Tieteen vapauden ja sananvapauden ytimessä

Pekka Wahlstedt

Väliverronen, Esa; Ekholm, Kai (toim.): Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus. Vastapaino 2020. 360 s.

Kaikki tieteestä vähänkin kiinnostuneet tietävät, että tutkijoita uhkaillaan ja painostetaan kuin keskiajalla etenkin sosiaalisessa mediassa. Tiedossa myös on, että uuden vuoden 2010 voimaantulleen uuden yliopistolain myötä ulkopuoliset tahot, poliittiset ja etenkin taloudelliset, ovat ulottaneet intressinsä alma materiin sen hallitusta myöten.

Ulkopuoliset tahot kuristavat akateemista vapautta, mutta aihetta on kuitenkin tutkittu vähän. Tämä niin aiheiden kuin tieteenalojen ja tutkijoiden puolesta monipuolinen ja perusteellinen teos paikkaa puutteen, ja selkeään kirjaan voivat tarttua myös akateemisen maailman ulkopuoliset lukijat.

Tosin joistain aiheista kirja ei saa juuri uutta irti. Esimerkiksi uuden yliopistolain mukanaan tuomista ongelmista ja alma materin muuttumisesta yritysyliopistoksi ilmestyi kaksinumeroinen luku kirjoja ennen ja jälkeen lain voimaantulon.

Myös vihapuheesta on puhuttu paljon, mutta toisaalta kirja neuvoo miten kohdata rajuja ja provosoivia hyökkäyksiä. Tärkeintä on pysyä tyynenä ja saada yhteisöltä tukea.

Kiintoisimmat ja uusia ikkunoita avaavia ovat yliopiston ja median törmäysten ja sotkujen setvimiseen keskittyvät artikkelit.

Ongelmallista on, että asiat, jotka ennen ratkaistiin ja kuuluu ratkaista tieteen sisäpiirissä itsekorjautuvuuden-periaatteen mukaisesti, ovat nyt yhä enemmän siirtyneet julkiseen keskusteluun, sanomalehtien palstoille.

Vaarallista tämä on etenkin marginaalisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla kuten naistutkimuksessa ja vastaavissa. Kirja ottaa esimerkkitapaukseksi vuonna 2018 ilmestyneen Vastapainon kustantaneen Marjo Liukkosen väitöskirjan Hennalan naismurhat 1918. Raadollisia tosiasioita esiin nostanut kirja teilattiin monissa sanomalehdissä “feministiseksi propagandaksi”. Keskustelu liikkui kuitenkin myös metodologisissa ja muissa perinteisesti tiedeyhteisön sisälle kuuluneissa kysymyksissä.

Ongelma on että populistinen ja retorinen kannanotto sekoittuu tieteellisen argumentoimisen kanssa — ja tieteeseen epäilevästi suhtautuvien asenteet vahvistuvat. Vastaavaa on tapahtunut muuallakin, esim. Yhdysvalloissa.

Tässä olisi tiedetoimittajille sarkaa. Tiedetoimittajahan toimii välittäjänä tieteen ja muun maailman välissä. Suurin osa tiedetoimittajista keskittyy luonnontieteisiin. Ne kyllä pärjäävät muutenkin, mutta humanistiset ja etenkin yhteiskunnalliset alat kaipaavat apua.

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin