Kaikki artikkelit
Vuoden 2023 tiedeviestintäpalkinto Ylen Tiedetrippi-podcastille – Tiedetrippi on tieteen sisäänheittotuote
Toimittaja Henry Tikkasen mukaan tieto välittyy tunteen ja tarinan kautta ihmiselle tehokkaasti. Kun tarjotaan sopiva määrä mielenkiintoista asiaa, se houkuttelee kuulijan ottamaan itse lisää selvää. Illuminati — kiellettyjen kirjojen klubi. Mona Lisa on varastettu!...
Tiedon visualisoijat – Tiedeviestintäpalkinto informaatiomuotoilijoille
Informaatiomuotoilijat Juuso Koponen ja Jonatan Hildén ovat oman alansa uranuurtajia Suomessa. Työssään he ovat edistäneet uusilla tavoilla tiedon saavutettavuutta, ja samalla innostaneet monia viestijöitä perehtymään infografiikan sovelluksiin. Informaatiomuotoilussa...
Vuoden tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen: Editori on kuin kirjoittajan toiset aivot
Hengen pelastaminen tai valtion johtaminen saattaa olla tärkeämpää työtä, mutta tuskin se yhtä hauskaa on kuin laadukkaan tiedejournalismin tekeminen, epäilee Vuoden tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen. Editorina hän varmistaa, ettei kirjoittajan työ valu hukkaan. "Mitä...
Tiedeviestinnän ihanuus ja hurjuus – Miksi THL teki oikean ratkaisun?
Tieteen päivien seminaarissa (13.1.23) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastojohtaja ja tutkimusprofessori Mika Salminen pudotti melkoisen uutispommin. Lujaa luottoa tieteeseen -otsikon alla käydyssä paneelikeskustelussa Salminen kertoi, että THL on jättänyt...
Tiedettä kaikille? – Kierros Tieteiden yössä vei kaupungintalolta baarin hämärään
Kun tiede siirretään yliopistojen luentosaleista kansalaisten ajanviettopaikoihin, tutkittu tieto on suuremman joukon saavutettavissa. Tiedeviestijä kiersi Tieteiden yön neljä tapahtumaa ja pohti, kenelle tiedetapahtumia järjestetään. Ensimmäinen kohteeni illan...
Saako tiedejournalisti essehtiä? Osa II: Vanhat Lappi-kuvat ajattelevat meissä
Tiedetoimittajat 3/21-lehdessä pohdin tiedetoimittajan essehtimistä. Näkökulmani keskittyi kerronnan psykologiaan, dramaturgiaan ja kieleen, joihin toimittajat nykyään kiinnittävät vähän huomiota ja käyttävät vain lakonista uutiskieltä. Lohen surma-dokumentti vaati...
Elonkirjon jalokivet – Riittääkö peilitesti määrittämään eläimen tietoisuuden?
Eläinten tietoisuus askarruttaa tutkijoita ja saa vaatimaan muillekin kuin ihmislajille oikeuksia. Tutkijan mukaan tiedejournalismi näyttelee suurta roolia ilmiöstä kertomisessa. Ihmisen tietoisuuden ymmärtämiseen pyritään kiihkeästi monilla eri tieteenaloilla....
Myötätunto lisää elämänlaatua – Mikkelin Akatemia pohti hyvyyttä ja pahuutta
Mikkelin Akatemia tarjosi tänä vuonna tutkijoille ja taiteilijoille foorumin pohdiskella ihmisen hyvyyttä ja pahuutta. Sota ja luontokato nousivat vahvoiksi teemoiksi yhteisöllisyyttä ja myötätuntoa korostaneissa puheenvuoroissa. Arabian kielen ja islamin tutkimuksen...
Ammattimaiset viestinviejät – tiedon matka tutkimuksesta mediaan
Uutuuskirjassa Viestintätoimistojen valta esitellään nopeasti kasvanut ammattiryhmä. Miten se vaikuttaa tieteestä tiedottamiseen ja tieteen journalistiseen esittämiseen? Tieteellinen tieto joutuu kilpailemaan näkyvyydestä kiihtyvässä informaatiotulvassa. Yliopistojen...
Keniassa hämähäkkejä ja käärmeitä kohtaa harvoin – Todellisuus on mielikuvia tylsempää
Keniassa käärmeitä näkee varmimmin käärmepuistoissa. Vain pieni osa Kenian käärmeistä ja hämähäkeistä on myrkyllisiä. Tutkijoiden mukaan ennakkoluulot ja media ovat pahimmat käärmeiden ja hämähäkkien viholliset. Lounais-Kenian Naivasha-järvi tunnetaan lintujen ja...
Yrjö Kokkoa tutkimassa nykyaikaisesti
Katri Aholainen tutkii Yrjö Kokon kirjoja Turun Yliopistossa posthumanistisen menetelmän avulla. Tutkimus avaa Kokon luontosuhdetta ja ottaa eläimet mukaan tekijöiksi. Keskustelin hetken Katri Aholaisen kanssa Aurajoen varren kahvilassa, pilvisenä päivänä. Katri...
Mestarikirjoittajaksi mestareiden johdolla
Katse kohdistuu outoon sanaan feature. Kirjassakaan ei sitä yksiselitteisesti määritellä ja myönnetään, ettei featurea voikaan lopullisesti määritellä. Helsingin Sanomista, Suomen Kuvalehdestä ja muista isoista lehdistä tutut mestarikirjoittajat tarkastelevat ja...
Miten vapautua internetin kaikkivallasta?
Kirjan nimessä vihjataan, miten välttää liiallista netissä surffailua, josta todistetusti koituu niin fyysisiä kuin henkisiäkin terveydellisiä ongelmia. Mutta kirjassa pureudutaan netin syvätasolla piileviin maailmankuvaan ja etiikkaan liittyviin ongelmiin, ja lopulta...
Ranskalaistyyppistä taidekirjoitusta
”Anna vain sellaisen taiteen tehdä vaikutus, joka puhuttelee väkivaltaisesti sielusi seksuaalisuutta. Sellaisen taiteen, joka aiheuttaa välittömän ja spontaanin moraalisen erektion.” Näin viriilisti ja vähän koomisestikin taiteesta ajatteli surrealistinen runoilija ja...
Muistatteko Neuvostoliiton?
Ikuisena pidetty Neuvostoliitto hajosi kolmekymmentä vuotta sitten 70 vuoden olemassaolonsa jälkeen. Yhteiskunta kaatui omaan mahdottomuuteensa, mutta ajanjaksoon liittyvää nostalgia elää. Osin nostalgia kytkeytyy kyseisen ajan propagandan luomiin mielikuviin. Anna...
Alusta lähtien – Tieteen päivien pieni merkkiteos
Tieteen päivät tammikuussa kuuluvat vuoden kohokohtiin. Tapahtumasarjaan sisältyy kirja, jossa eri tieteenalojen asiantuntijat pohtivat valittuun teemaan sopivia kysymyksiä. Aloitus, alku ja synty määrittävät kaikessa laaja-alaisuudessaan tämän vuoden teosta – niin ne...
Lisääkö rangaistus inhimillistä kärsimystä?
Rikokseen syyllistynyt tuomitaan rangaistukseen, luonnollisesti. Rikosoikeudellinen prosessi ja etenkin rangaistuksen oikeuttaminen kuitenkin edellyttävät filosofista pohdintaa. Miten rangaistus voitaisiin oikeuttaa eettisesti? Minkälainen moraalivaikutus tuomioilla...
Kenen joukoissa seisot?
Taloussosiologi Arttu Saarisen kirja olisi ajankohtainen ilman kevään 2023 parlamenttivaalejakin. Poliittinen polarisaatio noussee esiin vaaliväittelyissä, mutta uutuusteoksessaan Saarinen pyrkii ja onnistuu selittämään ilmiön laajemmat ja ajattomammat kaaret –...
Satutetut satuttavat muita
Kaisa Tammi eteni vankilanjohtajaksi vähättelystä ja seksuaalisesta häirinnästä huolimatta. Hän on nykyisin Hämeenlinnan Rikosseuraamuskeskuksen johtaja vastuullaan Hämeenlinnan vankila ja kaikki Suomen naisvangit. Sujuvasti kirjoitetuissa muistelmissaan Tammi kuvaa...
Oletko terapian tarpeessa?
Kirjassa on haastateltu yli 30 terapiassa käyvää tai käynyttä ihmistä. He ovat 23–75-vuotiaita, erilaisia diagnooseja saaneita ja eri puolilla Suomea asuvia, mutta enemmistöltään naispuolisia potilaita tai asiakkaita. Terapiassa käyminen on yleisempää naisilla. Miehet...
Nostot
Vuoden tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen: Editori on kuin kirjoittajan toiset aivot
Hengen pelastaminen tai valtion johtaminen saattaa olla tärkeämpää työtä, mutta tuskin se yhtä hauskaa on kuin laadukkaan tiedejournalismin tekeminen, epäilee Vuoden tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen. Editorina hän varmistaa, ettei kirjoittajan työ valu hukkaan. "Mitä...
Paluu Albaniaan – 32 vuoden jälkeen
Susanna Särkkä oli Tiedetoimittajien liiton matkalla Albaniassa loka-marraskuun vaihteessa 2022. Edellisen kerran hän vieraili maassa vuonna 1990. Kellarista löytyivät vanhat matkadiat ja Kansallisarkistosta reissulta tehty juttu. Katselen hotellin ikkunasta avautuvaa...
Ensikosketus Albaniaan – Kuva vieraasta maasta piirtyi pala palalta
– Tiedetoimittajien opintomatkasta Albaniaan tuli järjestäjille helppo, sillä 20 hengen matkaryhmästä vain kolme on aiemmin käynyt maassa, Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi nauraa. Pelkästään se, että päästiin opintomatkalle, oli koronavuosien...
Vieraslaji joessa, ennusteissa ja otsikoissa
Räjähdysmäinen kasvu on ekosysteemissä aina hälyttävä asia. Atlantin lohen lisääntymisalueelle Jäämereen laskeviin jokiin levittäytyvä kyttyrälohi luo haasteita niin kalastajille, paikallisille turismitoimijoille, ratkaisua kehittävälle teknologiayhtiölle, lohen...
Sota seurauksineen asettaa tutkijoita puun ja kuoren väliin
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut tieteen politisoituneen roolin esiin aiempaa selvemmin. Tässä artikkelissa luodaan laaja katsaus yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tavallisten tutkijoiden arkeen, jossa tieteen ihanteet ovat törmänneet ulko- ja sisäpolitiikkaan....
Kysytään siltä! – Miksi toimittajat soittavat ”aina niille samoille”?
Esko Valtaoja, Tuomas Aivelo ja Liisa Keltikangas-Järvinen ovat median ja kansan tuntemia tieteenharjoittajia. Mutta miksi juuri he? Miksi yksi tieteenharjoittaja nousee alallaan ylitse muiden median ja kansan suosikiksi? Sitä on kysyttävä kolmelta tunnetulta...
Sota ja mielipuolisuus – Kuinka venäläiset yliopistot reagoivat hyökkäykseen Ukrainaan
Sodan ensimmäisenä päivänä, helmikuun 24., Troitskii varianta – Nauka -lehti julkaisi tekstin, jonka allekirjoittivat Venäjän johtavat tieteentekijät. Siinä luki muun muassa näin: “Tuntuu katkeralta huomata, että maamme, joka oli ratkaisevassa asemassa natsismin...
Vuoden 2022 Tiedetoimittaja on Ilpo Salonen: ”On paras kirjoittaa niin, että itsekin jaksaa sitä lukea”
”Juttuaiheita on ympärillä loputtomasti. Olen maallikko kaikessa mutta samalla kiinnostunut kaikenmoisista asioista. Siksi oletan, että itseäni kiinnostavat aiheet ja innostunut ote loksahtavat myös lukijalle”, Ilpo Salonen sanoo. Tiedetoimittajain liiton...
