Kaikki artikkelit
Puheenjohtaja Ville Wittenbergin pääkirjoitus: Viestintä vetää
Eräs entinen liittoamme johtanut kannusti minua tarjoutumaan ehdolle puheenjohtajavalintaan suorin sanoin: ”Nyt on sun vuoro vetää”. En tämän tekstin otsikolla kuitenkaan viittaa siihen vaan selkeään havaintoon siitä, että alamme työt painottuvat yhä enemmän...
Rita Gustava Pullin kirja Rajat auki? haastaa pohtimaan maahanmuuttoa
Rajat auki? on kattava tietopaketti maahanmuutosta ja sen globaaleista juurisyistä. Kirja keskittyy Suomen ja EU:n maahanmuuttopolitiikkaan ja lainsäädäntöön. Kirjassa tuodaan tapausesimerkkien kautta esille globaalin maahanmuuton ja maahanmuuttajien moninaisuutta,...
Mitä tiedetoimittaja näkee vertaillessaan Uppsalaa ja Turkua…
Tiedetoimittajia näkyi peräkkäisinä viikonloppuina kahdessa vanhassa pohjoismaisessa yliopistokaupungissa: Uppsalassa ja Turussa. Uppsalassahan koko perinne Linnaeuksineen ja Celsiuksineen on hyvin näkyvillä. Turku on oudompi tapaus: kivinen katolinen keskiaika näkyy...
Professori Magnus Strand: “Tekoäly ei halua mitään”
”Mikä on oikea tapa ajatella tekoälyä?” kysyi oikeustieteen professori Magnus Strand Suomen tiedetoimittajain liiton syksyisellä Ruotsin opintomatkalla. Strand korosti tekoälyn säätelyn poliittisuutta. Perjantai 26. syyskuuta. Kolmas matkapäivä. Tiedetoimittajain...
Hankintalakigate osoittaa, että suomalainen korruptio elää ja voi hyvin
Suomalainen korruptio on pysynyt perusolemukseltaan hyvin samanlaisena kauan. Ainakin, jos korruptiosta puhutaan sen laajaa määritelmää käyttäen: julkisen aseman hyväksikäyttönä oman tai lähipiirin hyväksi. Vuonna 2019 toimitin kirjan korruptiosta Suomessa, ja siinä...
Journalismi vähenee – pitääkö olla huolissaan?
Lehtien toimittajien määrä on lähes puolittunut reilussa kymmenessä vuodessa. Erityisesti alue- ja paikallislehdet ovat sekä kuihtuneet että kesyyntyneet. Journalismin vähenemisellä on suora yhteys demokratian toimivuudelle. ”Journalismin väheneminen on hyvin...
Tutkimus rakentaa tiedon – miten purkaa se yleisöille?
Tiedeviestinnän yleisö ajattelee tietoa ehkä realistisesta näkökulmasta. Tiede kuvaa todellisuutta sellaisena kuin se itsessään ja aidosti on – riippumatta ihmisen tiedollisista toimista. Alkeishiukkaset, solut ja galaksit ”löydetään”, ja onnistuneen tutkimuksen tulos...
Lintulaudoilla jylläävät markkinoiden lait – Harvinaisuuksien houkuttelu on johtanut outoon kilpavarusteluun
Kaupungistuminen muutti suomalaisen luontosuhdetta. Ennen maalainen pelkäsi outoa lintua pihalla, koska se ennusti kuolemaa tai onnen menetystä. Nyt kaupunkilainen kilpailee lintujen suosiosta naapurin kanssa, ja moderni lintulautailu tasapainottelee...
Viljelty liha herättää tunteita ja haastaa viestinnän
Viljelty liha muhii toistaiseksi vain laboratorioiden bioreaktoreissa, mutta tulevaisuudessa sitä voi ostaa kaupan hyllyltä. Uuselintarvikkeesta viestiminen vaatii taitavuutta ja valppautta niin tekijöiltä kuin medialta. Myocopia-hanke on opetellut vuoropuhelun...
Mari Heikkilän pääkirjoitus: Someta tai kuole?
Someta tai kuole. Tuo ajatus on viime aikoina ollut mielessäni. En ajattele oikeaa kuolemista vaan ammatillista menehtymistä. Aiemmin ajattelin, että pysyn vain niin pitkään tiedetoimittajana, kun työtä on mahdollista tehdä olematta aktiivinen somessa. Koin, ettei...
Elämät ja kuolemat sääksenpesillä tuovat katsojille tunteita ja tietoa
Korona-aika teki verkon yli seurattavista luontoliveistä erityisen suosittuja. Onko suora lähetys luonnosta tiedeviestintää, ja millaista tietoa luonnosta sen kautta voi oppia? Big Brother ei ole tämän rinnalla mitään. Sadat silmäparit ovat tänäkin vuonna seuranneet...
Journalismi laimenee, vaikka vastakkainasettelu jyrkkenee
”Ongelma ei ole se, että meidän mediassamme on muiden toimitusten tekemiä juttuja. Ongelma on se, että meidän juttumme eivät erotu tarpeeksi toisten toimitusten jutuista”, kirjoitti Suomen Lehdistön näkökulmassa Inka Partanen toukokuun lopulla. Partanen vetää...
Koralliparatiisien lumo – Osa 2: Varjoja paratiisissa – ilmastonmuutos ja liikakalastus uhkaavat koralliriuttoja
Olen urani aikana saanut ihailla terveiden koralliriuttojen loistoa, mutta joutunut myös todistamaan surullisia näkyjä ilmastonmuutoksen runtelemilla koralliriutoilla. Ensimmäisen varoituksen tilanteen vakavuudesta sain vuonna 1999 sukeltaessani Havaijilla....
Ihmisten ja villieläinten konflikti on ilmastonmuutoksen lisäksi iso ongelma Keniassa
Tiedetoimittaja Päivi Arvonen vieraili Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasemalla Itä-Kenian Taitavuorilla. Asemalla tehdään monipuolista monitieteistä tutkimusta, jolla pyritään parantamaan alueen asukkaiden elämänlaatua ja löytämään ratkaisuja globaaleihin...
Mediakentän uudet pelitaktiikat: Tuottaja kohtaa mediapersoonan
Toimittajan neuvotteluosapuolena toimituksissa on yhä useammin tuottaja. Pitäisikö toimittajan vastaavasti brändätä itsensä tuotteistajaksi, mediapersoonaksi tai influensseriksi? (VAROITUS: Artikkeli sisältää tuotteistus-esimerkkejä!) Tämän artikkelin sytykkeenä oli...
Festaripassi rajoja rikkovan tutkimuksen maailmaan – Toimittaja Suvi Jaakkola haki ja pääsi Frontiers-ohjelmaan
Alkuvuodesta 2024 törmäsin LinkedIn-syötteessäni uuden tiedetoimittajille suunnatun residenssin mainokseen. Hetkeä myöhemmin olin selvillä siitä, että FRONTIERS-ohjelma on Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n aloite, jonka ideana on lähettää tiedetoimittajia EU-maissa...
Esa Väliverronen rohkaisee tutkijoita viestimään työstään: Tiedeviestintää tarvitaan enemmän kuin koskaan
Tiedetoimittajien 40. juhlavuoden uratarinoissa kerromme jäsenistämme sekä siitä, että mitä on tiedetoimittajuus. Viestinnän emeritusprofessoriksi siirtyvä Esa Väliverronen kertoo, että alan puolustamista tarvitaan, kun tiede ja toimittajat ajetaan ahtaalle....
Podetko paikkasurua vai ympäristötraumaa?
Lukuisat suomalaiset kärsivät nykyään luonnontilaisten maisemien tuhoutumisesta. Harva uskalsi ennen puhua aiheesta, koska ”akkojen hempeilylle” ilkuttiin. Nykyään paikkasurusta puhumista yritetään selittää pois ”aktivistien vouhkaamisena”. Tutkija puhuu...
Tiedekuvituksessa luovuutta on käytettävä säästeliäästi – Sole Lätin kuvien painopiste on informaatiossa
Biokemisti Sole Lätti yhdistää työssään tieteen ja visuaalisuuden. Tieteellisten artikkeleiden ja oppikirjojen kuvituksia valmistellessaan hän on muun muassa päätynyt seuraamaan sydämen ohitusleikkausta ja tutkimaan röntgenkuvia onnettomuusvaurioista. Ensimmäiset...
Naiset, lakatkaa voimaantumasta
Kävin talvella 15-vuotiaan lapseni kanssa Kansallisteatterin CafÈ Willensaunassa kuuntelemassa Eläinten vallankumous -näytelmän tekijöitä. Ennen esitystä käyty keskustelu oli perin synkeä. Maailma menee yhä orwellilaisempaan suuntaan, todettiin. Yleisökysymyksenä...
Nostot
Keiden metsää Ylä-Lapissa nyt ”tuhlataan”?
Saamenmaan metsät ovat olleet elinehto asukkailleen vuosituhansien ajan, mutta vasta tehometsätalous on tuonut metsiin rajut käytön jäljet. Saamelaisten perinteinen tieto voi auttaa ennallistamaan metsiä siten, että niiden aiempi monikäyttö mahdollistuu jälleen. Jarmo...
Miksi on niin vaikea kertoa hyviä uutisia?
Miksi niin monet kirjat katsovat menneisyyden saavutuksiin? Vaikka me kaipaamme muuta: tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tiedetoimittaja Kalevi Rantanen on seurannut pitkään yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja kirjallisuutta ja tarttuu nyt hyvien uutisten...
Tiedejournalismin pitäisi kertoa useammin siitä, mitä ei tiedetä
Tiedejournalismi kertoo yleensä tieteen saavutuksista. Läpimurrot ja uudet tulokset istuvat uutisen logiikkaan. Olisi kuitenkin tärkeää kertoa välillä myös siitä, mitä emme tiedä, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä. Pari vuotta sitten silmäilin Duodecim-lehden...
Tekoäly toimittaa väitöspalstaa rutiinilla – mutta vaatii yhä valvojaa
Tekoäly nopeuttaa rutiiniluotoista muotoilutyötä, mutta vaatii yhä valvojaa, arvioi kokemustensa perusteella Juha Merimaa. Hän koulutti Curre-tekoälyä laatimaan Yliopisto-lehden väitöspalstaa. Vuosina 2024–2025 työskentelin toimittajana Yliopisto-lehdessä. Tehtäviini...
Hajujen kulttuurintutkimus ja muita tieteidenvälisiä tuoksahduksia
Asuin ensimmäiset parikymmentä elinvuottani Oulussa. Silloin tällöin ihmisillä oli tapana nyrpistää nenäänsä ja todeta: ”Jaa, se on Oulu joka haisee.” Kysymys oli paikallisen Oulu Oy:n selluloosatehtaan rikinsekaisista päästöistä, joita lievennettiin usein...
Oivallukset keskushermostoperäisistä häiriöistä haastavat lääketiedettä ja terveysjournalismia
Long covidista voi parantua aivojen muovautuvuuteen perustuvilla menetelmillä, sanovat HUS:n asiantuntijalääkärit Markku Sainio ja Hélène Rotkirch Virrantaus. Tiedetoimittaja Sanna-Kaisa Hongisto kertoo jutussa myös omista kokemuksistaan ja toipumisesta. Sairastuin...
Tuoreen yksinyrittäjän kärsimykset
"Irtisanouduin vakaasta työpaikastani ja heittäydyin yrittäjäksi. Olin ajatellut järkevöittää ajankäyttöäni ja karsia hommat, joista maksetaan vain vähän tai ei lainkaan", kirjoittaa Maria Lassila-Merisalo. "Onneksi oivalsin, ettei hyötyä kannata ajatella liian...
Vuoden tiedetoimittaja Juha Merimaa: Hyvänä päivänä tiedetoimittajuus on maailman paras ammatti
Vuoden 2026 tiedetoimittajaksi valittu Juha Merimaa on kirjoittanut tieteestä laaja-alaisesti niin Yliopisto-lehteen kuin Helsingin Sanomiin. Vaikeinta on ollut usein matematiikasta kirjoittaminen. – Hyvänä päivänä se on maailman paras ammatti, sanoo Juha Merimaa...
Elämät ja kuolemat sääksenpesillä tuovat katsojille tunteita ja tietoa
Korona-aika teki verkon yli seurattavista luontoliveistä erityisen suosittuja. Onko suora lähetys luonnosta tiedeviestintää, ja millaista tietoa luonnosta sen kautta voi oppia? Big Brother ei ole tämän rinnalla mitään. Sadat silmäparit ovat tänäkin vuonna seuranneet...
Tiedekuvituksessa luovuutta on käytettävä säästeliäästi – Sole Lätin kuvien painopiste on informaatiossa
Biokemisti Sole Lätti yhdistää työssään tieteen ja visuaalisuuden. Tieteellisten artikkeleiden ja oppikirjojen kuvituksia valmistellessaan hän on muun muassa päätynyt seuraamaan sydämen ohitusleikkausta ja tutkimaan röntgenkuvia onnettomuusvaurioista. Ensimmäiset...
