Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Tiedeviestintää virolaisittain

Virossa edetään vauhdikkaasti uudenlaisen tiede- ja korkeakoulukulttuurin kehittämisessä. Maailman epävarmuudesta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – myös tieteen tulee vahvistaa yhteiskunnallista merkittävyyttään opiskelijoiden lisäksi myös päättäjien ja yrittäjien silmissä. Tiedeviestinnällä on tässä keskeinen rooli.

Myös perinteinen Tarton yliopisto (per. 1632) on viime vuosina panostanut paljon viestintään. Verkkosivut viestivät dynaamisesta yliopistosta, jossa perinteet eivät ole painolastina, vaan toimivat uuden innoittajana. Hyvä esimerkki tästä on avaruustutkimus, jota Tarton observatoriossa on harrastettu jo 1600 -luvulla, ja joka on Virossa suuren kiinnostuksen kohde taas nykyisin.
Viestintään panostaminen näkyy rekrytoinneissa: Tarton yliopiston markkinointi- ja viestintäyksikössä työskentelee yli kaksikymmentä ihmistä, joista monet ovat opiskelleet ulkomailla. Yksi heistä on Kadri Kunnus, joka nuoresta iästään huolimatta työskentelee Tarton yliopiston PR-viestinnän senior specialistina. Briteissä maisteroitunut Kadri halusi takaisin Tarttoon.
–Ehkä täällä on se kuuluisa Tarton ilmapiiri, joka veti takaisin. On hienoa olla mukana uudistamassa yliopistoa ja sen toimintaa, hän kertoo.

Tiedettä telkkariin ja vähän muuallekin

Katre Tatrik.


Tarttolaisen tiedeviestinnän näkyvin panostus on Viron yleisradion (ERR) kanssa yhteistyössä toimitettu tiedeportaali ERR Novaator. ERR Novaatorin kautta leviää päivittäin kymmeniä tiedeuutisia kaikelle kansalle niin tekstien, kuvien kuin video- ja audiotallenteidenkin avulla.
-Alunperin idea lähti yliopistolta, lähinnä tyytymättömyydestä siihen, miten vähän tiedejuttuja mediassa näkyi, sanoo Katre Tatrik, ERR Novaatorin toimittaja yliopistolla. – Koska Tarton yliopisto on vanhin ja kuuluisin yliopisto, tuntui, että meillä on suuri yhteiskunnallinen vastuu tieteestä viestimisessä.
-Novaator-portaalin olimme perustaneet jo vuonna 2007. Sen jutut olivat hyviä, mutta portaali ei oikein löytänyt lukijoita. Toisaalta taas ERR tavoitti hyvin yleisön, mutta tarjosi hyvin vähän tiedejuttuja. ERR:n radio- ja televisio-ohjelmat tavoittavat noin miljoona kuulijaa ja katsojaa viikottain, eli melkein kaikki virolaiset. Niinpä kaksi julkista isoa toimijaa löi hynttyyt yhteen, ja lopputulos oli hyvä, hän jatkaa.
Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana uusi tiedeportaali sai viisi kertaa enemmän lukijoita kuin aiemmin.
– Uniikkiahan tämä taitaa olla koko Euroopan tasolla, Tatrik arvioi.

Tutkijat innolla mukana

Tatrikin mukaan tutkijat lähtivät ERR Novaatoriin innolla mukaan. Tiedeviestinnän merkitys on sisäistetty hyvin. Palkitsevaa on, että uuden kanavan myötä on tavoitettu moninkertaisesti suurempi tiedeyleisö.
-Tutkijat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että tarjolla on ollut hyvä media-ammattilaisten tuki. Toimituksessa työskentelee tällä hetkellä neljä toimittajaa, kaksi yliopistolta ja kaksi ERR:sta. Tarton yliopisto tuottaa edelleen suurimman osan tiedeuutisvirrasta, mutta mukaan on tullut muitakin yliopistoja, hän kertoo.
-Meidän kannaltamme on tietenkin hienoa, että perustamastamme portaalista on tullut Viron johtava tiedeportaali. Hienoa on sekin, että ERR aloitti tänä vuonna säännöllisen tv-tiedeuutislähetyksen prime time –aikaan keskiviikkoiltaisin.
Mainetta ja kunniaa on tullut ERR Novaatorille muutenkin. Maan tiedeneuvosto (Eesti teadusagentuur) palkitsi sen heti alkuunsa (2015) parhaana tieteen popularisoijana audiovisuaalisen ja verkkomedian sarjassa. Samana vuonna eurooppalaisten yliopistojen PR- ja tiedotusväki (EUPRIO) valitsivat sen kahdeksan parhaan strategisen uudistuksen joukkoon – kilpailua käytiin 200 ehdokkaan voimin. Vuonna 2016 ERR Novaator oli parhaiden joukossa Digital Communication Awards –valinnoissa, joissa palkitaan verkkoviestinnän uusia innovaatioita.

Uusia haasteita kohti

Käyttäjäkyselyjen mukaan ERR Novaatorin sisältöjä käyttävät eniten johtajat, asiantuntijat ja yrittäjät, heidän jälkeensä opiskelijat. Tarton yliopiston näkyvyys on lisääntynyt valtavasti: nykyisin Tarton tiedeuutisiin perehtyy noin 40 000 käyttäjää kuukaudessa.
Hyvin siis menee, mutta edessä on uusiakin haasteita. ERR Novaatorin myötä myös muut mediatoimijat ovat kiinnostuneet tiedejutuista aiempaa enemmän ja lisänneet panostuksiaan tiedejournalismiin.
-Myös yliopistojen välinen kilpailu on lisääntynyt nyt, kun mukaan on tullut muitakin yliopistoja. Meidän haasteenamme on tietenkin pitää juttujen sisältö ja määrä yhtä tasokkaana kuin ennenkin ja kehittää uusia tapoja ylläpitää lukijoiden mielenkiinto. Avainsanana on tietenkin laadukas sisältö, ei mikään muu, Katre Tatrik puntaroi.
Pienessä maassa kannattaa siis toimia yhteistyössä. Tätä työtä tehdään myös tiedetoimittajien yhdistyksessä, Eesti Teadusajakirjanike Seltsissä. Tiedetoimittajien yhdistys muuan muassa palkitsee vuosittain tiedejournalismin ystävän, eli tutkijan, joka on ollut tiedejournalismin kannalta erityisen yhteistyökykyinen.
Yhdistys järjestää vuosittain myös Arvamusfestivalin, mielipidefestivaalin, jossa käsitellään ajankohtaisia, kiistanalaisiakin teemoja. Tänä vuonna festivaali järjestetään elokuussa keskivirolaisessa Paiden kaupungissa.
Hakkame minema Paidesse!
Kirjoittaja osallistui 20.–23.5. Study in Estonia -lehdistömatkalle. Study in Estonian tehtävänä on Viron korkeakoulutuksen edustaminen ja tunnetuksi tekeminen Viron ulkopuolella. Organisaatio tekee yhteistyötä kaikkien Viron yliopistojen kanssa, jotka tarjoavat englanninkielisiä tutkintoon johtavia opinto-ohjelmia. Study in Estonian toimintaa koordinoi virolainen Archimedes-säätiö ja se saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta.
 

Julkaistu

31 touko, 2017

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)