Kaikki artikkelit
Salla Nazarenko: Demokratioiden romahdus tekee kipeää
”Miten sinä pärjäät Venäjä-ikävän kanssa?” kysyi minulta vuosia Venäjällä asunut kollega. Täysimittaisen hyökkäyssodan alettua me, Venäjää seurailleet tutkijat ja toimittajat olemme todella ikävöineet Venäjää. Ainakin aluksi. ”En minä enää sitä ikävöi”, huomasin...
Lääkärikunnan tiedeviestijä Ulla Ahlmén-Laiho kannustaa molemminpuoliseen tutustumiseen
Anestesiologi ja lääkäreiden mediakouluttaja Ulla Ahlmén-Laiho tuntee lääkäreiden ja toimittajien välisen yhteistyön pullonkaulat. Mitä paremmin ammattien käytännöt tunnetaan puolin ja toisin, sitä moniäänisempää journalismia syntyy. "Olen antanut kerran haastattelun,...
”Tiede on niin kiehtovaa, että kaikkien pitäisi päästä kokemaan oivalluksia ja tietämisen iloa”
Miten tehdä tiedekasvatusta nuorille niin, että yhä useampi aidosti kiinnostuisi tutkitusta tiedosta? Tiedetoimittaja Mari Peltosen esittämään kysymykseen vastaavat nuoret itse sekä tiedekasvatuskoordinaattori Kim Krappala ja tutkija Samuli Autti Nuorten...
Keiden metsää Ylä-Lapissa nyt ”tuhlataan”?
Saamenmaan metsät ovat olleet elinehto asukkailleen vuosituhansien ajan, mutta vasta tehometsätalous on tuonut metsiin rajut käytön jäljet. Saamelaisten perinteinen tieto voi auttaa ennallistamaan metsiä siten, että niiden aiempi monikäyttö mahdollistuu jälleen. Jarmo...
Miksi on niin vaikea kertoa hyviä uutisia?
Miksi niin monet kirjat katsovat menneisyyden saavutuksiin? Vaikka me kaipaamme muuta: tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tiedetoimittaja Kalevi Rantanen on seurannut pitkään yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja kirjallisuutta ja tarttuu nyt hyvien uutisten...
Tiedejournalismin pitäisi kertoa useammin siitä, mitä ei tiedetä
Tiedejournalismi kertoo yleensä tieteen saavutuksista. Läpimurrot ja uudet tulokset istuvat uutisen logiikkaan. Olisi kuitenkin tärkeää kertoa välillä myös siitä, mitä emme tiedä, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä. Pari vuotta sitten silmäilin Duodecim-lehden...
Tekoäly toimittaa väitöspalstaa rutiinilla – mutta vaatii yhä valvojaa
Tekoäly nopeuttaa rutiiniluotoista muotoilutyötä, mutta vaatii yhä valvojaa, arvioi kokemustensa perusteella Juha Merimaa. Hän koulutti Curre-tekoälyä laatimaan Yliopisto-lehden väitöspalstaa. Vuosina 2024–2025 työskentelin toimittajana Yliopisto-lehdessä. Tehtäviini...
Hajujen kulttuurintutkimus ja muita tieteidenvälisiä tuoksahduksia
Asuin ensimmäiset parikymmentä elinvuottani Oulussa. Silloin tällöin ihmisillä oli tapana nyrpistää nenäänsä ja todeta: ”Jaa, se on Oulu joka haisee.” Kysymys oli paikallisen Oulu Oy:n selluloosatehtaan rikinsekaisista päästöistä, joita lievennettiin usein...
Oivallukset keskushermostoperäisistä häiriöistä haastavat lääketiedettä ja terveysjournalismia
Long covidista voi parantua aivojen muovautuvuuteen perustuvilla menetelmillä, sanovat HUS:n asiantuntijalääkärit Markku Sainio ja Hélène Rotkirch Virrantaus. Tiedetoimittaja Sanna-Kaisa Hongisto kertoo jutussa myös omista kokemuksistaan ja toipumisesta. Sairastuin...
Tuoreen yksinyrittäjän kärsimykset
"Irtisanouduin vakaasta työpaikastani ja heittäydyin yrittäjäksi. Olin ajatellut järkevöittää ajankäyttöäni ja karsia hommat, joista maksetaan vain vähän tai ei lainkaan", kirjoittaa Maria Lassila-Merisalo. "Onneksi oivalsin, ettei hyötyä kannata ajatella liian...
Vuoden tiedetoimittaja Juha Merimaa: Hyvänä päivänä tiedetoimittajuus on maailman paras ammatti
Vuoden 2026 tiedetoimittajaksi valittu Juha Merimaa on kirjoittanut tieteestä laaja-alaisesti niin Yliopisto-lehteen kuin Helsingin Sanomiin. Vaikeinta on ollut usein matematiikasta kirjoittaminen. – Hyvänä päivänä se on maailman paras ammatti, sanoo Juha Merimaa...
Myytit kumoon ja tietoa tilalle – Vuoden tiedeviestintäpalkittu Ulla Nordfors seuraa muinais-DNA:n jälkiä
Museokeskus Vapriikin Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -näyttely onnistuu kertomaan monimutkaisesta huippututkimuksesta ymmärrettävästi ja jännittävästi. Kesällä 2025 avatussa näyttelyssä pääsee seuraamaan Suomen muinaisten asukkaiden elämää uusimman tieteellisen...
Vuoden 2026 tiedeviestintäpalkittu Satu Räsänen vie tutkittua vesistötietoa metsänomistajille ja koululaisille
Viime syksynä oululaisten kauppojen rakennustarvikeosastoilla nähtiin eräs tiedetoimittaja Räsänen ostelemassa erinäisiä merkillisen näköisiä tarvikkeita alkaen pleksistä katiskaverkkoon. Vanhoja sanomalehtiäkin taisi kerätä. – Kaverit siinä naureskelivat, että...
Puheenjohtaja Ville Wittenbergin pääkirjoitus: Viestintä vetää
Eräs entinen liittoamme johtanut kannusti minua tarjoutumaan ehdolle puheenjohtajavalintaan suorin sanoin: ”Nyt on sun vuoro vetää”. En tämän tekstin otsikolla kuitenkaan viittaa siihen vaan selkeään havaintoon siitä, että alamme työt painottuvat yhä enemmän...
Rita Gustava Pullin kirja Rajat auki? haastaa pohtimaan maahanmuuttoa
Rajat auki? on kattava tietopaketti maahanmuutosta ja sen globaaleista juurisyistä. Kirja keskittyy Suomen ja EU:n maahanmuuttopolitiikkaan ja lainsäädäntöön. Kirjassa tuodaan tapausesimerkkien kautta esille globaalin maahanmuuton ja maahanmuuttajien moninaisuutta,...
Mitä tiedetoimittaja näkee vertaillessaan Uppsalaa ja Turkua…
Tiedetoimittajia näkyi peräkkäisinä viikonloppuina kahdessa vanhassa pohjoismaisessa yliopistokaupungissa: Uppsalassa ja Turussa. Uppsalassahan koko perinne Linnaeuksineen ja Celsiuksineen on hyvin näkyvillä. Turku on oudompi tapaus: kivinen katolinen keskiaika näkyy...
Professori Magnus Strand: “Tekoäly ei halua mitään”
”Mikä on oikea tapa ajatella tekoälyä?” kysyi oikeustieteen professori Magnus Strand Suomen tiedetoimittajain liiton syksyisellä Ruotsin opintomatkalla. Strand korosti tekoälyn säätelyn poliittisuutta. Perjantai 26. syyskuuta. Kolmas matkapäivä. Tiedetoimittajain...
Hankintalakigate osoittaa, että suomalainen korruptio elää ja voi hyvin
Suomalainen korruptio on pysynyt perusolemukseltaan hyvin samanlaisena kauan. Ainakin, jos korruptiosta puhutaan sen laajaa määritelmää käyttäen: julkisen aseman hyväksikäyttönä oman tai lähipiirin hyväksi. Vuonna 2019 toimitin kirjan korruptiosta Suomessa, ja siinä...
Journalismi vähenee – pitääkö olla huolissaan?
Lehtien toimittajien määrä on lähes puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa. Erityisesti alue- ja paikallislehdet ovat sekä kuihtuneet että kesyyntyneet. Journalismin vähenemisellä on suora yhteys demokratian toimivuudelle. ”Journalismin väheneminen on hyvin...
Tutkimus rakentaa tiedon – miten purkaa se yleisöille?
Tiedeviestinnän yleisö ajattelee tietoa ehkä realistisesta näkökulmasta. Tiede kuvaa todellisuutta sellaisena kuin se itsessään ja aidosti on – riippumatta ihmisen tiedollisista toimista. Alkeishiukkaset, solut ja galaksit ”löydetään”, ja onnistuneen tutkimuksen tulos...
Nostot
Salla Nazarenko: Demokratioiden romahdus tekee kipeää
”Miten sinä pärjäät Venäjä-ikävän kanssa?” kysyi minulta vuosia Venäjällä asunut kollega. Täysimittaisen hyökkäyssodan alettua me, Venäjää seurailleet tutkijat ja toimittajat olemme todella ikävöineet Venäjää. Ainakin aluksi. ”En minä enää sitä ikävöi”, huomasin...
Lääkärikunnan tiedeviestijä Ulla Ahlmén-Laiho kannustaa molemminpuoliseen tutustumiseen
Anestesiologi ja lääkäreiden mediakouluttaja Ulla Ahlmén-Laiho tuntee lääkäreiden ja toimittajien välisen yhteistyön pullonkaulat. Mitä paremmin ammattien käytännöt tunnetaan puolin ja toisin, sitä moniäänisempää journalismia syntyy. "Olen antanut kerran haastattelun,...
”Tiede on niin kiehtovaa, että kaikkien pitäisi päästä kokemaan oivalluksia ja tietämisen iloa”
Miten tehdä tiedekasvatusta nuorille niin, että yhä useampi aidosti kiinnostuisi tutkitusta tiedosta? Tiedetoimittaja Mari Peltosen esittämään kysymykseen vastaavat nuoret itse sekä tiedekasvatuskoordinaattori Kim Krappala ja tutkija Samuli Autti Nuorten...
Keiden metsää Ylä-Lapissa nyt ”tuhlataan”?
Saamenmaan metsät ovat olleet elinehto asukkailleen vuosituhansien ajan, mutta vasta tehometsätalous on tuonut metsiin rajut käytön jäljet. Saamelaisten perinteinen tieto voi auttaa ennallistamaan metsiä siten, että niiden aiempi monikäyttö mahdollistuu jälleen. Jarmo...
Miksi on niin vaikea kertoa hyviä uutisia?
Miksi niin monet kirjat katsovat menneisyyden saavutuksiin? Vaikka me kaipaamme muuta: tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tiedetoimittaja Kalevi Rantanen on seurannut pitkään yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja kirjallisuutta ja tarttuu nyt hyvien uutisten...
Tiedejournalismin pitäisi kertoa useammin siitä, mitä ei tiedetä
Tiedejournalismi kertoo yleensä tieteen saavutuksista. Läpimurrot ja uudet tulokset istuvat uutisen logiikkaan. Olisi kuitenkin tärkeää kertoa välillä myös siitä, mitä emme tiedä, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä. Pari vuotta sitten silmäilin Duodecim-lehden...
Tekoäly toimittaa väitöspalstaa rutiinilla – mutta vaatii yhä valvojaa
Tekoäly nopeuttaa rutiiniluotoista muotoilutyötä, mutta vaatii yhä valvojaa, arvioi kokemustensa perusteella Juha Merimaa. Hän koulutti Curre-tekoälyä laatimaan Yliopisto-lehden väitöspalstaa. Vuosina 2024–2025 työskentelin toimittajana Yliopisto-lehdessä. Tehtäviini...
Hajujen kulttuurintutkimus ja muita tieteidenvälisiä tuoksahduksia
Asuin ensimmäiset parikymmentä elinvuottani Oulussa. Silloin tällöin ihmisillä oli tapana nyrpistää nenäänsä ja todeta: ”Jaa, se on Oulu joka haisee.” Kysymys oli paikallisen Oulu Oy:n selluloosatehtaan rikinsekaisista päästöistä, joita lievennettiin usein...
Oivallukset keskushermostoperäisistä häiriöistä haastavat lääketiedettä ja terveysjournalismia
Long covidista voi parantua aivojen muovautuvuuteen perustuvilla menetelmillä, sanovat HUS:n asiantuntijalääkärit Markku Sainio ja Hélène Rotkirch Virrantaus. Tiedetoimittaja Sanna-Kaisa Hongisto kertoo jutussa myös omista kokemuksistaan ja toipumisesta. Sairastuin...
Tuoreen yksinyrittäjän kärsimykset
"Irtisanouduin vakaasta työpaikastani ja heittäydyin yrittäjäksi. Olin ajatellut järkevöittää ajankäyttöäni ja karsia hommat, joista maksetaan vain vähän tai ei lainkaan", kirjoittaa Maria Lassila-Merisalo. "Onneksi oivalsin, ettei hyötyä kannata ajatella liian...
