Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Tiedeviestinnän ihanuus ja hurjuus – Miksi THL teki oikean ratkaisun?

Helsingin kaupungintalon kansalaistori toimi erinomaisena areenana Tieteiden yön tapahtumalle. Paikalle oli helppo tulla istumaan kaikessa rauhassa kuuntelemaan tai vain piipahtamaan.
Kuva: Olli Nurmi

Tieteen päivien seminaarissa (13.1.23) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastojohtaja ja tutkimusprofessori Mika Salminen pudotti melkoisen uutispommin. Lujaa luottoa tieteeseen -otsikon alla käydyssä paneelikeskustelussa Salminen kertoi, että THL on jättänyt Twitterin.

”Tutkimus- ja asiantuntijaorganisaation viestintäkanavana Twitter vie enemmän kuin antaa”, kommentoi Salminen.

Etenkin THL:n viestintäyksikön työntekijöiden harteille kaatui koko someviestinnän loka ja loska. Etenkin koronaan liittyvät päivitykset synnyttivät pienemmän tai suuremman ivailu-, ilkeily- ja häirintätulvan, joka levisi ympäri Twitteriä. @thl.org-tägäykseen liittyvien viestien seuraaminen, asiattomuuksien ja laittomuuksien poistaminen, bottien tunnistaminen ja siivoaminen veivät kohtuuttomasti työaikaa.

Koska valeuutiset ja -viestit leviävät tutkimusten mukaan sosiaalisessa mediassa nopeammin kuin totuudenmukaiset tiedeuutiset, THL:n tutkimusuutiset ja asiantuntijakommentit päätyivät disinformaation levittäjien riepoteltavaksi ennätysvauhtia.

Kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara totesi Suomen Kuvalehden Tarinoita tieteestä -blogissa THL:n näyttävän esimerkkiä vastuullisuudesta. Hän pitää tärkeänä, että asiantuntijalaitokset kysyvät, millaiseen vääristelevään kehykseen niiden viesti voidaan asettaa ja voidaanko sillä kääntää ihmiset toisiaan vastaan.

Jos näin on vaarassa käydä, on vastuullisempaa lähteä kuin jäädä.

Tammikuisilla Lääkäripäivillä kysyttiin samoja kysymyksiä kurssilla, jossa pohdittiin, miten lääkäri voi selviytyä ehjänä ja eettisesti somessa. Sosiaalisessa mediassa esillä olevat, eri-ikäiset lääkärit totesivat, että some vaatii kovaa sietokykyä, mutta ”henkinen lääkärintakki” yllä auttaa ottamaan etäisyyttä mahdolliseen häirintään.

Eivätkä häirintä ja uhkailu ole somen koko kuva, sillä myös tietoa ja näkemyksiä ja iloakin siellä pystyy välittämään. A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen on yksi esimerkki, miten valkoisen takin alla sykkii maailmanparantajan mieli. Jou!

P.S. Tiedetoimittajain liitto aloitti uuden vuoden tuottamalla kaikelle kansalle avointa tiedeviestintää Tieteen päivillä, jossa keskustelumme Ari Saastamoisen kanssa on yhä katsottavissa. Nämä Olli Nurmen valokuvat ovat Tieteiden yöstä Helsingin kaupungintalolta, jossa kuultiin rakennemuutos-Suomen lauluja eli countrya sekä puheenvuoroja tutkijoilta ja asiantuntijoilta.

 

Suonna Kononen ja Arto Pajukallio ovat paitsi kirjoittajia, myös kantrimuusikoita, joiden kyydissä pääsi Tieteiden yössä kulkemaan baarien hämäryydestä Huuskosen rakennustyömaalle.

Tutkija Tommi Hoikkala johdatteli satapäisen yleisön muistelemaan yhdessä J.P. Roosin kanssa toimittamansa 2000-luvun elämä -kirjan esipuhetta, jossa ennustettiin alkavan vuosituhannen tapahtumia ja kehityskulkuja. ”Hämmästyttävällä selvänäköisyydellä”, totesi illan juontaja Minna Malja tiivistahtisen puheen päätteeksi.

Erätauko-säätiön toimitusjohtaja ja kirjailija Laura Arikka tutustutti säätiön keskustelu- ja vuorovaikutusmalliin, jossa ihmiset voidaan tuoda toistensa mielipiteiden luo turvallisesti.

Kestävyystieteilijä Pasi Heikkurinen pohti kaupunkiviljelyn merkitystä ruokaturvassa. Kasvisruokavaliota noudattava ihminen tarvitsisi puolen hehtaarin verran viljelyalaa ruokkiakseen itsensä.
Kuva: Olli Nurmi

Ulla Järvi

Kirjoittaja on Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri

Julkaistu

30 tammi, 2023

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)