Kaikki artikkelit
Rita Gustava Pullin kirja Rajat auki? haastaa pohtimaan maahanmuuttoa
Rajat auki? on kattava tietopaketti maahanmuutosta ja sen globaaleista juurisyistä. Kirja keskittyy Suomen ja EU:n maahanmuuttopolitiikkaan ja lainsäädäntöön. Kirjassa tuodaan tapausesimerkkien kautta esille globaalin maahanmuuton ja maahanmuuttajien moninaisuutta,...
Mitä tiedetoimittaja näkee vertaillessaan Uppsalaa ja Turkua…
Tiedetoimittajia näkyi peräkkäisinä viikonloppuina kahdessa vanhassa pohjoismaisessa yliopistokaupungissa: Uppsalassa ja Turussa. Uppsalassahan koko perinne Linnaeuksineen ja Celsiuksineen on hyvin näkyvillä. Turku on oudompi tapaus: kivinen katolinen keskiaika näkyy...
Professori Magnus Strand: “Tekoäly ei halua mitään”
”Mikä on oikea tapa ajatella tekoälyä?” kysyi oikeustieteen professori Magnus Strand Suomen tiedetoimittajain liiton syksyisellä Ruotsin opintomatkalla. Strand korosti tekoälyn säätelyn poliittisuutta. Perjantai 26. syyskuuta. Kolmas matkapäivä. Tiedetoimittajain...
Hankintalakigate osoittaa, että suomalainen korruptio elää ja voi hyvin
Suomalainen korruptio on pysynyt perusolemukseltaan hyvin samanlaisena kauan. Ainakin, jos korruptiosta puhutaan sen laajaa määritelmää käyttäen: julkisen aseman hyväksikäyttönä oman tai lähipiirin hyväksi. Vuonna 2019 toimitin kirjan korruptiosta Suomessa, ja siinä...
Journalismi vähenee – pitääkö olla huolissaan?
Lehtien toimittajien määrä on lähes puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa. Erityisesti alue- ja paikallislehdet ovat sekä kuihtuneet että kesyyntyneet. Journalismin vähenemisellä on suora yhteys demokratian toimivuudelle. ”Journalismin väheneminen on hyvin...
Tutkimus rakentaa tiedon – miten purkaa se yleisöille?
Tiedeviestinnän yleisö ajattelee tietoa ehkä realistisesta näkökulmasta. Tiede kuvaa todellisuutta sellaisena kuin se itsessään ja aidosti on – riippumatta ihmisen tiedollisista toimista. Alkeishiukkaset, solut ja galaksit ”löydetään”, ja onnistuneen tutkimuksen tulos...
Lintulaudoilla jylläävät markkinoiden lait – Harvinaisuuksien houkuttelu on johtanut outoon kilpavarusteluun
Kaupungistuminen muutti suomalaisen luontosuhdetta. Ennen maalainen pelkäsi outoa lintua pihalla, koska se ennusti kuolemaa tai onnen menetystä. Nyt kaupunkilainen kilpailee lintujen suosiosta naapurin kanssa, ja moderni lintulautailu tasapainottelee...
Viljelty liha herättää tunteita ja haastaa viestinnän
Viljelty liha muhii toistaiseksi vain laboratorioiden bioreaktoreissa, mutta tulevaisuudessa sitä voi ostaa kaupan hyllyltä. Uuselintarvikkeesta viestiminen vaatii taitavuutta ja valppautta niin tekijöiltä kuin medialta. Myocopia-hanke on opetellut vuoropuhelun...
Mari Heikkilän pääkirjoitus: Someta tai kuole?
Someta tai kuole. Tuo ajatus on viime aikoina ollut mielessäni. En ajattele oikeaa kuolemista vaan ammatillista menehtymistä. Aiemmin ajattelin, että pysyn vain niin pitkään tiedetoimittajana, kun työtä on mahdollista tehdä olematta aktiivinen somessa. Koin, ettei...
Elämät ja kuolemat sääksenpesillä tuovat katsojille tunteita ja tietoa
Korona-aika teki verkon yli seurattavista luontoliveistä erityisen suosittuja. Onko suora lähetys luonnosta tiedeviestintää, ja millaista tietoa luonnosta sen kautta voi oppia? Big Brother ei ole tämän rinnalla mitään. Sadat silmäparit ovat tänäkin vuonna seuranneet...
Journalismi laimenee, vaikka vastakkainasettelu jyrkkenee
”Ongelma ei ole se, että meidän mediassamme on muiden toimitusten tekemiä juttuja. Ongelma on se, että meidän juttumme eivät erotu tarpeeksi toisten toimitusten jutuista”, kirjoitti Suomen Lehdistön näkökulmassa Inka Partanen toukokuun lopulla. Partanen vetää...
Koralliparatiisien lumo – Osa 2: Varjoja paratiisissa – ilmastonmuutos ja liikakalastus uhkaavat koralliriuttoja
Olen urani aikana saanut ihailla terveiden koralliriuttojen loistoa, mutta joutunut myös todistamaan surullisia näkyjä ilmastonmuutoksen runtelemilla koralliriutoilla. Ensimmäisen varoituksen tilanteen vakavuudesta sain vuonna 1999 sukeltaessani Havaijilla....
Ihmisten ja villieläinten konflikti on ilmastonmuutoksen lisäksi iso ongelma Keniassa
Tiedetoimittaja Päivi Arvonen vieraili Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasemalla Itä-Kenian Taitavuorilla. Asemalla tehdään monipuolista monitieteistä tutkimusta, jolla pyritään parantamaan alueen asukkaiden elämänlaatua ja löytämään ratkaisuja globaaleihin...
Mediakentän uudet pelitaktiikat: Tuottaja kohtaa mediapersoonan
Toimittajan neuvotteluosapuolena toimituksissa on yhä useammin tuottaja. Pitäisikö toimittajan vastaavasti brändätä itsensä tuotteistajaksi, mediapersoonaksi tai influensseriksi? (VAROITUS: Artikkeli sisältää tuotteistus-esimerkkejä!) Tämän artikkelin sytykkeenä oli...
Festaripassi rajoja rikkovan tutkimuksen maailmaan – Toimittaja Suvi Jaakkola haki ja pääsi Frontiers-ohjelmaan
Alkuvuodesta 2024 törmäsin LinkedIn-syötteessäni uuden tiedetoimittajille suunnatun residenssin mainokseen. Hetkeä myöhemmin olin selvillä siitä, että FRONTIERS-ohjelma on Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n aloite, jonka ideana on lähettää tiedetoimittajia EU-maissa...
Esa Väliverronen rohkaisee tutkijoita viestimään työstään: Tiedeviestintää tarvitaan enemmän kuin koskaan
Tiedetoimittajien 40. juhlavuoden uratarinoissa kerromme jäsenistämme sekä siitä, että mitä on tiedetoimittajuus. Viestinnän emeritusprofessoriksi siirtyvä Esa Väliverronen kertoo, että alan puolustamista tarvitaan, kun tiede ja toimittajat ajetaan ahtaalle....
Podetko paikkasurua vai ympäristötraumaa?
Lukuisat suomalaiset kärsivät nykyään luonnontilaisten maisemien tuhoutumisesta. Harva uskalsi ennen puhua aiheesta, koska ”akkojen hempeilylle” ilkuttiin. Nykyään paikkasurusta puhumista yritetään selittää pois ”aktivistien vouhkaamisena”. Tutkija puhuu...
Tiedekuvituksessa luovuutta on käytettävä säästeliäästi – Sole Lätin kuvien painopiste on informaatiossa
Biokemisti Sole Lätti yhdistää työssään tieteen ja visuaalisuuden. Tieteellisten artikkeleiden ja oppikirjojen kuvituksia valmistellessaan hän on muun muassa päätynyt seuraamaan sydämen ohitusleikkausta ja tutkimaan röntgenkuvia onnettomuusvaurioista. Ensimmäiset...
Naiset, lakatkaa voimaantumasta
Kävin talvella 15-vuotiaan lapseni kanssa Kansallisteatterin CafÈ Willensaunassa kuuntelemassa Eläinten vallankumous -näytelmän tekijöitä. Ennen esitystä käyty keskustelu oli perin synkeä. Maailma menee yhä orwellilaisempaan suuntaan, todettiin. Yleisökysymyksenä...
Mitä yhdestä harmittomasta klikkiotsikosta – vai onko se pirulle annettu pikkusormi?
Kirurgi kantoi vainajan käden leikkaussaliin – sitten tapahtui ihme (Helsingin Sanomat 26.2.2025) Samaan aikaan kinkun kanssa kypsyy usein myös eropäätös – joulu on hyvä aika erota (Yle 21.12.2024) ”Mennäänkö naimisiin”, Ouva Kotkanoja kysyi kaasoltaan ja ojensi...
Nostot
Elämät ja kuolemat sääksenpesillä tuovat katsojille tunteita ja tietoa
Korona-aika teki verkon yli seurattavista luontoliveistä erityisen suosittuja. Onko suora lähetys luonnosta tiedeviestintää, ja millaista tietoa luonnosta sen kautta voi oppia? Big Brother ei ole tämän rinnalla mitään. Sadat silmäparit ovat tänäkin vuonna seuranneet...
Tiedekuvituksessa luovuutta on käytettävä säästeliäästi – Sole Lätin kuvien painopiste on informaatiossa
Biokemisti Sole Lätti yhdistää työssään tieteen ja visuaalisuuden. Tieteellisten artikkeleiden ja oppikirjojen kuvituksia valmistellessaan hän on muun muassa päätynyt seuraamaan sydämen ohitusleikkausta ja tutkimaan röntgenkuvia onnettomuusvaurioista. Ensimmäiset...
Arktisen keskuksen palkitun tiedeviestintäyksikön työpöydällä on koko arktinen alue
Suomen tiedetoimittajain liitto myönsi Vuoden tiedeviestintäpalkinnon Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestintäyksikölle sen uraauurtavasta ja poikkeuksellisen laaja-alaisesta työstä kotimaassa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yksiköllä on myös...
Koralliparatiisien lumo – Osa 1: Mitä koralliriutat ovat ja millaista niitä on tutkia?
En koskaan unohda ensimmäistä sukellustani koralliriutalla. Se tapahtui vuoden 1997 marraskuussa Palmyran atollilla, keskellä Tyyntämerta. Sitä ennen olin nähnyt koralliriuttoja ainoastaan Jacques Cousteaun TV-sarjoissa ja sukeltanut Suomen sameissa vesissä....
Ympäristömuutokset uhkaavat saamelaiskulttuuria
Saamelaisten kulttuurille luonto on elinehto. Arjelta ja elinkeinoilta tilaa nakertavat kuitenkin monet ympäristömuutokset, kuten ilmastonmuutos, luontokato, metsätalous, kaivostoiminta ja kullanhuuhdonta, rakennushankkeet ja eri matkailupalvelut. Eri tekijöiden...
Teot ratkaisevat, kun puhutaan kestävistä ruokajärjestelmistä
Kun kestävien ruokajärjestelmien sanomaa halutaan viedä eteenpäin, tärkeintä on hypätä omasta kuplasta ulos ja verkostoitua. Tieteelliset perustelut menevät parhaiten perille tekojen kautta. ”Olemme eläneet utopiassa viimeiset sata vuotta ja siksi olemme katastrofin...
Pieni kettu ja muita viikon eläimiä – Vuoden tiedetoimittaja Niko Kettusella on omintakeisuuden pakkomielle
Vuoden tiedetoimittaja 2024 Niko Kettunen osaa nykyisin pitää varansa, eikä erehdy syömään hodaria Japanissa: Sämpylän välistä voi löytyä mustekalaa, joka ei Kettusen mielestä ansaitse tulla tarjoilluksi pikaruokana. Siihen se on aivan liian kiehtova otus....
Oletko kokeillut: viestintää äänen ja hiljaisuuden varassa
Puhe ja teksti hallitsevat viestinnän maailmaa, mutta hiljaisuudellakin on tehtävänsä. Ääni tai äänettömyys vaikuttavat kumpikin voimakkaasti ihmisiin, ja tietoa siitä voidaan hyödyntää eri tavoin. Hiljaisuutta tarkastellaan perinteisesti akustisena ilmiönä, äänten...
Lokkiemme maailma kehittyy ja muuttuu – mutta talvisin keskitytään syömiseen
Lokit ovat tuttuja siivekkäitä useimmille meistä suomalaisista. Näin syksyisin on näiden valkeiden siivekkäiden paluumuutto talvehtimaan ollut jo hyvässä vauhdissa. Runsaimmat lokkilajimme, nauru- ja kalalokki, lähtevät osittain muuttoon jo keskikesästä lähtien....
Venäjän tie kohti sotaa – Tutkija Katri Pynnöniemi havainnoi ennusmerkkejä
Venäjän aiheuttamasta uhkasta pyrittiin viestimään tutkimuksiin pohjautuen jo vuosia ennen Ukrainan laajamittaista hyökkäystä. Apulaisprofessori Katri Pynnöniemi on yksi tutkijoista, joille suurvallan toimintamallien analysointi oli osoittanut, että Venäjä...
