Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämässä Journal.fi -palvelussa ilmestyy yli sata suomalaista tiedelehteä, ja ne ovat kaikki luettavissa ilmaiseksi. Lehtiä ilmestyy monelta alalta fysiikasta ja matematiikasta historiaan ja terveystietoon, kirjallisuuden tutkimuksesta arkkitehtuuriin ja kriminologiaan. Suurin osa tiedelehdistä on suomenkielisiä, mutta lehtiä julkaistaan muillakin kielillä. Osa lehdistä julkaisee artikkeleita useilla eri kielillä.

Pelkästään vuoden 2021 aikana Journal.fi -portaalissa julkaistiin 230 uutta numeroa ja 2 280 artikkelia. Palvelu on todellinen aarreaitta niin tiedetoimittajalle kuin muillekin toimittajille, vaikka toimittajat eivät ole vielä kovin hyvin löytäneet palvelua: vuonna 2021 julkaistun selvityksen mukaan vain yksi prosentti Journal.fi:n lukijoista oli toimittajia.

Suomenkielisyyden painottuminen merkitsee, että artikkeleiden aiheet käsittelevät usein sellaisia aiheita, jotka eivät herätä suurta mielenkiintoa muualla, mutta ovat erityisen tärkeitä Suomelle, ja toisaalta sitä, että niitä on helppo lähestyä, eikä esimerkiksi terminologian kääntämäinen englannista tai muusta kielestä suomeksi tuota ongelmia. Lehdissä julkaistaan mm. tutkimustuloksia koskien vanhuutta ja elämänkulkua Suomessa (esim. Gerentologia -lehti), suomalaista poliittista päätöksentekoa ja hallintoa (esim. Hallinnon tutkimus, Politiikka), Suomen historian ja kulttuurintutkimusta (esim. Historisk Tidskrift för Finland ja Ennen ja Nyt) ja sekä Suomen suhdetta kansainvälisiin ilmiöihin (useat lehdet).

Suomalaisissa tiedelehdissä julkaistaan tietenkin myös tekstejä koko maailmaa kiinnostavista aiheista. Kevään ylivoimaisesti suosituin artikkeli onkin ollut Idäntutkimuksessa julkaistu Johanna Viimarannan kirjoittama kolumni ”Ymmärtävätkö venäläiset ja ukrainalaiset toisiaan”, jossa kirjoittaja kertoo venäjän ja ukrainan kielien välisiä eroista ja yhtäläisyyksistä ja kuinka kommunikaatio näiden välillä sujuu.

Peräti yli kymmenesosa kaikista yliopistojen tutkijoiden vertaisarvioiduista julkaisuista julkaistaan kotimaisissa julkaisukanavissa. Osuus vaihtelee eri alojen välillä merkittävästi. Osuus on suurempi yhteiskuntatieteissä ja humanistisilla aloilla kuin luonnontieteissä, mutta esimerkiksi lääketieteessä osuus on yli 10 %.

Tiedeuutiset valikoituvat Suomeen liian vahvasti kansainvälisten tiedelehtien kautta. Kotimaisissa julkaistaan yleisesti merkittävää tutkimusta ja suomalaista yleisöä erityisesti kiinnostavista aiheista enemmän kuin tunnetuimmissa kansainvälisissä lehdissä.