Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Kuka maailmaa hallitsee? Vallan umpisolmuja avaamassa. Tiedekulma pokkari. Gaudeamus 2020.

Vastaus kysymykseen näyttää ensi alkuun helpolta: Yhdysvallat, Venäjä ja nouseva mahti Kiina sekä tietysti talous suuryritysten johdolla. Kirjassa myönnetään tämä, mutta valta kummittelee muuallakin, eikä edes säädystä ja sukupuolesta vapaa internet ja sosiaalinen media ole niin avoin ja puolueeton, kuin monet uskovat.
Tiedekulman ja Helsingin yliopiston yhteistyössä tekemän Tiedekulma pokkari-sarjan toinen osa tutkii valtaa eri kulmista valtioista ja suuryrityksistä teknologiaan ja sosiaaliseen mediaan. Kirja kuitenkin enemmän kokoaa vanhaa yksien kansien väliin kuin tuo uutta valtakeskustelun kentälle.
Ajankohtaisuus on yksi kirjan parhaista puolista, ja artikkeleissa suhteutetaan valtaa ja sen solmuja maailmaa tällä hetkellä hallitsevaan näkymättömän pieneen diktaattoriin — koronaan.
Etenkin poliitikot käyttävät koronaa hyväkseen toistensa mollaamisessa ja itsensä jalustalle kohottamisessa suurvaltojen johtajista tavallisiin kansanedustajiin. Uusi jakolinja kulkee sankarivaltioiden ja koronakonnien välillä.
Tiedetoimittajia kiinnostanee viestinnän osuus maailman hallinnassa. Valta on sillä joka osaa pukea sanottavansa vetävän ja tunteita liikuttavan tarinan muotoon. Samalla kylmät ja tylsät faktat joutuvat alakynteen.
Viestintäteknologiakaan ei ole neutraalia; välineet kutsuvat tekemään jotain, mutta samalla sulkevat jotain pois. Viestintäteknologia samoin muokkaa esimerkiksi kieltä, ja digitaalisessa kielessä puhe- ja kirjakieli sekottuvat. Hymiöt ja emojit välittävät sanattomia viestejä.
Verkon algoritmit ja alustat rakentuvat suosion logiikalle: mitä enemmän tietystä aiheesta tykkää, sitä enemmän alustat aihetta syöttävät — syntyy kehä ja kupla, jossa ihmisen ennakkoasenteet vain vahvistuvat niin että hän alkaa nähdä maailman tykkäystensä mukaisena.
Näin huomaamaton verkon valta on kaukana vanhasta pakkovallasta, jonka voi tuntea ja tunnistaa konkreettisesti selkänahoissaan.
Kirjan heikkouksia on, että valtaa, ei vanhaa eikä uutta, ei tarkastella lainkaan teoreettisella tasolla. Vain yhdessä kirjoituksessa viitataan omaperäiseen vallan teoreetikkoon Michel Foucaultiin, jolle valta on positiivista ja tuottavaa biovaltaa, joka hienovaraisesti tieteen tuella tuottaa eriarvoisuutta. Esimerkiksi lääketieteeseen vedoten heteroseksuaalisuus hahmotettiin luonnollisena, jota vasten homoseksuaalisuus näytti epänormaalilta.
Nyt tosin homous on otettu jo normaalin piiriin, mutta vieläkin monet ihmisryhmät, etenkin köyhät ja köyhyys nähdään enemmän tai vähemmän perintötekijöistä riippuvana yksilön ongelmana, kuin yhteiskunnallisen vallan tuottaman eriarvoisuuden tuloksena.

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)