Artikkelit

Yliopistouudistusta puolustaen

Thomas Wilhelmsson: Yliopistouudistus — tarkoitus, toteutus ja tulokset. Gaudeamus 2021. Harvasta asiasta on yliopistolla väännetty kättä kuin vuonna 2010 voimaantulleesta yliopistouudistuksesta. Helsingin yliopiston entinen kansleri ja tuolloinen rehtori kuuluu lain...

Ympäristöhuoli heräsi jo 1800-luvulla

Esa Ruuskanen, Paula Schönach, Kari Väyrynen (toim.): Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan. Vastapaino 2021. 473 s.  Suomen ympäristöhistoria on saavuttanut omanlaisensa huipun kansainvälisessä vertailussa: jos maailman kaikki maat kuluttaisivat yhtä...

Kuka kerää tieteen julkisuuspisteet?

Kun tutkija haluaa kertoa tutkimuksesta suurelle yleisölle, kenen nimiin se pitäisi tehdä? Jos pysäyttäisin satunnaisen tutkijan yliopistoni käytävällä, arvaan että hän alkaisi puhua hankkeistaan. Hänellä olisi käynnissä yksi tai muutama hyvin mielenkiintoinen hanke,...

Moniäänisesti tekoälystä

Panu Raatikainen (toim.): Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta. Filosofisia näkökulmia. Gaudeamus 2021. Tekoäly on kohta kaikkialla ja pyörittää koko yhteiskuntaa. Niinpä se tarvitsee myös filosofista arviointia, semminkin kun ihmisälyn haastaja ja jossain suhteissa...

Viestintää varmuuden vuoksi – Mitä tarkoittaa kotivara?

72 tunnin eli kolmen vuorokauden varautumissuositus on viime vuosina noussut yhä tutummaksi ja tärkeämmäksi asiaksi kansalaisille. Aiheen parissa työskentelevä tiedottaja kertoo, miten neuvoja ja vinkkejä pyritään jakamaan. – Maaliskuun alussa 2020 Hesari teki jutun,...

Yliopistot viestivät Twitterissä kuten mitkä tahansa organisaatiot

Kun vuonna 2017 tutkin tiedeviestinnän gradussani suomenkielisten yliopistojen Twitter-viestintää, suurin haaste oli se, että sosiaalisen median tiedeviestintää ei oltu juuri tutkittu. On aika selvittää, mikä tilanne on nyt ja miten yliopistot itse kokevat Twitterin...

Käyt sä täällä usein?

Pirjo Koskinen & Petri Nummi. Lisääntymisen vimma. Seksuaalivalinta ihmisellä ja muilla eläimillä. Art House 2021. Naisen orgasmia pidettiin pitkään mysteerinä paitsi makuuhuoneissa, myös tutkijoiden piirissä. Nyt näyttäisi tutkimuksen valossa siltä, että naisen...

Tiedetoimittaja 1/2022

Pääkirjoitus Ulla Järvi: Ymmärtävätkö yhteiskuntatieteilijät tulevaisuudessa toisiaan – saati sitten meitä? Sinnikkyys palkitaan Vesa Kaartinen: Vuoden 2022 Tiedetoimittaja on Ilpo Salonen: ”On paras kirjoittaa niin, että itsekin jaksaa sitä lukea” Mari Heikkilä:...

Lobbarirekisteri pandemian aikaan

Tiesitkö, mitkä yhtiöt ovat Euroopan Unionin suurimpia lobbareita? Facebook, Google, ja Microsoft. Jokainen niistä käyttää lobbaamiseen EU:ssa yli viisi miljoonaa euroa vuodessa. Niiden lisäksi 612 muuta teknologiasektoria edustavaa ryhmää käyttävät lähes sata...

Vuodet tiedetoimittajana vauhdittivat pääjohtaja Jussi Nuortevan uraa

Jussi Nuortevan pitkä kausi Kansallisarkiston pääjohtajana päättyy keväällä. Sen jälkeen Suomen Tiedetoimittajain liiton entinen puheenjohtaja jatkaa edelleen muun muassa kansainvälisissä tehtävissä. Pääjohtaja Jussi Nuortevan (s. 1954) kaudella Kansallisarkisto on...

Luontokadon tutkijat: Milloin media kiinnostuu hiljaisesta sukupuutosta?

Luonnon monimuotoisuuden tutkijat varoittavat lajikadosta ja toivovat aiheelle enemmän medianäkyvyyttä. Kyse ei ole vain suurten nisäkkäiden katoamisesta. Maapallon geologisesta historiasta tunnetaan viisi suurta sukupuuttoaaltoa, sekä parhaillaan käynnissä oleva...

Perinnekasvien geeneillä taataan tulevaisuuden ruokaturvaa

Viljelyssä harvinaistuneet maatiaiskasvit ovat kansainvälisiä suojelukohteita, joita tarvitaan kestävän kasviaineksen ylläpitämiseksi. Suomessa Luonnonvarakeskus Luke vastaa kasvullisesti lisättävien viljelykasvien geenipankista. Monimuotoisuuden vuoksi on arvokasta,...

Idästä saapui valloittaja

Rahkasammal on ehdottomasti soiden merkityksellisin kasvi. saattaa olla, että jopa koko Suomen merkityksellisin kasvi. Silti, kun puhutaan soista, soiden käytöstä, soiden suojelusta ja ennallistamisesta, rahkasammalen ekologinen rooli tuntuu jäävän aina...

Kyynel lehmän kylkeä vasten

Äiti kertoi itkeneensä lehmän kylkeä vasten monet kerrat. Pientilalla raha oli aina tiukassa. Työtä oli hirveästi, ja voivuoret kaatumassa päälle. Lopulta koko elämänmuoto kitkettiin Suomesta. Noissa pienissä navetoissaan suomalaiset naiset ovat itkunsa itkeneet. Kun...

Saako tiedejournalisti essehtiä? Osa I

Tuhannen vuoden tiivistäminen viiteen, vajaan tunnin mittaiseen radiodokumenttiin on helppoa. Alfred Hitchcock neuvoi, että leikkaa vain tylsät kohdat pois. Noudatin ohjetta mutta sarja kuulosti siitä huolimatta luennolta ja väliin saarnalta. Tein rohkeita valintoja...

Uusimmat artikkelit

Yliopistouudistusta puolustaen

Thomas Wilhelmsson: Yliopistouudistus — tarkoitus, toteutus ja tulokset. Gaudeamus 2021. Harvasta asiasta on yliopistolla väännetty kättä kuin vuonna 2010 voimaantulleesta yliopistouudistuksesta. Helsingin yliopiston entinen kansleri ja tuolloinen rehtori kuuluu lain...

Ympäristöhuoli heräsi jo 1800-luvulla

Esa Ruuskanen, Paula Schönach, Kari Väyrynen (toim.): Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan. Vastapaino 2021. 473 s.  Suomen ympäristöhistoria on saavuttanut omanlaisensa huipun kansainvälisessä vertailussa: jos maailman kaikki maat kuluttaisivat yhtä...

Kuka kerää tieteen julkisuuspisteet?

Kun tutkija haluaa kertoa tutkimuksesta suurelle yleisölle, kenen nimiin se pitäisi tehdä? Jos pysäyttäisin satunnaisen tutkijan yliopistoni käytävällä, arvaan että hän alkaisi puhua hankkeistaan. Hänellä olisi käynnissä yksi tai muutama hyvin mielenkiintoinen hanke,...

Moniäänisesti tekoälystä

Panu Raatikainen (toim.): Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta. Filosofisia näkökulmia. Gaudeamus 2021. Tekoäly on kohta kaikkialla ja pyörittää koko yhteiskuntaa. Niinpä se tarvitsee myös filosofista arviointia, semminkin kun ihmisälyn haastaja ja jossain suhteissa...

Viestintää varmuuden vuoksi – Mitä tarkoittaa kotivara?

72 tunnin eli kolmen vuorokauden varautumissuositus on viime vuosina noussut yhä tutummaksi ja tärkeämmäksi asiaksi kansalaisille. Aiheen parissa työskentelevä tiedottaja kertoo, miten neuvoja ja vinkkejä pyritään jakamaan. – Maaliskuun alussa 2020 Hesari teki jutun,...

Yliopistot viestivät Twitterissä kuten mitkä tahansa organisaatiot

Kun vuonna 2017 tutkin tiedeviestinnän gradussani suomenkielisten yliopistojen Twitter-viestintää, suurin haaste oli se, että sosiaalisen median tiedeviestintää ei oltu juuri tutkittu. On aika selvittää, mikä tilanne on nyt ja miten yliopistot itse kokevat Twitterin...