Suomen tiedetoimittajain liiton julkaisu

Tiedon visualisoijat – Tiedeviestintäpalkinto informaatiomuotoilijoille

”Informaatiomuotoiluhan ei lähtökohtaisesti rajoitu kuviin, vaikka se saatetaan joskus mieltää niin. Esimerkiksi datan kääntämisessä ääneksi on mielenkiintoista potentiaalia”, huomauttaa Jonatan Hildén.

Informaatiomuotoilijat Juuso Koponen ja Jonatan Hildén ovat oman alansa uranuurtajia Suomessa. Työssään he ovat edistäneet uusilla tavoilla tiedon saavutettavuutta, ja samalla innostaneet monia viestijöitä perehtymään infografiikan sovelluksiin.

Informaatiomuotoilussa tavoitteena on tiedon selkeä esittäminen visuaalisessa muodossa. Vuoden 2023 Tiedeviestintäpalkinnon saaneet Juuso Koponen ja Jonatan Hildén ovat taustaltaan graafisia suunnittelijoita. He ovat arvostettuja oman alansa kouluttajia ja palkitun Tieto näkyväksi – Informaatiomuotoilun perusteet -kirjan tekijöitä. Yrityksensä Koponen+Hildén kautta he ovat toteuttaneet tiedon visualisointiin liittyviä projekteja muun muassa ministeriöille sekä tutkimuslaitoksille.

Alana informaatiomuotoilu on hieman huonosti tunnettua, vaikkakin sen lopputuotteet tiedetään hyvin.

– Monimutkaisten asioiden hahmottaminen helpottuu ja nopeutuu, kun tiedot esitetään havainnollisesti. Tilastolliset tunnusluvut tai tutkijan sanallinen tiivistys löydöksistä jättävät väistämättä suurimman osan tiedosta piiloon, mutta visualisoinnin avulla on mahdollista antaa kokonaisnäkymä koko aineistoon, Jonatan Hildén sanoo.

Nykyään tietoa on saatavilla valtavasti. Yksittäinen fakta, kuten esimerkiksi numero, ei itsessään kerro mitään. Sen merkitys ilmenee vasta, kun sitä vertaillaan muihin numeroihin. Visualisointia suunniteltaessa kaikkein keskeisin ratkaistava yksittäinen kysymys on, mitä vertailuja halutaan.

– Visualisoinnin hyödyt ovat ilmeisimpiä luonnontieteissä ja kvantitatiivisissa ihmistieteissä, mutta olen nähnyt paljon valaisevia ja oivalluksia synnyttäviä visualisointeja myös laadullisen humanistisen tutkimuksen saralla. Lukujen lisäksi keskeiset visualisoitavissa olevat datan muodot ovat järjestys, aika, sijainti, yhteydet ja kategoriat. On vaikea kuvitella tieteenalaa, jossa jotkin näistä eivät näyttelisi merkittävää roolia, Juuso Koponen toteaa.

Visualisoinnin taso vaihtelee

Tutkimuslaitokset ja mediat ymmärtävät vaihtelevassa määrin informaatiomuotoilun merkityksen. Esimerkiksi Ilmatieteen laitos on tuottanut monia selkeitä ja havainnollisia visualisointeja.

– Sen sijaan vaikkapa Kotus, joka muutoin on aivan timanttinen viestijä, ei tietääkseni ole käyttänyt viestinnässään vielä kertaakaan infografiikkaa tai visualisointia. Ero selittynee paljolti näiden tutkimuslaitosten erilaisella toimintakentällä, mutta väitän, että ihan jokaisella julkisen sektorin organisaatiolla olisi viestinnällisiä tarpeita, joissa informaatiomuotoilu voisi auttaa. Myös mediapuolella osa panostaa voimakkaasti informaatiomuotoiluosaamiseen. Suomessa esimerkiksi Helsingin Sanomat on kasvattanut datadeskistään maailmanluokan tiimin, Koponen huomauttaa.

”Tiedeviestintä on lähellä sydäntä meillä kummallakin”, sanovat palkitut Jonatan Hildén (vas.) ja Juuso Koponen.

Yksi yleinen ongelma on se, että tekniikkalähtöisesti saatetaan tietoa visualisoitaessa tehdä kaikki samalla työkalulla, vaikka se ei olisi tarkoituksenmukaista. Etenkin luonnontieteissä ja tekniikan alalla suositaan edelleen esimerkiksi sateenkaariväripaletteja, joissa eri numeroarvoja koodataan vaihtelevilla värisävyillä. Värin tummuusasteen käyttö on parempi tapa. Intuitiivisesti on helpompi ymmärtää, että värin tummuessa lukumäärä kasvaa.

– On muuten mielenkiintoista, että oikeastaan luonnontieteissä kuvallisen esittämisen taso on ottanut takapakkia verrattuna menneisiin sukupolviin. 1800-luvulla biologien oli osattava tehdä kuvia, ja farmasian opintoihin kuului aina 1950-luvulle asti lääkekasvien tunnistuskuvien piirtäminen. Nykyään tieteentekijät eivät enää ajattele, että kuvallinen esittäminen olisi heille samalla tavalla keskeinen taito, Koponen pohtii.

Karttoja ja mielikuvitusotuksia

Sekä Koponen että Hildén ovat kummatkin olleet pienestä pitäen kiinnostuneita visuaalisuudesta. Jonatan tykkäsi lapsena piirrellä laitteiden kaavioita ja mielikuvitusotuksia eläinten tunnistusoppaiden kuvien mukaelmina. Hän kiinnostui varhain tietokirjoista, tietokuvituksista ja kartoista. Juuso taas on harrastanut teini-ikäisestä asti elektronista musiikkia, ja visuaalinen puoli tuli ikään kuin sen kylkiäisenä.

– Järjestimme kavereiden kanssa 16-vuotiaasta alkaen underground-tapahtumia, joihin jonkun piti tehdä flyerit, ja se joku olin sitten minä. Pitkään työni painottui vahvasti musiikki- ja tapahtumapuolelle. Ennen nykyistä uraani informaatiomuotoilun parissa ehdin toimia muun muassa viisi vuotta Flow-festivaalin graafikkona ja kymmenisen vuotta puoliammattimaisena DJ:nä. Soitan edelleen levyjä harrastuksena ja teen levynkansiakin silloin tällöin, Koponen kertoo.

Miehet päätyivät työskentelemään yhdessä Taideteollisessa korkeakoulussa käynnistettyjen projektien kautta vuonna 2007, jolloin he olivat samalla informaatiomuotoilun kurssilla. Professori Tapio Vapaasalo oli jo melkein eläkeiässä, ja hänen aloitteestaan nuorukaiset alkoivat kehittää kurssia. Seuraavana vuonna he alkoivatkin itse vetää sitä.

– Vapaasalo oli mentorimme, ja olemme monessa mielessä hänelle paljon velkaa, kummatkin kiittelevät.

Koponen ja Hildén käynnistivät vuonna 2012 Visualizing Knowledge -tapahtuman, joka järjestetään edelleen vuosittain. Se on tehnyt informaatiomuotoilua tunnetuksi Suomessa ja innostanut monia graafikoita ja viestijöitä perehtymään erilaisiin infografiikan sovelluksiin, kuten interaktiivisiin visualisointeihin ja karttagrafiikkaan.

Aluksi kollegat työskentelivät työhuonekollektiivissa, kunnes vuonna 2014 oli edessä oman yrityksen perustaminen. Yhteisiä projekteja alkoi olla niin paljon, että erillisten toiminimien ristiinlaskutus tuotti turhaa päänvaivaa.

–I tse en koe olevani yrittäjähenkinen, mutta yritys on käytännöllinen tapa pyörittää toimintaa. Nyt meillä on kolme palkattua työntekijää, ja siten kapasiteettia isompiin hankkeisiin. Kaikki työntekijämme ovat osaavia ja itsenäisiä informaatiomuotoilijoita, Hilden toteaa.

”1800-luvulla biologien oli osattava tehdä kuvia, ja farmasian opintoihin kuului 50-luvulle asti lääkekasvien tunnistuskuvien piirtäminen. Nykyään tieteentekijät eivät enää ajattele, että kuvallinen esittäminen olisi heille samalla tavalla keskeinen taito”, sanoo Juuso Koponen.

Työmenetelmät muuttuvat

Tulevaisuudessa informaatiomuotoilun tarve säilynee suurena, mutta työmenetelmät voivat muuttua. On mahdollista, että entistä suurempi osa grafiikoista tehdään suoraan sisältöasiantuntijoiden toimesta helppokäyttöisten työkalujen tultua käyttöön.

– Laatu myös paranee, kun työkalut ovat parempia. Tämä on ilman muuta positiivinen kehitys. Toisaalta räätälöidyt visualisoinnit pysyvät luultavasti vielä pitkään ihmisten työnä.

Hildén arvelee, että perustyökalut, kuten Excel, pitävät pintansa. Nyt vasta aletaan herätä informaatiografiikan saavutettavuuteen ja keskustellaan siitä, kuinka tehdään grafiikkoja, jotka toimivat monenlaisille lukijoille ja huomioivat muitakin yleisiä rajoitteita kuin värinäön poikkeamat.

– Esimerkiksi datan kääntämisessä ääneksi on mielenkiintoista potentiaalia. Informaatiomuotoiluhan ei lähtökohtaisesti rajoitu kuviin, vaikka se saatetaan joskus mieltää niin, Hildén huomauttaa.

–Visualisointien tekeminen on tänä päivänä jokaiselle tietotyöläiselle hyödyllinen perustaito. Minusta se ei saisi olla vain erikoistuneiden tekijöiden harteilla. Korkeakouluissa pitäisi antaa perustason valmiudet visualisointien tekemiseen. Lisäksi organisaatioiden pitäisi panostaa osaamisen ja työkalujen kehittämiseen niin, että myös asiantuntijat ja ei-visuaaliset viestijät pystyisivät hyödyntämään niitä työssään, Koponen painottaa.

Teksti: Arja-Leena Paavola

Kuvat: Mikko Käkelä

Julkaistu

30 tammi, 2023

Suomen Tiedetoimittajain liitto

JULKAISIJA

Suomen tiedetoimittajain liitto ry.
Finlands vetenskapsredaktörers förbund rf.

Tiedetoimittaja-lehti on Kulttuuri- ja mielipidelehtien Kultti ry:n jäsen

TOIMITUS

Päätoimittaja Ulla Järvi

ISSN

ISSN 2242-4237 (Verkkolehti)