Ulla Järvi
Luontoliiton lehden toimittajana uransa aloittanut Vuoden tiedetoimittaja Jani Kaaro on aina etsinyt ennakkoluulottomasti uusia uria työlleen ja tavalleen tehdä juttuja.
Kaaro yhdistelee pitkiä tapahtumia, kehityskulkuja ja tieteellistä tutkimusta tavalla, josta syntyy yllättäviä, jopa hätkähdyttäviä ja usein humoristisia tiedejuttuja.
Vapaana toimittajana työskentelevä Kaaro peräänkuuluttaa tutkivaa ja pitkää journalismia, joka syventää asian merkitystä ihmisille. Hän sanoo, että päivittäisjournalismi on säläistä ja hektistä, perehtymätöntä pressitiedotteiden kääntämistä – liian usein vailla kriittisiä kysymyksiä.
”Toimituksista ei päästä enää ulos, vaan yritetään sosiaalisesta mediasta päätellä, mitä maailmassa tapahtuu ja mitä ihmiset ajattelevat. Toimittajan työn perusluonne on kuitenkin olla liikkeellä, kaduilla ja siellä, missä ihmiset elävät”, Kaaro sanoo.
Tieteellistä mainetta Kaaro on saavuttanut omalla teoriallaan migreenin patofysiologiasta.
Porvoolainen toimittaja Jani Kaaro on muun muassa Helsingin Sanomain kolumnisti ja Tiede-lehden pitkäaikainen avustaja.
Jani Kaaro on myös kirjoittanut useita tietokirjoja. Vuonna 2013 hän sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon sekä Lauri Jäntin -säätiön palkinnon yhdessä kuvittaja Väinö Heinosen kanssa tekemästään lasten- ja nuortenkirjasta Evoluutio.
Jani Kaarolla ei ole takanaan yliopisto-opintoja, vaan elävä kiinnostus tieteeseen ja pyrkimys ottaa selville taustoja ja asiayhteyksiä. Lukiokin jäi kesken, koska hän ei omien sanojensa mukaan pitänyt koulusta.
Hän kertoo tilanneensa pienenä poikana kaukolainana ruotsin- ja saksankielisiä hyönteiskirjoja löytääkseen määrityskaavioita pyydystämilleen hyönteisille.