Pekka Wahlstedt

Reetta Muhonen & Hanna-Mari Puuska (toim.): Tutkimuksen kansallinen tehtävä
Vastapaino 2014 361 s.
 
Nykyään kansallisuus on tutkimuksesta kaukana, kun tutkijat kirjoittavat englanniksi – uusi latina! – ja tähyävät kansainvälisille tieteen kentille, joilla huiput vasta erotetaan keskinkertaisuuksista.
Tutkimuksen kansallinen tehtävä -kirjassa arvostellaankin yksipuolista englannin suosimista.  Kaikkea tärkeää tieteeseen kuuluvaa tai liittyvää ei voi hoitaa ulkomaan kielellä. Esimerkiksi tieteen ja tietoperustan rakentaminen suomalaisissa kouluissa on mahdollista vain suomen kielellä. Ja yliopiston tutkijoidenkin  on luontevaa kirjoittaa suomeksi suomen historiaa ja yhteiskuntaa esittelevät ja tutkivat teokset.
Sen sijaan luonnontieteet, joiden kieli on universaali matematiikka ja tutkimukset toistettavissa kaikkialla, välittyvät yhtä hyvin englannin kuin suomenkin kielellä.
Kirjan nimi tuleekin siitä, että kirjoittajat ovat yhteiskuntatieteilijöitä ja avaavat yhteiskuntatieteellisen näkökulman tieteeseen. Yhteiskunnathan eroavat  toisistaan niin ajassa kuin paikassakin, ja ruotsalaisen yhteiskunnan rakenne ja historia eroaa suomalaisesta.
Kirjan kantava teema on tieteen ja sen tekemisen moninaisuus. Tiede jaetaan kaupallisia pyrkimyksiä edistävään  innovaatiotieteeseen ja tieteen edistymistä ja mainetta vaalivaan huipputieteeseen. Väliin mahtuvat päättäjille tietoa tarjoava evidenssitiede, tutkijoiden ammatillisia asioita ajava professiotiede ja tiedetoimittajille työsarkaa tuottava julkinen tiede.
Kirjassa nostetaan esiin tosiasia, että tiede ei ole tutki asioita puolueettomasti ja vapaasti, vaan on sidottu erilaisiin intresseihin. Tiedollinen intressi tarkoittaa sitä, että eri tieteen alat avaavat ja painottavat samasta todellisuudesta eri puolia.
Nykyään taloudelliset intressit sanelevat sen,  mitä pidetään tärkeänä ja tutkimisen arvoisena ja mitkä tieteet kuuluvat tieteen aateliin. Tämä tulee esiin määrällisen mittauksen, tehokkuuden ja nopeuden painottamisessa,  ja innovaatiotiede kantaa tieteiden kuningattaren kruunua.
Kirjassa kannetaan huolta myös siitä, että tieteen suurilla kansanvälisillä kentillä englanniksi julkaisevat tutkijat uppoutuvat syvälle oman alansa hienoihin yksityiskohtiin, etääntyvät ympäristöstään ja puhuvat keskenään kielellä, jota ulkopuoliset eivät ymmärrä.
Kansan ja tutkijoiden väliin sijoittuvilla tiedetoimittajilla on taitoa pitää yhteyttä yllä,  ja myös Tutkimuksen kansalliseen tehtävään tutustuminen on tässä hyödyksi.
Kirjoittaja on kirjallisuuskriitikko.