Tutkimustiedolla puoskarien kimppuun

Teksti ja kuva: Heikki Kuutti

Terveys- ja tiedetoimittaja Hristio Boytchev selvitti vaihtoehtoisia syöpähoitoja Saksassa ja BBC:lle ja Guardianille työskentelevä freelance-toimittaja Faye Kirkland kauneudenhoitoklinikoiden turhia ja riskialttiita vitamiiniruiskepistoksia Englannissa.

Terveys- ja tiedetoimittaja Hristio Boytchev selvitti vaihtoehtoisia syöpähoitoja Saksassa, ja BBC:lle ja Guardianille työskentelevä freelance-toimittaja Faye Kirkland kauneudenhoitoklinikoiden turhia ja riskialttiita vitamiinipistoksia Englannissa.

Kuolemansairaille syöpäpotilaille annettavat katteettomat lupaukset paranemisesta ovat pahinta tieteen nimissä tapahtuvaa väärinkäyttöä. Tutkiville journalisteille onkin löytynyt runsaasti työsarkaa erilaisten ”valehoitajien” tutkimisessa. Heiltä ei edellytetä ammatillista osaamista, ja myös heidän toimintansa jää usein viranomaisvalvonnan ulkopuolella.

Hoitomenetelmiä selvittävien toimittajien on varmistettava, kuinka valehoitajat perustelevat omaa toimintaansa ja kuinka huuhaa ylipäätään voisi toimia hoitomenetelmänä.

Seminaarissa esitellyssä tapauksessa toimittajan oli selvitettävä epäkohtia perinteisen tiedonhankinnan sijasta tekeytymällä ”valepotilaaksi”. Tapausten silminnäkijät eli valehoitoja saaneet potilaat olivat ehtineet menehtyä. Tieteellistä vastanäyttöä esitetyille tuloksille etsittiin syöpäalan tutkimuksista ja alan asiantuntijoilta.

Sytostaattihoitoja vastustava valehoitaja oli lohduttanut ”toimittajapotilasta” reinkarnaatiolla ja suosittelemalla hoitomuodoksi kirjallisuutta ja runoutta. Valehoitajan mukaan ihminen on ”spirituaalinen olento, joka matkaa vain lyhyen aikaa ruumiksi kutsuttavassa karavaanissa”. Edelleen hoito-ohjeen mukaan ”sairauskin on kriisinä vain opetustilanne, jolla on oma merkitys potilaan seuraavassa elämässä”.

Pseudotieteen perusteettomat tulokset ovat pitkälti tiedetoimittajien jutuissaan esittämän kumoavan näytön varassa. Uhreiksi joutuneita potilaita ei itseään voida syyttää heille aiheutetuista ongelmista. Tieteellisesti vahvistettua tietoa hoitomenetelmistä pitäisi levittää mediassa, joka kuitenkin samalla tarjoaa julkaisualustan myös kaikenlaiselle potaskalle.

Epäkohtien korjaaminen edellyttää myös sitä, että viranomaisvalvonnan ja sitä koskevien poliittisten ratkaisujen pitäisi pohjautua enemmän asioita hankittuun tieteelliseen näyttöön.

LINKKI: Undercover science journalism

Kannen kuva: Tapani Niemi

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Kyynel lehmän kylkeä vasten

ÄÄNI ÄÄNETTÖMILLE

Tapani Niemi: Saako tiedejournalisti essehtiä? Osa I

RAHKASAMMALEITA JA PERINNEKASVEJA

Eeva Pitkälä: Idästä saapui valloittaja
Arja-Leena Paavola: Perinnekasvien geeneillä taataan tulevaisuuden ruokaturvaa
SOTA-AJAN VIESTEJÄ JÄLKIPOLVILLE

Kalle Virtapohja: Pekka Peitsen karmea kankkunen
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Muisti tuo sodan iholle

TEKSTIEN SISÄLLÄ

Aki Petteri Lehtinen: Kuinka tiedeteksti käsitetään
Aki Petteri Lehtinen: Kritiikki edistää ymmärrystä – kunhan kohteena on teos eikä ihminen
APURAHAHAKU MIELESSÄ

Annu Kekäläinen: Hakisinko apurahaa?

Kirjat

Arja-Leena Paavola: Hämmentävä pamfletti korona-ajasta
Pekka Wahlstedt: Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa
Pekka Wahlstedt: Tietopaketti mielen sairauksista
Pekka Wahlstedt: Tutkiva mielikuvitus tutkijan käytössä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin