Tutkijanainen jää helposti syrjään uutisissa

Vain joka kolmas tiedotusvälineissä haastateltu tutkija on nainen. Talousuutisissa naisasiantuntijoiden kato on vieläkin suurempi.
Tämä kävi ilmi maanantaina Asiantuntijuus mediassa -seminaarissa, jossa esiteltiin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen toteuttaman tutkimushankkeen tuloksia. Tutkimustuloksia esittelivät tutkijat Mari K. Niemi ja Ville Pitkänen.
Niemen mukaan tutkimuksessa haastatellut toimittajat eivät löytäneet erityistä syytä naisten vähäiselle näkyvyydelle. Naistutkijoita ei tietoisesti syrjäytetä asiantuntijan roolista. Vapaissa kommenteissa toimittajat kertoivat kokemuksenaan, että naistutkija kieltäytyy miestutkijaa useammin haastattelusta.
”Naiset näyttäisivät miehiä tarkemmin rajaavan oman asiantuntemuksensa, kun taas miestutkijat kommentoivat toimittajille asioita laajemmalla skaalalla”, arvioi Mari K. Niemi.
Tutkijakyselyssä kartoitettiin myös mediakontaktien yleisyyttä. Enemmistö tutkijoista kertoo saavansa toimittajilta yhteydenottoja harvoin, kerran pari vuodessa. Sukupuolten ero näkyy tässäkin. Miesvastaajista 31 prosenttia on haastateltavana usein, jopa viikoittain. Naistutkijoista näin usein mediassa on vain kahdeksan prosenttia.
”Se, että tutkimus löysi näin suuren eron miesten ja naisten välillä, on kyllä yllätys. Arjen kiireissä tätä ei näe, mutta aiomme toimituksessa puuttua näkymättömiin käytäntöihimme”, vakuutti tilaisuudessa Helsingin Sanomain talouden ja politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari.
Junkkarin mukaan miesasiantuntijoiden ylivalta on jo havaittu talousuutisoinnissa, ja tämäkin on nostettu toimituksessa pohdintaan.

naistutkijoita

Turkulaistutkijoiden (oikealla) ensimmäiset tutkimustulokset saivat heti mediahuomiota. Jutuissa asiantuntijana esiintyi useimmiten erikoistutkija Mari K. Niemi.


 
Tutkijoiden ja toimittajien yhteistyöstä löytyi paljon toteutumattomia toiveita
Naisten ja miesten epäsuhta uutisten asiantuntijoina on vain yksi havainto Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen tutkimushankkeessa.
”Kyselyissä ja haastatteluissa olemme selvittäneet tutkijoiden ja toimittajien näkemyksiä ja kokemuksia yhteistyöstä, ja siitä tulee vielä paljon tietoa tarkemmin analysoituna”, Mari K. Niemi lupaa.
Tutkimuksen mukaan toimittajat odottavat tutkijoilta paitsi asioiden suhteuttamista ja sovellettavuutta, myös selkeitä kannanottoja ja mielipiteitä. Tutkijoista puolestaan useampi kuin joka kolmas vierasti sitä, että tutkijan pitäisi irrottautua riippumattoman tutkijan roolistaan mielipiteidensä lausujaksi.
Tutkijat ovat myös aika arkoja julkisuuskuvastaan. Joka viides kyselyyn vastanneista tutkijoista pelkäsi mediajulkisuuden vähentävän hänen akateemista painoarvoaan. Myös haastattelujen julkaisujen areenalla oli vaikutusta suhtautumiseen. Peräti 53 prosenttia suhtautui negatiivisesti iltapäivälehtien haastattelupyyntöihin.
”Ennakkokäsityksistä huolimatta tutkijoilla oli silti enimmäkseen myönteisiä kokemuksia mediayhteistyöstä, ja myös niistä iltapäivälehtijutuista”, Mari K. Niemi huomautti.
Tutkimusta varten on käyty läpi laaja media-aineisto (N=1231) Helsingin Sanomista, STT:sta ja Ylestä. Lisäksi on haastateltu useiden eri välineiden toimittajia ja toimituspäälliköitä (N=11) sekä kartoitettu kyselytutkimuksen avulla tutkijoiden kokemuksia ja näkemyksiä.
Tuloksia tullaan julkistamaan sekä tieteellisinä artikkeleina että populaareina juttuina ja tutkijoiden blogeissa. Myös Suomen tiedetoimittajain liitto suunnittelee seminaarin järjestämistä aiheen tiimoilta ensi keväänä.
Tutkimushankkeen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.
Teksti: Ulla Järvi
Lue lisää:
https://blogit.utu.fi/ekeskus/2014/11/10/mita-tutkija-saa-julkisuudessa-sanoa-2/

Uusimmat ajankohtaiset

Tervetuloa Valon juhlaan Olympiastadionille 14. maaliskuuta

Tervetuloa Valon juhlaan perjantaina 14.3.2025 Jaamme liiton Vuoden tiedetoimittaja- ja tiedeviestintäpalkinnot Helsingin Olympiastadionin Suora-ravintolassa ja juhlistamme samalla liiton 40-vuotista taivalta.     Valon päivän aikataulu Klo 16–17.30...

Tiedeviestintäkongressi etsii tänä vuonna totuutta

Tiedeviestinnän, journalismin ja tutkimuksen eetos on sananvapaudessa ja luotettavassa tiedossa. Miten toimittajat, tutkijat ja tiedeviestijät tavoittavat työssään sen luotettavimman tiedon, jota totuudeksi kutsumme? 11. Kansallisen tiedeviestintäkongressin...

Vaalikokous 20.11. valitsee uusia hallituksen jäseniä

Suomen tiedetoimittajain liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous eli vaalikokous pidetään Helsingissä Tieteiden talolla keskiviikkona 20.11.2024 klo 17 alkaen.  Kokoukseen päätteeksi tarjoillaan salaattibuffet.   Ilmoittauduthan ruokahävikin välttämiseksi kokoukseen...

Tiedetoimittajain syksyn apurahahaku alkanut

Tiedetoimittajain apurahahaku 16.10.–15.11.2024 Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahahaku alkaa keskiviikkona 16. lokakuuta ja päättyy perjantaina 15. marraskuuta. Apurahoista päätetään hallituksen kokouksessa 13. joulukuuta, ja ne maksetaan saajille vuoden...

Tiedetoimittajat Espoon innovaatioyhteisöön 24.10.

Tervetuloa vierailulle Espoon innovaatioyhteisöön 24.10. klo 10–13 Otaniemeen! Ilmoittautuminen on nyt alkanut. Innovaatioiden kaupallistamisen ja tuotteistuksen haasteet Suomessa ovat olleet voimakkaasti valokeilassa: Miten tuotteistaa ja kaupallistaa innovaatioita...

Nobel-keskustelu Sanomatalossa syventää palkintojen merkitystä

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan perinteistä Nobel-keskustelua, joka järjestetään Sanomatalon Mediatorilla torstaina 24.10.2024 klo 17–18.30. Tilaisuutta voi seurata myös suorana lähetyksenä verkossa osoitteessa hs.fi. Tilaisuuden asiantuntijapaneelin kokooonpano...

Tervetuloa Turun kirjamessujen keskusteluihin ja jäsentapaamiseen

Lähes jokainen suomalainen pelaa jotain pelityyppiä. Digitaalisia pelejäkin pelaa noin 80 prosenttia. Tervetuloa kuuntelemaan pelien ja pelaamisen tutkijoita Turun kirjamessuille perjantaina 4. lokakuuta klo 15–15.30 A-messuhallin Agricola-lavalla. Tiedetoimittajain...