Kaikki artikkelit
Ammatillinen vertaistuki auttaa niin kokenutta osaajaa kuin vasta-alkajaa
Vertaistuen kautta saatu apu tukee ammatillista kehittymistä ja auttaa uransa alkuvaiheilla olevaa. Myös pitkälle edennyt konkari löytää nuoremmalta ammattilaiselta vinkkejä työhönsä. Jani Ahosola ja Jukka Nortio kokosivat kokemuksiaan; saa hyödyntää ja kopioida!...
Eurooppa on Trumpin vasalli – Antti Ronkainen vieraili ”Trump-showssa”
Yhdysvaltain kongressitalon pääkupolin katossa on uusklassismille tyypillisesti renessanssityylinen fresko George Washingtonista nousemassa viidentoista voittoa, vapautta ja mainetta edustavan enkelin kanssa taivaaseen. Yhdysvaltain 45. ja 47. presidentti Donald Trump...
Arktisen keskuksen palkitun tiedeviestintäyksikön työpöydällä on koko arktinen alue
Suomen tiedetoimittajain liitto myönsi Vuoden tiedeviestintäpalkinnon Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestintäyksikölle sen uraauurtavasta ja poikkeuksellisen laaja-alaisesta työstä kotimaassa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yksiköllä on myös...
Julia Korkman tekee tiedettä tunnetuksi taiteen keinoin
Oikeuspsykologi Julia Korkman on löytänyt musiikin ja luennon yhdistelmästä tehokkaan keinon tieteen popularisointiin. Suomen Tiedetoimittajain Liitto palkitsee tiedeviestintäpalkinnolla Korkmanin ja työryhmän konserttisarjasta Lauluja rikosrekisteristä. Ajatus...
Vuoden 2025 tiedetoimittaja Melissa Heikkilän tiedonjano syntyi lama-ajan tylsyydestä
Lama-ajan lapsuuden tylsyys ajoi Melissa Heikkilän lähiönsä kirjastoon ja tietokoneen äärelle. Nyt hän vahtii tekoälystä päättäviä sekä avaa tekoälyn hyötyjä ja uhkia kansainväliselle lukijakunnalle. Vuoden toinen tiedetoimittajapalkittu Melissa Heikkilä, 32 taitaa...
Geenit vai kirjat? Vuoden tiedetoimittaja Tiina Raevaara jätti tieteen tekemisen siitä kirjoittaakseen.
Perinnöllisyystieteestä väitellyt biologi Tiina Raevaara on monipuolinen tieteen popularisoija, joka on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta. Muun muassa Raevaaran dekkarisarjan tarinat pohjautuvat tieteeseen, tosin jopa hieman kammottavalla tavalla. Tiina Raevaara...
Pitkien prosessien mies – Vesa Niinikankaan pitkä tarina liitossa
Vesa Niinikangas kehitti ja luotsasi Suomen tiedetoimittajain liittoa kauan. Hän liittyi jäseneksi perustamisvuonna 1985, meni hallitukseen vuonna 1991: sihteeriksi, varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtajaksi. Pääsihteeri hänestä tuli vuonna 2007 ja eläkeläinen vuonna...
Isojen ajatusten äärellä Oulussa – Tiema on kouluttanut tiedeviestinnän osaajia
Erkki Karvonen jää syksyllä eläkkeelle Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisteriohjelman professuurista. Tiemasta on valmistunut tiedeviestijöitä monenlaisiin tarpeisiin. Tiedetoimittajain liitto päätti myöntää Tiemalle Vuoden 2025 tunnustuspalkinnon uraauurtavasta...
Tiedetoimittaja on valonkantaja
Hakkuut Amazonian sademetsissä ovat vähentyivät viime vuonna jyrkästi. Tuuli ja aurinko tuottivat EU:ssa ensimmäistä kertaa sähköä enemmän kuin fossiiliset polttoaineet puolen vuoden mittauskaudella. Viime vuonna astui voimaan EU:n viherpesudirektiivi, jonka myötä...
Näin toimittajat kommentoivat, mitä ja miten ilmastokriisistä pitäisi tai voisi kirjoittaa
Muutama ympäristöaiheiden parissa työskentelevä toimittajaa ja tutkija istahti pyynnöstäni hetkeksi pohtimaan ympäristöuutisoinnin haasteita ja mahdollisuuksia. Miten, millaisissa jokapäiväisissä jutuissa ilmastokriisin pitäisi tulla esille? Miten saavutetaan...
Valaat ovat valtamerten viljelijöitä
Ihmiset oppivat usein vasta silloin, kun he ovat pilanneet jonkin asian. Ihmiskunta huomasi valaiden tärkeän roolin ekosysteemissä vasta siinä vaiheessa, kun valaat olivat katoamassa maailman meristä. Valtameret ovat tärkeitä maapallon elämälle, ravinnontuotannolle ja...
Näkymättömien saastuttajien jäljillä – Pienhiukkasten terveysvaarat oletettuja pahempia
Mediat ovat viime vuosina kertoneet paljon pienhiukkasten terveysvaaroista. Nykyään tiedetään, että pienhiukkaset ovat yksi merkittävimmistä ennenaikaisen kuoleman aiheuttajista. Tutkimukset ovat kasvattaneet nopeaan tahtiin arvioita pienhiukkasten haitallisuudesta....
Suvi Sojoma: Lukijan vastuulle ei saa jättää pisteiden yhdistämistä toisiinsa
Suvi Sojamo työskentelee Suomen ympäristökeskus Sykessä johtavana tutkijana. Sojamo vetää parhaillaan sekä EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman että Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia hankkeita, joissa keskitytään kestävän veden käytön ja...
Ilmari Hirvonen neuvoo toimittajia erottamaan näennäistieteen tieteestä
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Ilmari Hirvonen aloittaa alustuksensa Mikkelin Akatemiassa Immanuel Kantin kuvalla ja sitaatilla: If the truth shall kill them, let them die. Paitsi ettei sitaatti ole Kantin eikä kuvakaan. Tarkistatteko aina käyttämänne...
Astronautti André Kuipers muistelee uraansa julkisuudessa
Viihdemaailman elokuva- ja rocktähtiä vastaavat tieteen puolella astronautit, ainakin mikäli mittarina on suuren yleisön osoittama kiinnostus. Tähän mennessä avaruudessa on käynyt noin 700 ihmistä, joista noin 600 on päässyt kiertoradalle, loput vain lyhyelle...
Maatalouden tutkimustietoa on vietävä käytäntöön: ”Ei meihin mikään kaavio uppoa”
Maa- ja metsätalouden ympäristövaikutuksia tutkitaan paljon. Uutta tieteellistä tietoa pitää myös kokeilla, ja siihen tarvitaan maa- ja metsätilallisia. Mutta: miten tutkimustiedosta pitäisi kertoa tilallisille, jotta heidät saisi mukaan tutkimus- ja kehittämistyöhön?...
Ilmaston lämpiäminen näkyy ja tuntuu Kreetalla – Tiedetoimittaja Eeva Pitkälä halusi näyttää kollegoille karun todellisuuden
Seison Iraklionin kunnan valtavan Aposelemin padon äärellä, ja näky suorastaan salpaa henkeni: veden saannin turvaamiseksi melkoisin uhrauksin rakennettu jättimäinen vesiallas on lähes kuivillaan. Sama tilanne uhkaa tai on jo muissakin saaren monista padoista. Ja...
Lastenkirja maailman pahimmista paikoista
Heti aluksi on kerrottava lapsille ja nuorille suunnatun kirjan lukijalle huojentava tieto: yksikään maailman pahimmista paikoista ei sijaitse telluksella. Kirjassa matkustetaan muille planeetoille, kuten Marsiin, Venukseen ja Jupiteriin. Nämä paikat ovatkin niin...
Kahden taiteilijan kiehtova elämä
Taitelijat Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) ja Helene Schjerfbeck (1862–1946) olivat ikätovereita ja ystävyksiä ja heidän vaiheensa osuivat monin paikoin yksiin. He kävivät läpi saman polun taiteilijoiksi, vaikka elämänvalinnat ja taiteellinen tuotanto olivat hyvin...
Totuuden sanoja suomalaisesta metsätaloudesta
Suomessa luontokato uhkaa erityisesti metsien eliölajeja, ja tutkimustiedon perusteella on selvää, että metsätalous kiihdyttää metsälajien ahdinkoa. Maaseudun Tulevaisuudessa työskentelevän toimittaja Katja Lammisen tietokirja Metsien monimuotoisuus avaa sitä, mitä...
Nostot
Arktisen keskuksen palkitun tiedeviestintäyksikön työpöydällä on koko arktinen alue
Suomen tiedetoimittajain liitto myönsi Vuoden tiedeviestintäpalkinnon Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestintäyksikölle sen uraauurtavasta ja poikkeuksellisen laaja-alaisesta työstä kotimaassa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yksiköllä on myös...
Koralliparatiisien lumo – Osa 1: Mitä koralliriutat ovat ja millaista niitä on tutkia?
En koskaan unohda ensimmäistä sukellustani koralliriutalla. Se tapahtui vuoden 1997 marraskuussa Palmyran atollilla, keskellä Tyyntämerta. Sitä ennen olin nähnyt koralliriuttoja ainoastaan Jacques Cousteaun TV-sarjoissa ja sukeltanut Suomen sameissa vesissä....
Ympäristömuutokset uhkaavat saamelaiskulttuuria
Saamelaisten kulttuurille luonto on elinehto. Arjelta ja elinkeinoilta tilaa nakertavat kuitenkin monet ympäristömuutokset, kuten ilmastonmuutos, luontokato, metsätalous, kaivostoiminta ja kullanhuuhdonta, rakennushankkeet ja eri matkailupalvelut. Eri tekijöiden...
Teot ratkaisevat, kun puhutaan kestävistä ruokajärjestelmistä
Kun kestävien ruokajärjestelmien sanomaa halutaan viedä eteenpäin, tärkeintä on hypätä omasta kuplasta ulos ja verkostoitua. Tieteelliset perustelut menevät parhaiten perille tekojen kautta. ”Olemme eläneet utopiassa viimeiset sata vuotta ja siksi olemme katastrofin...
Pieni kettu ja muita viikon eläimiä – Vuoden tiedetoimittaja Niko Kettusella on omintakeisuuden pakkomielle
Vuoden tiedetoimittaja 2024 Niko Kettunen osaa nykyisin pitää varansa, eikä erehdy syömään hodaria Japanissa: Sämpylän välistä voi löytyä mustekalaa, joka ei Kettusen mielestä ansaitse tulla tarjoilluksi pikaruokana. Siihen se on aivan liian kiehtova otus....
Oletko kokeillut: viestintää äänen ja hiljaisuuden varassa
Puhe ja teksti hallitsevat viestinnän maailmaa, mutta hiljaisuudellakin on tehtävänsä. Ääni tai äänettömyys vaikuttavat kumpikin voimakkaasti ihmisiin, ja tietoa siitä voidaan hyödyntää eri tavoin. Hiljaisuutta tarkastellaan perinteisesti akustisena ilmiönä, äänten...
Lokkiemme maailma kehittyy ja muuttuu – mutta talvisin keskitytään syömiseen
Lokit ovat tuttuja siivekkäitä useimmille meistä suomalaisista. Näin syksyisin on näiden valkeiden siivekkäiden paluumuutto talvehtimaan ollut jo hyvässä vauhdissa. Runsaimmat lokkilajimme, nauru- ja kalalokki, lähtevät osittain muuttoon jo keskikesästä lähtien....
Venäjän tie kohti sotaa – Tutkija Katri Pynnöniemi havainnoi ennusmerkkejä
Venäjän aiheuttamasta uhkasta pyrittiin viestimään tutkimuksiin pohjautuen jo vuosia ennen Ukrainan laajamittaista hyökkäystä. Apulaisprofessori Katri Pynnöniemi on yksi tutkijoista, joille suurvallan toimintamallien analysointi oli osoittanut, että Venäjä...
Vuoden tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen: Editori on kuin kirjoittajan toiset aivot
Hengen pelastaminen tai valtion johtaminen saattaa olla tärkeämpää työtä, mutta tuskin se yhtä hauskaa on kuin laadukkaan tiedejournalismin tekeminen, epäilee Vuoden tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen. Editorina hän varmistaa, ettei kirjoittajan työ valu hukkaan. "Mitä...
Paluu Albaniaan – 32 vuoden jälkeen
Susanna Särkkä oli Tiedetoimittajien liiton matkalla Albaniassa loka-marraskuun vaihteessa 2022. Edellisen kerran hän vieraili maassa vuonna 1990. Kellarista löytyivät vanhat matkadiat ja Kansallisarkistosta reissulta tehty juttu. Katselen hotellin ikkunasta avautuvaa...
