Vihapuhe huolettaa Ruotsissakin

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ruotsissa vihapuhetta ja toimittajien uhkailua pidetään ongelmana demokratialle.

Alexandra Pascalidou on kärsinyt natsien uhkailuista vuosia.

Viime vuonna toteutetun kyselyn mukaan joka neljäs ruotsalaistoimittaja oli saanut ammattiinsa liittyen uhkauksia, mutta vain 17 prosenttia oli ilmoittanut niistä poliisille.

Ruotsissa tehdään nyt tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa, jotta toimittajan työn erityispiirteet tulisivat tutuiksi poliisille. Toimituksissa on ohjeistukset, miten pitää toimia, kun uhkauksia tulee. Ohjeistuksilla suojataan myös freetoimittajia.

Paikalliset toimittajayhdistykset ottavat myös roolia ja auttavat toimittajia yhteydenpidossa poliisin suuntaan.

Poliisilla on nykyään kolme alueellista yksikköä, jotka keskittyvät tutkimaan pelkästään henkilökohtaisiin viharikoksiin sekä rikoksiin demokratiaa vastaan. Poliisin mukaan tapaukset kannattaa ilmoittaa, vaikka niistä olisi vaikea saada ketään tuomiolle. Uhkailujen kohteita pystytään nykyään suojelemaan myös teknologian avulla.

Euroopan toimittajajärjestön (EFJ) johtaja Renate Schröder muistuttaa, että vihapuheasioissa Euroopan parlamentti on järjestölle arvokas yhteistyökumppani.
”On tärkeää, että uhkauksista ilmoitetaan eteenpäin, että voimme kertoa ilmiön laajuudesta.”

Ruotsalaistoimittaja Alexandra Pascalidou on kärsinyt vihapuheesta jo yhdeksänvuotiaasta. Näkyvää tv-uraa tehnyt Pascalidou menetti työpaikkansa uhkailujen jälkiseurauksena.

”Minut erotettiin, koska ei haluttu provosoida natseja. Minusta tuli ongelma eli tehtiin niin kuin natsit toivoivat. Solidaarisuutta osoittivat vain ulkomaiset kirjeenvaihtajat.”

Hän kirjoitti aiheesta paljon palkintoja saaneen kirjan. Hänestä lisääntynyt vihapuhe liittyy myös seksismiin ja rasismiin.

”Media voimistaa näitä ääniä. Olemme vastuussa sanoistamme, jotta trollit eivät myrkytä ilmapiiriä ja vaienna toimittajia. Nyt mediasta on tullut kohde. Media on vähemmistössä. Juuri tästä olen yrittänyt varoittaa.”

Tiedetoimittaja 4/2020


Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Pääkirjoitus

Tuukka Tammi: Monikasvoinen tiedetoimittaja on valpas otus

SUURAPURAHALLA KUVATAAN ELÄIMEN TUNTEITA

Ulla Järvi: Haluatko tietää, mistä sika nauttii?
Ulla Järvi: Saparon kertomaa
EUROOPPALAISTA ELÄMÄÄ KORONAN VARJOSSA

Sanna Kivimäki: Berliinin Falling Walls täynnä tulevaisuutta ja toivoa – myös etänä
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Sukupuoli ja -polvi korostuvat eurooppalaisten etätyökokemuksissa
Aki Petteri Lehtinen: Elämän monet mahdollisuudet

TEKIJÄINOIKEUKSILLA VOI MYÖS KIKKAILLA

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tiedätkö, kuka laskuttaa kuvistasi?

KENEN EHDOILLA PUHUTAAN SEKSITYÖSTÄ?

Salla Nazarenko: Puhe seksityöstä on puhetta etuoikeuksista
Näin sen luin

Aki Petteri Lehtinen: Viisautta rakastavat naiset

Kirjat

Aki Petteri Lehtinen: Drugs, please
Aki Petteri Lehtinen: Aivojen sopukoista
Pekka Wahlstedt: Yhteinen kieli ei takaa yhteistä ymmärrystä
Pekka Wahlstedt: Selviytymistarinoita uupumuksesta
Pekka Wahlstedt: Tiedekulman pokkari avaa vallan umpisolmuja

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin