Visioita vai tulevaisuuspuheita – vai vallanko unelmia?

Ulla Järvi ja Mikko Myllykoski

Ulla Järvi ja Mikko Myllykoski hallituksen syyskuisessa strategiaseminaarissa, jossa pohdittiin liiton tarkoitusta ja tehtävää sekä tavoitteita viestintäalan suuressa murroksessa. Kuva: Mikko Suominen

Ulla Järvi ja Mikko Myllykoski hallituksen syyskuisessa strategiaseminaarissa, jossa pohdittiin liiton tarkoitusta ja tehtävää sekä tavoitteita viestintäalan suuressa murroksessa.
Kuva: Mikko Suominen

Tarvitseeko järjestö enemmän tekoja kuin sanoja? Korvataanko strategian hötöllä se, mitä ei uskalleta pukea konkretiaksi?

Suomen tiedetoimittajain liitto on ollut koko kolmikymmenvuotisen historiansa ajan tavoitteellinen järjestö. Järjestön perusluonne on ollut toiminnallinen: jäsenille on järjestetty koulutusta, on hankittu varoja ja jaettu niitä apurahoina. Kautta aikain on tehty ja pantu toimeksi.

Toiminta ilman periaatteita ja ihanteita jää kuitenkin puuhasteluksi.

Jo liiton ensimmäisissä säännöissä vuona 1985 tiivistettiin liiton tarkoitus: ” Yhdistys on valtakunnallinen järjestö, jonka tarkoituksena on edistää tieteen julkaisutoimintaa ja tieteellisen tiedon välitystä kehittämällä tiedetoimittajien ammatillisia taitoja ja tiedetoimittajan asemaa julkaisuprosessin suunnittelijana ja toimeenpanijana.”

Vuosien varrella liiton tarkoitus on pysynyt samana, mutta eri aikoina visiota ja strategisia tavoitteita on sanoitettu uudelleen. Parhaillaan voimassa olevassa liiton visiossa puhutaan tästä vuodesta: “Vuonna 2015 Suomen tiedetoimittajain liitto on tunnettu ja arvostettu, riippumaton tiedeviestijöiden järjestö, joka edistää tieteellistä ymmärrystä ja kriittistä ajattelua yhteiskunnassa.”

Jokainen voi makustella mielessään, onko visio toteutunut – edes osittain. Tunnettuus ja arvostus ovat vaikeasti mitattavia suureita. Milloin järjestöä voidaan pitää tunnettuna? Entä keiden arvostusta lopulta haetaan? Pienen ajatusharjoituksen voi silti tehdä: Tunnistaako liittomme visiosta? Mitä olemme saavuttaneet, missä olemme jäljessä – tai harhassa?

Viime vuonna visiota ja strategiaa määriteltiin uudelleen. Uusia painotuksia olivat aloitteellisuus ja verkostoituminen: “Suomen tiedetoimittajain liitto ry edistää tieteellistä ymmärrystä ja kriittistä ajattelua vahvana aloitteentekijänä tiedeviestinnän verkostojen solmukohdassa.”

Liiton hallituksen tämänsyksyisessä strategiaseminaarissa haluttiin tarttua visioon ja strategisiin tavoitteisiin uudelleen, koska viestintäala, tiedemaailma ja koko toimintaympäristö ovat niin suuressa murroksessa. Seminaarin lopputulemana liiton tehtävän määritys korostaa vuorovaikutusta: “Liitto edistää tieteellisen tiedon leviämistä, käyttöä ja vaikuttavuutta kriittisessä vuorovaikutuksessa tiedeyhteisön ja yhteiskunnan kanssa.”

Vuorovaikutteisuus näkyy myös siinä, että tämäkään missio ei ole valmis, vaan hallitus ottaa nyt vastaan kommentteja, kritiikkiä ja kannustusta jäsenkunnalta. Kommentteja ja ehdotuksia voi lähettää puheenjohtajalle, pääsihteerille tai voit tulla mukaan keskustelemaan liiton facebook-sivulle.

Hallitusseminaarin työryhmissä hiottiin myös strategisia tavoitteita vision toteuttamiseksi. Niitä syntyi kolme:

    1) Liitto järjestää ja rohkaisee järjestämään ammattitaitoa kohottavaa koulutusta ja monipuolisia tapaamisia yhteistyössä strategisten kumppanien kanssa.
    2) Tuemme tiedon avoimuutta ja uusien viestintätapojen käyttöä.
    3) Tiedeviestinnän uudet menetelmät ja rajapintojen hämärtyminen tuovat haasteita tiedetoimittajille. Sananvapaus on turvattava tiedeviestinnän muutoksessa.

Myös nämä konkreettiset tavoitteet on nyt asetettu julkiseen keskusteluun. Keskustelua ovat herättäneet muun muassa puhuttelumuodot. Puhummeko me-kieltä, kuten kohdassa 2, vai puhutaanko liitosta kolmannessa persoonassa, kuten kohdassa 1. Vai pidättäydytäänkö etäisemmässä, mutta neutraalissa passiivissa, kuten kohdassa 3?

Sattumalta juuri tänä syksynä on valmistunut myös kaksi väitöskirjaa strategiatyöstä. KTM Tarja Ketola selvitti väitöstutkimuksessaan liiketaloustieteen suunnittelumallien ja käsitteiden vastaanottoa ja käyttöä kansalaisjärjestön strategiatyössä. Järjestötyössä oleellisia seikkoja ovat yleishyödyllisyys, toimijoiden vapaaehtoisuus, demokraattinen päätöksenteko ja hallinnollinen riippumattomuus ulkopuolisista tahoista.

Ketola kyseenalaistaa strategisen johtamisen kielen ja käsitteiden siirtämisen sellaisinaan kansalaisjärjestöihin. “Esimerkiksi strategian ja vision käsitteiden tilalle ehdotan tulevaisuustyön, dynaamisen tulevaisuuskuvan ja unelman käsitteitä, Ketola toteaa väitöstiedotteessaan.

FT Arla Juntusen väitöskirjatutkimus puolestaan paneutui sisäministeriössä tehtyy strategiatyöhön. Julkishallinnossa ollaan parhaillaan siirtymässä toiminnan johtamisesta henkilöiden ja verkostojen johtamiseen. Juntunen havaitsi, miten New Public Management (NPM) -julkisjohtamisen doktriini on tuonut yksityisen sektorin tuottavuuden tavoittelua ja asiakaskeskeisyyttä julkishallinnon toimintaan, mutta samalla jäykistänyt toimintaa tulosohjausmallin kautta.

Kuten me viestinnän ammattilaiset tiedämme, sanat eivät ole koskaan vain sanoja, vaan ne luovat asioille yhteisiä merkityksiä. Sillä, joka pystyy määrittelemään sanojen merkityssisältöä, on paljon valtaa. Sanat ja termit sulkevat ja avaavat vuorovaikutusta yleisölle, joka joko ymmärtää tai ei ymmärrä.

Suomen luonnonsuojeluliiton tutkimuskohteekseen ottanut Tarja Ketola toteaa, että “yhteiset keskustelut ja neuvottelut toiminnan suunnasta ja sisällöstä sekä tunnepohjainen sitoutuminen mahdollistavat kollektiivisen identiteetin vahvistumisen ja näin ylläpitävät toimijoiden motivaatiota.”

Yhdistys on aina yhdistelmä ihmisiä, tekoja, tavoitteita ja unelmia. Meidänkin tiedetoimittajain liitossa pitää siis itse määritellä, mitä pohjiltamme olemme.

MATKALLA MAAILMALLA

Arja-Leena Paavola: Oikeusmurhan jäljet Rouenissa

ESSEE

Elina Hiltunen: Mahdoton tulevaisuuden ennustaminen?

Kolumni

Salla Nazarenko: Keskiluokan korpivaellus

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin