Twitter – eliitin media

Pekka Wahlstedt

Pekka Isotalus, Jari Jussila & Janne Martikainen (toim.): Twitter viestintänä, Vastapaino 2008.

Twitter on 140 merkin ihme. Merkkien määrällisestä vähyydestä huolimatta, Twitterin yhteiskunnallinen vaikutusvoima on suurempi kuin perinteisen median. Twitteriä käyttävät menestyksekkäästi niin terroristit ja poliitikot kuin media ja yrityksetkin.

Twitter viestintänä -kirja kartoittaa usean tutkijan voimin Twitterin yhteiskunnalllista merkitystä ja rooleja politiikasta mediaan ja yrityksiin. Teos on ensimmäinen tutkimukseen perustuva kartoitus Twitteristä viestinnällisenä ilmiönä ja viestinnän välineenä.

Vastoin yleistä käsitystä, Twitter on eliitin media, jossa poliitikot ja toimittajat käyvät keskinäisiä keskustelujaan. Huolimatta siitä että Twitter on sosiaalisen median kanava, poliitikkojen ja median viestintä on aika yksisuuntaista. Eräässä artikkelissa viitataan opiskelijajärjestöjen Koulutuslupaus-kampanjaan vaalivuonna 2015.

Toisin kuin optimistiset opiskelijat odottivat, sekä ennen että jälkeen vaalien tviittejä tuottivat lähinnä opiskelijajärjestöjen aktivistit itse. Twitterin aidosti demokraattinen vaikutusvoima on ainakin vielä heikko. Uutismedia on ottanut Twitterin omakseen. Perinteinen media ei häviä, mutta Twitterin nopea ja joustava luonne tekee siitä ihanteellisen uutisten hankkimiseen ja lähettämiseen. Nousihan arabikevätkin maailman tietoisuuteen ensin Twitterissä.

Kirjassa on pitkä ja tarkka luettelo journalistien ja uutismedian Twitterin käytöstä ajankohtaisten uutisaiheiden löytämisestä ja kommenttien keräämisestä oman median brändäämiseen. Mediaorganisaatiot taas käyttävät Twitteriä markkinoinnissa houkuttelemaan Twitterin käyttäjiä omille verkkosivuilleen.

Kirjasta jää mieleen kuva kaksijakoisesta Twitteristä. Toisaalta se avaa tavallisille kansalaisille väylän vaikuttaa tai ainakin tuoda mielipiteensä esiin. Toisaalta tiivistä, yksinkertaista ja retorista ilmaisua suosiva Twitter avaa ovet erilaisille populisteille – onhan poliitikoista Donald Trump tunnetusti ahkerin ja menestyksekkäin tviittaaja.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin