Vielä kerran: Millsin Sosiologinen vuorovaikutus

Pekka Wahlstedt

C. Wright Mills: Sosiologinen mielikuvitus. Gaudeamus 2015. 292 s.

Amerikkalaisen yhteiskuntatieteilijän vuonna 1959 ilmestynyt teos julkaistaan jo toista kertaa suomenkielisenä, koska edellinen vuonna 1982 ilmestynyt painos on jo myyty loppuun.

Julkaiseminen on perusteltua, sillä Mills kirjoittaa tärkeistä asioista mutta selkeästi ja sujuvasti kuin tiedetoimittaja. On myös mainiota, että uudessa painoksessa on omistettu yksi luku Millsin työn ja kirjojen sekä niiden myöhemmän vaikutuksen esittelylle.

Mills arvosteleekin aikansa yhteiskuntatiedettä abstraktisuudesta ja vieraantumisesta tutkittavien ihmisten arjesta. Sosiologinen mielikuvitus tarkoittaa tieteen ja arjen välisen kuilun ylittämistä sekä erilaisten näkökulmien luovaa ja hedelmällistä yhdistämistä. Mills itse luki ja ammensi paljon yhteiskunnallisia ongelmia käsittelevistä kaunokirjallisista teoksista, kuten Balzacilta ja Flaubertilta.

Sosiologista mielikuvitusta käyttävä tutkija tekee huomioita ja muistiinpanoja siellä missä kulloinkin sattuu liikkumaan. Sosiologinen luovuus syntyykin siitä että tiede ei ole vain ammatti, jota harjoitetaan tutkijankammioiden hiljaisuudessa, vaan tutkimus on osa omaa elämää.

Mills keskusteli Pariisissa Sartren ja de Beauvoirin kanssa Yhdysvaltain politiikasta ja maailmantilasta. Erästä kirjaa varten hän kävi haastattelemassa Fidel Castroa ja Ernesto Guevaraa Kuubassa. Tavallista yliopistoprofessoria ei laajemmassa julkisuudessa viihtyvästä sosiologista tullut koskaan.

Mills arvostelee aikansa sosiologiaa myös siitä, että etenkin suositut haastattelututkimukset keskittyvät pieniin vähäpätöisiin ongelmiin. Tutkimus palveleekin valtaa pitävän eliitin, eritoten taloudellisen, etuja. Suuret rakenteelliset tutkimukset ja pyrkimys parantaa yhteiskuntaa ovat tuntemattomia valtavirran tutkimukselle.

Mills vaikuttikin kuolemansa jälkeen 60-luvun uusvasemmistoon ja jopa epäpoliittisina pidettyihin hippeihin. Mills oli ajastaan edellä myös siinä, että hän oli huolissaan pienen ihmisen kyvystä ymmärtää alati monimutkaistuvaa ja laajentuvaa yhteiskuntaa. Millsin sosiologialle antama tehtävä auttaa pientä ihmistä ymmärtämään ja hallitsemaan yhteiskuntaansa on entistä tärkeämpi ja haastavampi nyt globalisaation aikakaudella.

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin