagandaa hallituksen puolesta. Toimittajat taas haluavat olla kriittisiä vallan vahtikoiria, usein sensaatiohakuisiakin. Suomessa tiedotuskoneisto ei vaihdu tällä tavoin. Mutta sitten on tietysti niitä toimittajia, jotka vaihtavat puolta pr-ihmisiksi, pimeälle puolelle, niin kuin vitsaillaan. Aiemmin kärkkäät toimittajat ryhtyvät konsulteiksi, jotka valmentavat selviytymään toimittajien kanssa. Kyllä Suomessakin moni PR-alan töissä oleva ihminen on taustaltaan toimittaja, Karvonen jatkaa.

Tiedeviestinnän yhteismaa

Tiedeviestinnässä tiedottajien ja toimittajien yhteismaan löytäminen on yleensä helpompaa kuin muilla tiedon tuottamisen kentillä.
Suomessa journalistietiikkaan kuuluu, että haastateltu saa tarkistaa ainakin sitaattien oikeellisuuden. Erityisesti tiedejournalismissa on vain eduksi, kun vaikeat asiat voidaan tarkistaa. Mutta vaikkapa Englannissa journalistien ohjeet eivät mainitse sitaattien tarkistamisen oikeutta, vaikka informaation tarkkuuden vaaliminen onkin ykkösasia.
Roolit ovat kuitenkin selkeät. Viesinnän asiantuntija toimii yhteisönsä hyväksi ja tutkijoiden apuna. Myös toimittaja toimii yhteisöjensä hyväksi, sekä yleisön että työnantajaorganisaationsa.
–Ongelmia voi tulla, jos yleisö on kovin tiedevastainen, eikä totuus myy. Pandemia on testannut tätäkin suhdetta, sanoo Karvonen.
Roolit saattavat joutua koetukselle myös esimerkiksi tekniikan alalla.
–Tutkimuksen ja bisneksen rajat ovat toisinaan melko häilyviä. Toisaalta myös talousjournalistit ovat yleensä yritysmyönteisiä ja urheilutoimittajat urheilufaneja. Vasta Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali ohjasi suomalaisia urheilujournalisteja enemmän tutkivan journalismin suuntaan, kertoo Karvonen.

Oulun opit

Oulun tiedeviestinnän maisteriohjelma, Tiema, on Suomen pitkäikäisin yhtäjaksoinen tiedeviestinnän koulutus Suomessa. Tiedeviestintää opetetaan monipuolisesti, sekä tiedottamisen että tiedejournalismin työpajoissa.
– Kyllähän viestinnän perusmallit ja -teoriat pätevät moneen erilaiseen tilanteeseen ja työtehtävään, sanoo Karvonen.
– Salaisuuksia tieteen maailmassa on vähemmän kuin monella muulla toimialalla. Totuutta tavoitellaan niin tieteessä kuin erilaisissa viestintätehtävissäkin ja argumentointi ratkaisee, hän summaa.
Moni alaa opiskeleva myös vaihtaa roolista toiseen, tekee sekä sisällöntuotantoa että journalismia. Ansaintamalli on tuttu monelle freelancerille, ja mahdollisesti tulevaisuudessa yhä useammalle. Tulevaisuuden työmarkkinoita on hankala ennustaa, mutta erilaisia viestintätehtäviä riittää, myös julkisen palvelun puolella.
ProComin eettiset periaatteet
https://procom.fi/viestintaala/ohjeet-ja-periaatteet/procomin-eettiset-ohjeet/
Tiedeviestinnän suositukset
https://www.tjnk.fi/sites/tjnk.fi/files/tiedeviestinnan_suositukset_2018.pdf?_ga=2.62100396.1231809861.1637331646-590462123.1632388229
Journalistin ohjeet
https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)