Varjele ääntäsi, puheammattilainen!

Teksti ja kuvat: Pasi Kivioja

Jos puheääni väsyy nopeasti ja sen laatu heikkenee, puhetekniikassa voi olla parantamisen varaa.

Filosofian maisteri Bianca Hösli opettaa työkseen ihmisiä puhumaan oikein. Hän on tehnyt gradunsa hyvästä huutoäänestä.

Filosofian maisteri Bianca Hösli opettaa työkseen ihmisiä puhumaan oikein. Hän on tehnyt gradunsa hyvästä huutoäänestä.

Ammatikseen paljon puhuvan viestijän pitäisi huolehtia äänensä kunnosta ongelmia ehkäisevästi. Äänenkäytön kouluttaja Bianca Hösli, 44, kehottaa suhtautumaan äänenhuoltoon kuin kuntosalilla käymiseen.

”Ennaltaehkäisevä työ olisi tärkeää, mutta ikävä kyllä asiaan herätään usein vasta sitten, kun ollaan jo vähän liemessä ja esimerkiksi sairaslomalla äänen katoamisen takia”, helsinkiläistä UniikkiÄäni-yritystä pyörittävä Hösli sanoo.

Äänensä voi kyllä saada takaisin kuntoutuksella, mutta sen onnistuminen ja kesto riippuvat siitä, kuinka kauan ongelmasta on kärsinyt. Ongelmaa ei välttämättä itse tiedosta, jos äänenkäyttö on pikkuhiljaa hieman vinoutunut. Hösli on suorittanut laulajan ammattiopinnot Lahden konservatoriossa, valmistunut Metropolia-ammattikorkeasta laulupedagogiksi ja filosofian maisteriksi puhetekniikasta ja vokologiasta eli äänitieteestä Tampereen yliopistosta. Hän kertoo tunnistavansa muiden puheesta ja laulusta selvät häiriötapaukset, mutta lievät oireet eivät välttämättä kuulu äänessä.

”Pientä rosoa voi olla ilman, että kyse on vakavammasta ongelmasta, mutta se roso voi olla myös merkki häiriöstä.”

Lopullisen diagnoosin voi tehdä vain korva-, nenä- ja kurkkulääkäri tai foniatri.

Kipeänä puhuminen voi tulla kalliiksi

Bianca Hösli sanoo, että hän ei korjaa patologisia häiriöitä, joita ovat esimerkiksi äänihuulten kyhmyt. Ammatikseen puhuvilla yleisimmät ongelmat ovat äänen nopea väsyminen ja äänenlaadun kärsiminen, jolloin ääni voi kuulostaa käheältä, painuneelta tai voimattomalta.

”Tunnusmerkkejä ovat muun muassa käheytyminen, palan tunne kurkussa ja rykimisen tarve. Kun puhujan oma huomio kiinnittyy tähän, sen jälkeen kaikki energia meneekin tilanteesta selviytymiseen.”

Syynä oireisiin voi olla äänen liiallinen kuormitus: puhutaan paljon ja pitkään, käytetään voimakasta ääntä ilman riittävää puhetekniikkaa tai rasitetaan ääntä kipeänä. Äänen rasittamisesta kurkunpään- tai äänihuultentulehduksen aikana voi tulla vakavat seuraukset.

”Esiintyjälle puhekeikan peruminen on tietysti kauhea tilanne, mutta sillä voi olla vakavat seuraukset, jos ei ymmärrä silloin olla hiljaa.”

Höslin mukaan flunssa on parempi potea pois, mutta jos on aivan pakko puhua, pitäisi välttää kuiskimista ja voimistettua ääntä, jotka ovat erityisen rasittavia. Höyryhengitys ja suolavedellä kurlaus voivat auttaa. Samoin voi kokeilla liman poistoon nenäkannua ja vastapainehengitystä letkulla pulloon. Sen sijaan laulajille joskus suositeltua kyypakkausta hän ei ottaisi itse tehdyn diagnoosin perusteella.

”Kyypakkauksen kortisoni ei poista itse ongelmaa. Se on vähän kuin dopingia, jolla saattaa loukata itsensä pahemmin, kun elimistöä huijataan tekemään jotain yli rajojensa.”

Narina ei tuo vakuuttavuutta

Radio- ja tv-toimittajien äänenlaatua Hösli pitää yleensä hyvänä, mutta silloin tällöin hän kuulee pientä kähinää tai narinaa.

”Narina voi johtua äänihuulten kiristymisestä. Puhuja voi yrittää hakea vakuuttavuutta itselleen puhumalla liian matalalta.”

Osasyynä narinaan on intonaatio, jota Höslikin joutuu työkseen puhujilta korjailemaan.

”Monet puhuvat aika monotonisesti. Ehkä se liittyy myös suomalaisuuteen ja laskevaan intonaatioon. Lause pitäisi aloittaa ylhäältä ja päätyä alas, mutta lähdetäänkin liikkeelle keskialueelta, jolloin päädytään yrittämään liian alas.”

Lauluharrastus kehittää ryhtiä ja hengitystekniikkaa, jotka auttavat puhujaakin, mutta lauluharjoitukset eivät välttämättä auta puheäänen laatuun.

Lauluharrastus kehittää ryhtiä ja hengitystekniikkaa, jotka auttavat puhujaakin, mutta lauluharjoitukset eivät välttämättä auta puheäänen laatuun.

Vieras kieli väsyttää äänen

Mielenkiintoinen on tieto, joka tuli esiin filosofian tohtori Kati Järvisen väitöskirjassa viime keväänä. Aiemmin ei ole juurikaan tutkittu sitä, miten vieraalla kielellä puhuminen muuttaa puhujan ääntä ja tapaa käyttää ääntä.

Väitöstutkimuksen mukaan eri kielillä ja itselleen vieraalla intonaatiolla puhuvien ääni väsyy. Henkilöillä, jotka kokivat äänensä väsyvän nopeammin vieraalla kielellä kuin äidinkielellä, äänen laatu arvioitiin vähemmän hyväksi, puristeisemmin tuotetuksi ja sävelkorkeudeltaan korkeammaksi kuin niillä henkilöillä, jotka eivät raportoineet äänen väsymisen lisääntymisestä vieraassa kielessä. Vierasta kieltä puhuttiin puristeisemmin kuin äidinkieltä, mikä voi aiheuttaa äänen kuormittumista.

Tutkijan päätelmä oli, että henkilöt, jotka joutuvat käyttämään runsaasti vierasta kieltä, hyötyisivät puhetekniikan opetuksesta myös vieraalla kielellä, koska optimaalinenkaan äänenkäyttö äidinkielessä ei välttämättä siirry vieraaseen kieleen.

Bianca Hösli kertoo, että puheääntä parannetaan puheääniharjoituksilla. Niillä on tarkoitus vahvistaa puheresonanssia eli sitä, missä osassa kehoa ääni värähtelee.

”Syvähengitys auttaa puheääntä. Se tarkoittaa hengitystä, johon osallistuu koko torso: pallea laskeutuu riittävästi, keuhkoihin menee riittävästi ilmaa, ja hengitys tapahtuu selkä-, vatsa- ja lantionpohjan lihaksilla”, Hösli näyttää.

5 vinkkiä äänenhuoltoon

  1. Pidä huolta ryhdistäsi.
  2. Opettele syvähengitys.
  3. Vältä jatkuvaa narinaa tai rykimistä.
  4. Jos kurkku tuntuu kuivalta tai käheältä, kosteuta kurkkua höyryhengityksellä.
  5. Vältä äänenkäyttöä flunssassa tai kun kurkku on selvästi kipeä.
MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin