Tiedetoimittajain liiton jäsenet kohtaavat vihapuhetta, mutta liitossa koetaan yhteisöllisyyttä ja saadaan vertaistukea

”Verkkoviestinnän yleinen ilmapiiri vaikuttanee meihin kaikkiin.”

”Juttujen lukemista vahditaan lähes pakonomaisesti lukuisin mittarein. Joka jutun pitää myydä, mikä ei voi olla vaikuttamatta sisältöön.”

 

”Yliopistoyhteisöön on levitetty yritysmaailman kieltä, kuten asiakas ja palvelu, mikä lisää eriarvoisuutta ja romuttaa yhteisöllisyyttä.”

 

”Meillä positiivista palautetta saa yleensä kollegoilta, sitä annetaan puolin ja toisin.”

 

Ammatillinen koulutus, verkostot, sosiaalinen kanssakäyminen ja pressikortti. Ne ovat tärkeimmät syyt kuulua Suomen tiedetoimittajain liittoon. Näin totesivat vastaaajat liiton jäsenkyselyssä, jonka Taloustutkimus teki vuoden 2024 helmikuussa. (Kts. keskeisiä taulukoita tästä linkistä)

Nämä samat syyt ovat pysyneet kärjessä jo yli vuosikymmenen. Mutta aiempiin kyselyihin verrattuna entistä useampi mainitsi tänä vuonna syiksi myös apurahat, koulutustilaisuudet ja opintomatkat. Apurahojen tärkeys korostuu etenkin jäsenkunnan nuorimpien sekä tietokirjailijoiden ja freelancerien joukossa.

Liiton järjestämiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistutaan yhä aktiivisesti ja osallistujamäärät ovat nousseet. Seitsemän kymmenestä (v. 2017: 59 % – 2024: 71 %) on osallistunut johonkin tilaisuuteen tai koulutukseen kahden vuoden aikana. Ne, jotka eivät ole osallistuneet mihinkään kahden vuoden aikana perustelevat sitä useimmiten kiireellä ja sillä, että tarjolla ei ole ollut oman alan kannalta kiinnostavia tilaisuuksia.

Perinteisesti jäsenistö kokee tärkeäksi, että liitto järjestää omaa koulutusta. Eniten toivotaan tiedeviestinnän uusien menetelmien hallintaan liittyvää koulutusta sekä ammatillisten taitojen kehittämiseen tähtäävää koulutusta. Kuitenkin tavat, joilla halutaan olla mukana koulutustilaisuuksissa jakavat jäsenkuntaa. Puolet jäsenistöstä haluaa osallistua paikan päällä ja reilu kolmannes (38 %) etänä verkkoyhteydellä.

Suuri enemmistö, ja aiempaa useampi kuin vuosina 2012 ja 2017, pitää liiton toimintaa kokonaisuutena erittäin hyvänä. Liiton saama arvosana kohosikin merkittävästi, ja tulos on erittäin hyvällä tasolla (ka. 8,63). Jäsenryhmittäin ei ole kovin suuria eroja mielipiteissä. Parhaimmat arvosanat liitto saa naisilta, yli 60-vuotilailta, eläkeläisiltä sekä viestinnän asiantuntijoilta. Jäsenet ovat yhä hyvin tyytyväisiä liiton nykyiseen toimintaan ja antavat myös nyt sille erittäin paljon kiitosta aktiivisesta toiminnasta ja jäsenten palvelemisesta sekä hyvästä viestinnästä ja tiedottamisesta.

Liiton toiminta koetaan monipuolisena, ja ilmapiiri ja meininki koetaan hyväksi ja avoimeksi. Jäsenpalvelu toimii hyvin ja nopeasti; pääsihteerin toimintaa arvostetaan.

 

Liiton jäsenkunta on erittäin korkeasti koulutettua

 

Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenprofiili on pysynyt hyvin samantyyppisenä vuodesta 2017. Kyselyyn vastannut jäsenistö on erittäin naisvoittoista, keski-ikäistä ja hyvin korkeasti koulutettua. Kaksi viidesosaa (41 %) jäsenistä on ammatti- tai asematasoltaan ylempiä toimihenkilöitä, asiantuntijoita tai johtajia. Lähes joka neljäs (23 %) on yrittäjä tai freelancer. Eläkeläisten osuus (v. 2017:18 % – v. 2024: 22 %) on hieman lisääntynyt vuodesta 2017. Toimittaja, tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija ovat yhä jäsenten tyypilliset roolit tiedeviestinnän parissa. Mediat, joihin pääasiassa tuotetaan sisältöä, ovat erilaisia lehtiä (printti ja verkko), tieteellisiä julkaisusarjoja ja kirjoja sekä aiempaa useammin sosiaalista mediaa, kuten blogeja ja podcasteja.

Valtaosalla (71 %) työsuhteen laatu ei ole muuttunut mitenkään kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vajaalla kolmanneksella se on muuttunut työttömyyden tai ennen kaikkea eläköitymisen vuoksi, vaikka osa viimemainituista tiedeviestinnän töitä jatkaakin.

Vastaajien enemmistön mielestä myös työhön liittyvät asiat ovat viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana lähes kaikilta osin pysyneet ennallaan. Silti monen jäsenen työssä on tapahtunut myös muutoksia: etätyöhön ja työn tekemisen ajankohtaan on saatu enemmän omaa päätäntävaltaa – samoin työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Kuitenkin lähes joka kolmas vastaaja kokee epävarmuutta työn jatkumisesta.

 

Epäasiallinen palaute on lisääntynyt, mutta kiitoksiakin saadaan

 

Kaikilta kysyttiin, onko viimeisen kahden vuoden aikana kokenut muutoksia työyhteisöön ja sen ulkopuolelta saatavaan palautteeseen liittyviin asioihin. Näissä asioissa jäsenkunta jakautuu − monella (26 %− 37%) ei ole lainkaan työyhteisöä tai kokemusta näistä asioista. Niillä, joilla on kokemusta, kaupallisuuden paine on pysynyt kovana sitten vuodesta 2017.

Mitä nuorempi, sitä useammin vastaaja kokee paineen lisääntyneen − sama koskee toimittajia ja tietokirjailijoita. Ne, joilla on työyhteisö, ovat kokeneet ristiriitatilanteita hivenen harvemmin kuin viimeksi samoin kuin ammattietiikan ristiriitatilanteita. Mitä nuorempi sitä useammin ristiriitatilanteet ovat lisääntyneet − tämä koskee myös toimittajia. Positiivinen palaute yleisöltä on hieman vähentynyt ja epäasiallinen sen sijaan lisääntynyt.

Muita useammin positiivinen palaute on lisääntynyt toimittajilla (ml. tiet. Lehti/sarja) ja tietokirjailijoilla ja vastaavasti epäasiallinen palaute 60–69-vuotiailla. Esihenkilön tuki on lisääntynyt − muita vahvimmin näin kokee toimittajat, viestinnän asiantuntijat sekä toimihenkilöt tai työntekijät. Suurimmalle osalle esihenkilöltä saatu tuki on pysynyt ennallaan.

 

Tiedetoimittaja-lehti on nostanut profiiliaan

”Erityiskiitos mahtavasta viestinnästä ja aktiivisesta toiminnasta ylipäätään. Tämä on myös ainoa yhdistys, joka korvaa pitkämatkalaisille matkakuluja koulutuksiin. Se on siis harvinaista mutta hieno arvovalinta. Jäsenyys todellakin on hintansa väärti!”

”Hyvä viestintä, uutiskirjeen kautta tulee paljon tietoa ja siitä muistutellaan myös. Ystävällinen suhtautuminen kanssakulkijoihin niin liiton toiminnassa kuin muiden osallistujien puolelta myös. Moniammatillisuus on tärkeä voimavara ja tuo uusia näkökulmia tapahtumiin ja keskusteluihin.”

 

Hyvin yksimielisiä (94%) jäsenkyselyyn helmikuussa vastanneet ovat siitä, että sähköinen jäsenkirje on tärkein kanava, josta saa tietoa liiton toiminnasta ja tapahtumista − jäsenryhmittäin ei ole suuria mielipide-eroja tästä. Moni saa tietoa myös liiton verkkosivuilta (37%) ja Tiedetoimittaja-verkkolehdestä (36%). Jatkossakin tietoa halutaan ensisijaisesti sähköisistä jäsenkirjeistä ja liiton verkkosivuilta sekä Tiedetoimittaja-verkkolehdestä.

Tiedetoimittaja-lehteä arvostetaan, ja se saakin nyt mittaushistorian korkeimmat arviot. Lehden arvosana nousi merkittävästi vuodesta 2017 (v. 2017: ka. 7,87 – v. 2024: ka. 8,23). Parhaimmat arvosanat lehti saa yli 60-vuotiailta, muilta tiedeviestinnän ammattilaisilta sekä toimihenkilöiltä tai työntekijöiltä.

 

TAUSTAFAKTAA:

Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Suomen tiedetoimittajain liiton toimeksiannosta. Tutkimus on aiemmin toteutettu vuosina 2012 ja 2017.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen tiedetoimittajain liiton jäsenten tehtävänkuvia, ammatillista identiteettiä, kokemuksia työpaikoista ja työyhteisöistä, sekä mielipiteitä liiton toiminnasta ja odotuksista tulevaa toimintaa kohtaan.

Kohderyhmä ja tiedonkeruumenetelmä:

Tutkimuksen kohderyhmä olivat Suomen tiedetoimittajain liiton kaikki jäsenet.

Tiedonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä 5.−20.2.2024 välisenä aikana. Kohderyhmää muistutettiin kaksi kertaa (12.2. ja 20.2.).  21.2. mennessä tutkimukseen vastasi 290 jäsentä (vastausprosentti 28). Tuloksia verrataan aiempiin vuosiin tuloksiin soveltuvin osin. Tuloksia ei ole painotettu.

Uusimmat ajankohtaiset

Mikä muuttuu mediassa Journalistin ohjeiden uusiutuessa?

Seminaarissa 30.5. luvassa uudistuneita Journalistin ohjeita ja keskustelua journalismin ja viestinnän etiikasta – Mukana mm. Eero Hyvönen, Salla Nazarenko, Jouni Kemppainen, Tiina Raevaara, Elina Grundström... Tervetuloa päivittämään etiikkaosaamistasi...

Valon juhlassa tehtiin historiaa

Tiedetoimittajain vuosipäiväjuhlassa tehtiin historiaa. Meitä oli paikalla ainakin 160 liiton jäsentä; enemmän kuin koskaan aikaisemmin palkintojuhlissamme!   Ravintola Sykkeen sali todellakin sykki, ja puheensorina osoitti, että ihmiset olivat kaivanneet...

Haaveissa kongressi tai pidempi työprojekti?

Etkö ole pitkään aikaan hakenut Tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahaa – olisiko nyt aika!   Suomen tiedetoimittajain liitto ry myöntää tiedeviestinnän alalla toimiville kohdeapurahoja syventävään työskentelyyn, koulutukseen, kokoukseen tai muuhun...

Liiton Valon juhlaa vietetään perjantaina 1.3.2024

Tervetuloa Helsinkiin Tiedetoimittajain liiton Valon juhlaan perjantaina 1.3.2024, klo 18-22! Paikka on entinen eli Mäkelänkatu 2:n katutason ravintola Syke. Juhlassa jaetaan Vuoden 2024 tiedetoimittajapalkinto sekä kaksi Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkintoa. Palkinnot...

Tieteen kaanonit romukoppaan Tieteiden yössä 25. tammikuuta

Suomen tiedetoimittajain liitto tarjoaa jälleen omaa ohjelmaa Tieteiden yössä torstai-iltana 25. tammikuuta. Tervetuloa paikan päälle! Paikkana on tuttu Helsingin kaupungintalon Tapahtumatori, jossa ohjelmaa on kello viidestä aina iltakahdeksaan asti. Illan teemana on...

Apurahan sai 69 hakijaa – suurin potti työskentelyyn

Liiton hallitus sai syksyn apurahahaussa ennätysmäärän eli kaikkiaan 108 hakemusta. Apuraha-anomusten yhteissumma oli 247 386,49 euroa. Apuraha myönnettiin 69 hakijalle, ja apurahasumma oli yhteensä 92 531 euroa.  Löydät apurahan saajien nimet ja julkisiksi ilmoitetut...

Mari Heikkilä aloittaa liiton puheenjohtajana vuonna 2024

Suomen tiedetoimittajain liiton vaalikokous valitsi yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi jyväskyläläisen tiedetoimittaja Mari Heikkilän. Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtajana aloittaa vuoden 2024 alusta liiton nykyinen varapuheenjohtaja Mari...

Kenestä vuoden 2024 tiedetoimittaja ja tiedeviestijä?

Vuoden 2024 tiedetoimittaja -palkinnon ja Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkinnon saajasta päättää liiton hallitus kokouksessaan 13.12.. Tiedeviestintäpalkinto voidaan antaa myös kollektiiville. Viime vuosina liitto on myöntänyt yhden tiedetoimittajapalkinnon ja kaksi...