Ymmärrä populismia

Pekka Wahlstedt

Mari K. Niemi ja Topi Houni ( toim.): Media & populismi. Työkaluja kriittiseen journalismiin. Vastapaino 2018.

Sana populismi esiintyy tiedotusvälineissä nykyään ehkä useammin kuin mikään muu sana. Sanasta on tullut leima, jota lähes kaikki käyttävät vastustajiensa mustamaalaamisessa.

Populismia on kuitenkin tutkittu vähän, ja usean yliopistotutkijan voimin koottu Media & populismi korjaa asiaa.

Kirjan parhaita puolia onkin, että se ei pidä populismia ja MT-mediaa ja muita populistisia julkaisuja pelkästään huonona asiana ja valtamediaa pelkästään totuuden julistajana.

Tällainen jako edustaa itse populismia pahimmillaan. Populismin perustunnus on vastakkainasettelut, kuten jako hyvään kansaan ja pahaan eliittiin.

Varsinaista populismia on kirjan mukaan kahdenlaista: karkeaa ja hyökkäävää, ja hienovaraisempaa kielellä ja konteksteilla pelaavaa. Jälkimmäinen ei torju faktoja, mutta se irroittaa faktat yhteyksistään ja kehystää ne tavoilla, jotka muuttavat niiden merkitystä.

Myöskin valtamedia rakastaa vastakkainasetteluja, skandaaleja ja provokaatioita, koska ne houkuttavat lisää lukijoita. Populistit provosoivatkin usein tahallaan saadakseen itsensä esiin ja huomion kohteeksi, mistä Trump on arkkiesimerkki.

Vakavampi mediakaan, kuten Yle, ei ole välttynyt vastakkainasettelujen pönkittämiseltä. Esimerkiksi maahanmuuttoasioista keskustelevat usein länsimaiset asiantuntijat, ja maahanmuuttajien oma ääni jää piiloon. Tiede–eliittikin ruokkii näin populismia.

Paras vastaisku populismille on näyttää hyvää esimerkkiä kuuntelemalla niin maahanmuuttajia, yleisöä ja populisteja ja rakentamalla luottamusta skandaalien metsästämisen sijaan – ja ennen kaikkea yksittäisiin populisteihin keskittymisen sijasta yrittää ymmärtää ja avata populistin taustalla olevaa laajempaa maailmankuvaa ja moraalia. Vastustavathan monet populistit myös tutkimusta ja tiedettä.

Kannen kuva: Tapani Niemi

Pääkirjoitus

Ulla Järvi: Kyynel lehmän kylkeä vasten

ÄÄNI ÄÄNETTÖMILLE

Tapani Niemi: Saako tiedejournalisti essehtiä? Osa I

RAHKASAMMALEITA JA PERINNEKASVEJA

Eeva Pitkälä: Idästä saapui valloittaja
Arja-Leena Paavola: Perinnekasvien geeneillä taataan tulevaisuuden ruokaturvaa
SOTA-AJAN VIESTEJÄ JÄLKIPOLVILLE

Kalle Virtapohja: Pekka Peitsen karmea kankkunen
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Muisti tuo sodan iholle

TEKSTIEN SISÄLLÄ

Aki Petteri Lehtinen: Kuinka tiedeteksti käsitetään
Aki Petteri Lehtinen: Kritiikki edistää ymmärrystä – kunhan kohteena on teos eikä ihminen
APURAHAHAKU MIELESSÄ

Annu Kekäläinen: Hakisinko apurahaa?

Kirjat

Arja-Leena Paavola: Hämmentävä pamfletti korona-ajasta
Pekka Wahlstedt: Hyödyn aikakausi Turun Akatemiassa
Pekka Wahlstedt: Tietopaketti mielen sairauksista
Pekka Wahlstedt: Tutkiva mielikuvitus tutkijan käytössä

Tiedetoimittaja-lehti

Julkaisija

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

Toimitus

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti) | ISSN 1235-0338 (Painettu)

Tiedetoimittaja-lehti on sitoutunut vastuulliseen journalismiin