Lampi tekee varsinaisen työnsä ohessa myös opaskeikkoja museossa. (Kuva: Pekka Numminen)

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa tiedeviestijänä työskentelevä Sara Lampi nauttii nähdessään ihmisten innostuvan uutta luonnosta oppiessaan. Tiedetoimittajien 40. juhlavuoden uratarinoissa kerromme jäsenistämme sekä siitä, että mitä on tiedeviestintä.

Teksti: Susanna Särkkä

Kuva: Pekka Numminen

Maalauksessa punarinta keikistelee Italian kartalla Vicenzan kaupungin kohdalla. Italialainen luontoharrastaja oli havainnut Suomessa rengastetun pikkulinnun kotikaupungistaan. Hän innostui kaukaa pohjoisesta tulleesta muuttajasta niin paljon, että maalasi siitä taulun ja lähetti sen kiitokseksi Suomen Luonnontieteelliselle keskusmuseolle.

– Tällaisen palautteen saaminen on tietysti sykähdyttävää, samoin kuin lukuisat viestit ja kirjeet, joita rengaslöytöjä tehneet ihmiset minulle lähettävät, museomestari Sara Lampi sanoo.

Biologi ja tiedeviestinnän maisteri Lampi aloitti työnsä Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luomuksen, museomestarina vuoden 2025 alussa. Hän vastaa muun muassa lintujen rengaslöytöjen käsittelystä ja niihin liittyvästä viestinnästä.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käsittelen Suomessa rengastettujen lintujen löytöjä. Yleensä kyseessä on kuolleena löytynyt lintu tai ulkomailla tavattu suomalainen lintu. Maallikot tekevät suurimman osan löydöistä. Lähetämme heille paluupostissa tiedot, missä ja milloin lintu on rengastettu.

Lintuja pienestä pitäen harrastanut Lampi ei keksi, mikä voisi olla hänelle nykyistä mieluisampi työ.

– Saan työskennellä tiedeviestijänä asioiden parissa, joita rakastan. On palkitsevaa nähdä, kuinka ihmiset innostuvat ja valaistuvat oppiessaan uutta linnuista ja luonnosta.

Somemöyhärit haasteena

Lampi valmistui filosofian maisteriksi biologiasta Itä-Suomen yliopistosta 2019.  Parin työvuoden jälkeen hän meni opiskelemaan tiedeviestintää Oulun Yliopistoon.

– Tajusin, että tieteen ja tavallisten ihmisten maastossa toimiminen on minun juttuni.

Lammen mukaan hänen työssään tiedeviestijänä iso haaste on saada maallikot vakuuttumaan, että esimerkiksi rengastettavien lintujen kokema hetken kestävä epämukavuus voi pitkällä tähtäimellä auttaa lajia selviytymään ja parantaa sen elinoloja.

Lampi päivittää parhaillaan Rengastajien käsikirjaa. Työn alla on infopaketti, jossa hän opastaa rengastajia viestimään sosiaalisessa mediassa.

Rengastuskuvien jakaminen on tärkeää, koska ne herättävät suuren yleisön kiinnostuksen lintuihin ja popularisoivat lintuihin liittyvää tiedettä. Haittapuolena on, että aina on niitä, joiden mielestä rengastus on eläinrääkkäystä.

– Tiedeviestintää ei kannata suunnata pahimpien möyhääjien mukaan. Tärkeää on tarjota suurelle yleisölle tieteeseen perustuvaa tietoa.

Verkostoja liitosta

Tiedetoimittajain liittoon Lampi liittyi heti aloitettuaan tiedeviestinnän opinnot.

– Oli hienoa, että sain verkostoitua alan ihmisten kanssa jo silloin kun vielä itse otin ensiaskeleita ammattiin.

Aktiivisesti yhdistyksen toimintaan osallistuva Lampi on ollut mukana käynnistämässä liiton nuorisojaostoa Helmipöllöjä. Vuonna 2026 hän aloitti uutena liiton hallituksen jäsenenä.

Lampi toivoo, että liittoon saataisiin lisää nuorta väkeä ja tiedeviestinnästä kiinnostuneita eri tieteenalojen ammattilaisia.