Tiedetoimittaja 2/2023

Venäjän tie kohti sotaa – Tutkija Katri Pynnöniemi havainnoi ennusmerkkejä
Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvat: Mikko Käkelä
Venäjän aiheuttamasta uhkasta pyrittiin viestimään tutkimuksiin pohjautuen jo vuosia ennen Ukrainan laajamittaista hyökkäystä. Apulaisprofessori Katri Pynnöniemi on yksi tutkijoista, joille suurvallan toimintamallien analysointi oli osoittanut, että Venäjä todennäköisesti ajautuu täyteen törmäyskurssiin lännen kanssa.
Venäjän politiikan muuttuminen Euroopan turvallisuuden kannalta haitalliseen suuntaan oli ollut nähtävissä jo pitkään. Tiedeyhteisössä tutkijat olivat julkaisseet aiheeseen liittyviä selvityksiä, joita käsiteltiin myös eri medioissa. Euroopan Unionissa suhtauduttiin kuitenkin pitkään toiveikkaasti Venäjän kehitykseen ja haluttiin uskoa, että esimerkiksi investointien kautta Venäjä voitaisiin yhdistää länteen… lue lisää
Teksti: Teuvo Peltoniemi
Fukushiman säteilypilvi varjostaa yhä evakoiden elämää
Vuonna 2011 Fukushimasta lähti evakkoon pakolla tai vapaaehtoisesti 160 000 ihmistä. Joihinkin kuntiin on palannut jopa puolet evakoista, mutta Daiichin voimalaitoksen viereisen Okuman tsunami ja radioaktiivinen laskeuma ajoi todella ahtaalle… lue lisää
Pääkirjoitus

Heljä Salonen: Yksinoikeudella sinun
Tietokirjan kirjoittanut tuttava kertoi, että ennen suoraa tv-lähetystä häneltä kysyttiin, olisiko hänellä kerrottavanaan itsestään jotain erityistä. Mainittiin ahdistus ja masennus. Myös hyvin askeettisesti eläminen olisi ollut sellaista tarinaa, jota aivan muusta asiasta tietokirjan kirjoittanut tuttavani olisi mieluusti saanut lähetyksessä kertoa…. lue lisää

Salla Nazarenko: Mitä Srebrenican naiset voisivat opettaa meille rauhasta – ja venäläinen oligarkki journalismista
Maailman suurin journalistipalkinto on aika huonosti tunnettu ollakseen maailman suurin. Fetisov Journalism Award on venäläismiljardööri Gleb Fetisovin perustama palkinto, jossa kisataan neljässä kategoriassa: tutkiva journalismi, ympäristöjournalismi, rauhan edistäminen ja kansalaisoikeuksien edistäminen… lue lisää
Vladimir Marahonov: Maanpetos ja ”Wunderwaffe” eli miksi Venäjä tuomitsee vankilaan sotateollisuutensa huippuja
Maaliskuussa 2018 presidentti Putin julisti, että Venäjällä on uudentyyppisiä aseita, jollaisia ei ole kenelläkään muulla maailmassa. Videolla hän esitteli maailman tehokkaita ballistista Sarmat-rakettia, kertoi ydinkäyttöisestä Burevestnik-ohjuksesta, muistutti mannertenvälisestä vedenalaisesta Poseidon-ydintorpedosta ja esitteli omien sanojensa mukaan viimeisintä teknologiaa edustavan hypersoonisen Avangard-taistelukärjen… lue lisää
”Kreikan Watergate” nosti päivänvaloon myös toimittajien ahdingon: ”Pelolle ei saa antaa valtaa”
Teksti: Tuula Koponen
Kuvat: Pentti Väistö
Toimittajia seurataan ja salakuunnellaan. Poliittisia vastustajia vakoillaan. Skandaalia kutsutaan ”Kreikan Watergateksi”. Antiikin Kreikkaa on pidetty demokratian filosofisena alkukotina. Nyt Kreikka on malliesimerkki demokratian taantumasta EU:ssa. … lue lisää
Jättömaasta idylliksi – Medellinin Moravian kaupunginosa rakentui kaatopaikalle
Teksti ja kuvat: Minna Pasanen
Muutaman minuutin kävelymatkan päässä Jardín Botanicosta, jossa WCSJ 2023 -konferenssi pidettiin, sijaitsee Medellínin koillisosan Comuna 4 ja sen nykyisin vehreä kaupunginosa Moravia. 1950-luvulla alue oli kaupungin ulkoreunalla. Nyt se tuntuu sijaitsevan keskellä kaupunkia ja on osa kaupunkirakennetta… lue lisää

Tuula Koponen: Tiede on turvassa, mutta Kreikan toimittajat eivät
Kreikalla on lähihistoriassaan 2000-luvun alun velkakriisin lisäksi toinenkin synkkä ajanjakso: sotilasdiktatuuri. Vuosina 1967–1974 Kreikkaa hallitsi oikeistolainen sotilasjuntta. Seitsemän vuotta kestänyttä jaksoa Kreikan historiassa on kutsuttu myös ”everstien aikakaudeksi”…. lue lisää

Aki Petteri Lehtinen: Tutkimus kansainvälistyy – entä tiedeviestintä?
Suomessa neljännes uusista tohtoreista on kotoisin jostain muusta maasta. Ulkomaisten tutkijoiden on silti vaikeaa saada yhteiskunnallista näkyvyyttä. Edes BBC:n vakioasiantuntijana toimivaa Sarah Schifflingiä eivät suomalaistoimittajat ole osanneet vielä hätyytellä…. lue lisää

Annu Kekäläinen: Toimittaja ja luonto-opas Mikko Virta: Viron luonto on lähellä mutta kaukana
Helsingin rantakalliot vaihtuvat Tallinnan kalkkikivitörmiin ja samalla muuttuu myös ihmisten luontosuhde. Suomalaiskäytännöllinen asenne korvautuu kokemuksella pyhästä ja parantavasta luonnosta. Susikaan ei ole Virossa pelkkä peto vaan samastumisen kohde…. lue lisää
AV Villén: Aitoa vai ei, kas siinä kysymys – eli kulttuurintutkijan huomioita Cambridgesta
Sanna Kivimäki & Maria Lassila-Merisalo: Vertaisarviointi tekee tieteestä tiedettä, mutta myös vertaisarviointia pitää arvioida
Päivi Kapiainen-Heiskanen: Tutki2023-konferenssi: Hiilimarkkinoille kaivataan hyviä käytäntöjä
Pasi Kivioja: Mainettaan parempi Medellín isännöi WCSJ2023-konferenssia
Sanna Kivimäki ja Kirill Nikolaev: Andien mainingeissa kaikki alkaa maasta – kahvin makukin
Mikko Suominen: Hyttystehdas taistelee denguekuumetta vastaan Kolumbiassa
Markku Heikkilä: Arktinen alue ja Amazonia, onko niillä yhteistä?
Jari Mäkinen: Kahvitauko auttaa myös huumejengejä
Minna Pasanen: Engela Duvenage teki oman keltaisen kirjan – innoittui käydessään Helsingissä
NÄIN SEN LUIN
Aki Petteri Lehtinen: Edistysusko sallii käyttää dopingia
Matti Virtanen: Tom Erik Arnkil Persiassa
Kirja-arviot
Aki Petteri Lehtinen: Akateemista kirjoittamista leirinuotiolla
Aki Petteri Lehtinen: Vuoropuhelua kasvatusfilosofin kunniaksi
Arja-Leena Paavola: Katumattoman natsin tarina
Pekka Wahlstedt: Promootio — tiedettä ja ylentymistä
Pekka Wahlstedt: Sensuurista sananvapauteen
Pekka Wahlstedt: Korona-ajan uutistoimisto freelancerin silmin