Arkistojen alasajo iskee tiedejournalismiinkin monin tavoin
Kansallisarkiston suunnitelmat lakkauttaa useita paikallisia toimipisteitä kuohuttaa tutkijoita. Sen myötä myös tiedetoimittajien ja tietokirjailijoiden työskentely kapeutuu. Suomi on nuori maa ja luottamus kova, että teknologian avulla kaikki ratkeaa. Näin Suomen ja...
Somea karttavat journalistit syyllistävät itseään turhaan
Sosiaalista mediaa välttelevät kokeneet journalistit nimeävät omaan persoonaansa liittyviä syitä päätökselleen, vaikka somen välttelylle ilmenee myös ammatillisia perusteita. On tärkeää tunnistaa somevälttelyn taustalla olevia journalistisen työn laatua edistäviä...
Uhkaako tieteen avoimuus viedä Kopiosto-korvaukset?
Kotimaisten tiedejulkaisujen tulevaisuus tuntuu olevan uhattuna, kun tieteen avaaminen on tyrehdyttänyt julkaisutoiminnan tulovirrat. Kulisseissa taitetaan peistä uusista rahoituskeinoista. Kopiosto-korvausten menetykset vaikuttaisivat monen tiedetoimittajankin...
Pääkirjoitus
Puheenjohtaja Ville Wittenbergin pääkirjoitus: Viestintä vetää
Eräs entinen liittoamme johtanut kannusti minua tarjoutumaan ehdolle puheenjohtajavalintaan suorin sanoin: ”Nyt on sun vuoro vetää”. En tämän tekstin otsikolla kuitenkaan viittaa siihen vaan selkeään havaintoon siitä, että alamme työt painottuvat yhä enemmän...
Kolumni
Hankintalakigate osoittaa, että suomalainen korruptio elää ja voi hyvin
Suomalainen korruptio on pysynyt perusolemukseltaan hyvin samanlaisena kauan. Ainakin, jos korruptiosta puhutaan sen laajaa määritelmää käyttäen: julkisen aseman hyväksikäyttönä oman tai lähipiirin hyväksi. Vuonna 2019 toimitin kirjan korruptiosta Suomessa, ja siinä...
Poropaimenena tieteen selkosilla – Tapani Niemi taitaa metaforat
Tiedetoimittajain liiton uratarinat jatkuvat: Ystävä luonnehti Tapani Niemeä aikanaan poropaimeneksi, joka kierteli Turun yliopiston eri laitoksilla ja poimi niistä parhaat palat aiheiksi radio-ohjelmiin. Niemen taival tiedetoimittajana kattaa 1970-luvun...
Mielikuvituskaveri somesta on hyvä kertomaan tieteestä
Kolmissakymmenissä oleva naislääkäri valkoisessa takissaan katsoo silmiin Instagramin videolla ja kertoo synnytyksestä. Välillä lääkäri hieman takeltelee sanoissa – kaikkea ei siis ole siistitty täydelliseksi, vaikka valaistus ja äänenlaatu ovat hyviä. Lääkärin pää on...
Tiedejournalismia metsästämässä Kreikassa
Ei vastausta tai korkeintaan ohjaus seuraavaan osoitteeseen. Sähköposti uudelle toimittajalle tai tutkimuslaitokselle. Ei vastausta. Toimittaja on tottunut saamaan pakit, ja sinnikkyyttä vaaditaan, mutta jossain vaiheessa usko voi hiipua. Tällainen olo tuli, kun...
Hiljaisuus puhuu ja puhuttelee
Esihistoriallisella ajalla kalliomaalaukset loihdittiin pyhiin paikkoihin, joissa kaiulla oli oma merkityksensä. Tänä päivänä ääniarkeologian tutkijat löytävät hiljaisuudesta ja pyhyydestä ammennettavaa myös nykyihmiselle. Vene alle ja hiukan lähemmäksi! Parhaiten...
Mistä politiikassa oikein kiistellään, filosofi Henrik Rydenfelt?
Oikeudenmukaisuuden kartta paljastaa ajattelutapojen törmäykset, joten sitä voisi käyttää myös journalistin työkaluna. Kun valtion pitää säästää miljardeja, kenen taakka se on? Kun ilmastonmuutosta hillitään, kenen pitää maksaa? Kun sosiaaliturvaa uudistetaan, kenen...
Salla Nazarenko: Demokratioiden romahdus tekee kipeää
”Miten sinä pärjäät Venäjä-ikävän kanssa?” kysyi minulta vuosia Venäjällä asunut kollega. Täysimittaisen hyökkäyssodan alettua me, Venäjää seurailleet tutkijat ja toimittajat olemme todella ikävöineet Venäjää. Ainakin aluksi. ”En minä enää sitä ikävöi”, huomasin...
Lääkärikunnan tiedeviestijä Ulla Ahlmén-Laiho kannustaa molemminpuoliseen tutustumiseen
Anestesiologi ja lääkäreiden mediakouluttaja Ulla Ahlmén-Laiho tuntee lääkäreiden ja toimittajien välisen yhteistyön pullonkaulat. Mitä paremmin ammattien käytännöt tunnetaan puolin ja toisin, sitä moniäänisempää journalismia syntyy. "Olen antanut kerran haastattelun,...
”Tiede on niin kiehtovaa, että kaikkien pitäisi päästä kokemaan oivalluksia ja tietämisen iloa”
Miten tehdä tiedekasvatusta nuorille niin, että yhä useampi aidosti kiinnostuisi tutkitusta tiedosta? Tiedetoimittaja Mari Peltosen esittämään kysymykseen vastaavat nuoret itse sekä tiedekasvatuskoordinaattori Kim Krappala ja tutkija Samuli Autti Nuorten...
Keiden metsää Ylä-Lapissa nyt ”tuhlataan”?
Saamenmaan metsät ovat olleet elinehto asukkailleen vuosituhansien ajan, mutta vasta tehometsätalous on tuonut metsiin rajut käytön jäljet. Saamelaisten perinteinen tieto voi auttaa ennallistamaan metsiä siten, että niiden aiempi monikäyttö mahdollistuu jälleen. Jarmo...
Miksi on niin vaikea kertoa hyviä uutisia?
Miksi niin monet kirjat katsovat menneisyyden saavutuksiin? Vaikka me kaipaamme muuta: tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tiedetoimittaja Kalevi Rantanen on seurannut pitkään yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja kirjallisuutta ja tarttuu nyt hyvien uutisten...
Tiedejournalismin pitäisi kertoa useammin siitä, mitä ei tiedetä
Tiedejournalismi kertoo yleensä tieteen saavutuksista. Läpimurrot ja uudet tulokset istuvat uutisen logiikkaan. Olisi kuitenkin tärkeää kertoa välillä myös siitä, mitä emme tiedä, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä. Pari vuotta sitten silmäilin Duodecim-lehden...
Tiedekeskiviikko
Tulevaisuus on donitsissa: Costa Rica suunnannäyttäjänä, mutta Eurooppa empii
Brittiläinen taloustieteilijä Kate Raworth julkaisi vuonna 2017 kirjan Doughnut Economics, jossa hän argumentoi, että ihmiskunnan ja alueiden edistystä tulee bruttokansantuotteen sijaan mitata maapallon kantokyvyn ja ihmisten perustarpeiden tyydyttämisen kautta....


