Iltalehden toimittajalle Heljä Saloselle soittavat suomalaiset asiantuntijat ja tutkijat antaakseen juttuvinkkejä tai kommentoidakseen julkaistuja juttuja. Häneen on opittu luottamaan.

Suomessa myös iltapäivälehdistö on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita. Ohjenuorana on pyrkimys totuudenmukaiseen journalismiin, jolloin virheet korjataan ja ihmisten yksityisyyden suojaa kunnioitetaan.
Terveystoimittajana työskentelevä Heljä Salonen sanoo olevansa vakavan asian äärellä, kun kirjoittaa terveydestä, sairauksista ja hyvinvoinnista.
– Kun ihminen sairastuu, on se pelottava tilanne, eikä median ole syytä pelotella lisää. Toimittaja voi sen sijaan tarjota selviytymiskeinoja, niin tutkittua tietoa kuin kohtalotoverien kokemuksia, joista saa vertaistuellista voimaa.
– Olen maltillisuuden kannalla, enkä pidä kaikesta somehälystä, jota terveysasioiden ympärillä nyt näkee, Salonen huomauttaa.

Rokista tauteihin

Iltalehti on ollut Heljä Salosen työpaikka jo yli kolme vuosikymmentä. Hän tuli lehteen ensin rock-toimittajaksi, koska oli tehnyt musiikkiohjelmia sitä ennen Ylessä.
– Olen sitä toimittajasukupolvea, jota pyydettiin töihin. Minulla on myös sukurasitteena tapa tarttua hommaan kuin hommaan siekailematta. Niinpä teologian opiskelijasta siirtyminen kesätöihin Yleisradion musiikkitoimitukseen ei ollut minusta kovin kummallista, Heljä Salonen nauraa.
Kesän aikana hän huomasi viihtyvänsä paremmin päivästä toiseen muuttuvassa ja arvaamattomassa toimittajan työssä kuin hierarkisessa opettajainhuoneessa psykologian- ja uskonnonopettaja-harjoittelijana.
– Kun olin ollut pari päivää Ylessä kesätoimittajana, Tapani Ripatti myöhästyi suorasta aamulähetyksestä, ja minut heitettiin suureen studioon tekemään suoraa lähetystä. Huomasin, etten jännitä toimittajana hektisellä hetkellä, mistä on hyötyä tässä työssä.

Luottamus on toimittajan työkalu

Uutistoimituksen kautta Iltalehteen tullut Salonen pääsi sittemmin keskittymään hyvinvointiin ja terveyteen. Hän toimii nykyisin Terveystoimittajat ry:n puheenjohtajana ja on nähnyt myös alan erikoistoimittajien kasvavan ahdingon.
– Terveys ja lääketiede ovat aihealueita, joissa vaaditaan monialaisia tietoja ja taitoja. Meidän pitää tuntea alan termistöä, pystyä arvottamaan kansainvälisten tietolähteiden luotettavuutta ja samalla myös ymmärtää, mitkä kaikki tekijät yhteiskunnassa liittyvät ihmisen hyvinvointiin. Ennen kaikkea tarvitsemme oman asiantuntijaverkoston, jossa luottamus pysyy puolin ja toisin, Salonen sanoo.
Hän painottaa, ettei joka toimituksessa voi olla useita erikoistoimittajia, mutta eri aihealueisiin perehtyneiden toimittajien merkitys vain kasvaa, kun työtahti kiristyy. On tärkeää, että kollegat voivat kysyä neuvoa toisiltaan.

Enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen

Heljä Salonen pitää työssään monikanavaisuudesta, jatkuvasta uuden oppimisesta, videoiden tekemisestä ja kuvaamisesta sekä sähäkästä kirjoittamisen ja julkaisemisen tahdista. Mutta häntä kiukuttavat toimistustyössä käytössä olevat, vielä keskeneräisiltä vaikuttavat tekniset tietojärjestelmät.
– Niiden kanssa askarteluun tuntuu välillä menevän kohtuuton määrä aikaa ja energiaa. Tekniikka ja digitaalisuus nopeuttavat juttujen julkaisua ja antavat hienoja uusia mahdollisuuksia juttujen muotoihin, mutta ne myös lisäävät valtavasti toimittajan tekemiä teknisiä työvaiheita.
– Toimittajan pitäisi työssään kuitenkin voida keskittyä myös ihmisten kohtaamiseen, niin haastateltavien kuin lukijoiden. Parhaat aiheet ovat elävästä elämästä, sanoo Heljä Salonen.