Ihminen johtaa itseään luomalla erilaisia todellisuuksia: hyviä ja huonoja. Mentalisti ja mentaalivalmentaja Jenni Sofia Pylkkänen kertoo kirjassaan, miten se tapahtuu. Hän myös neuvoo esimerkkien ja harjoitusten avulla, miten jokainen voi päästä eroon haitallisista ajatusmalleista.
Ihminen voi säädellä ja luoda tunteita kolmea eri reittiä: ajattelun (sisäinen puhe ja mielikuvat), kehon (hermosto ja hengitys ja asento) sekä toiminnan kautta (liike ja käyttäytyminen).
Mieli on kokemus, että on olemassa. Mielellä on taipumusta viedä meidät menneeseen tai tulemaan, mutta tietoinen läsnäolo on yksi tärkeimmistä mielen taidoista. Sitä voi jokainen harjoitella helposti arjessaan. Pienet mikrotauot ja hengitykseen keskittyminen muutamaksi minuutiksi tuovat jo tuloksia.
Matkasta nauttimisen taito
Ihmisellä on jopa 70 000 ajatusta päivässä. Saatamme elää täysin ajatusten ja tunteiden vietävänä, jolloin olemme reaktiivisia: automaattiset ajatuksemme ja tunteemme ohjaavat toimintaamme ilman että olemme niistä tietoisia. Mieli vaikuttaa siihen, mitä elämässä tapahtuu: jos uskoo hyvään, hyvää myös tapahtuu. Jos taas on oppinut, että maailma on turvaton, on vaikeaa luottaa elämään ja muihin ihmisiin.
Itsensä johtamisen taidon voi jokainen oppia. Mentalisti painottaa armollisuutta itseä kohtaan. Matka on jokaisella meistä kuoppainen, mutta se on osa kokonaisuutta. On opittava nauttimaan matkasta perille pääsemisen asemesta. Mielenhallinnan paradoksi on, että ensin täytyy luopua hallinnasta. Hyväksyntä on kontrollin vastakohta. Se tarkoittaa omien ajatusten ja tunteiden kohtaamista ja tuntemista. Kaikki tunteet ovat tärkeitä, koska ne ovat suodattimia, joiden läpi ihminen kokee todellisuutensa.
Tärkeä tunnesäätely
Tunteet luovat todellisuutta ja kertovat ihmisen tarpeista. Niitä ei tarvitse korjata, vaan kohdata. Tunne kuluu vain tuntemalla. Suomalainen kulttuuri ei opeta meitä kohtaamaan tunteita. Maassamme on ollut tapana turruttaa työllä tai alkoholilla. Elämme myös puhumattomuuden kulttuurissa.
Tunnesäätely on tärkeää. Sen avulla voimme valita, miten reagoimme tapahtumiin. Tällöin emme ole tunteiden vietävinä, vaan saamme terveen hallinnan kokemuksen. Kun ihminen osaa toimia epämukavienkin tunteiden kanssa, hän on rauhallisempi, tyytyväisempi ja itsevarmempi.
Mentaalivalmentaja kirjoittaa mielenkiintoisesti vihasta. Hänestä se on väärinymmärretty tunne, koska näemme usein vain sen ääripäät. Viha on joko pelottavaa aggressiivisuutta tai tukahdutettua passiivis-aggressiivisuutta. Kuitenkin terveellä vihalla on tärkeä tehtävä ilmaista rajamme eli se, mitä siedämme, ja mikä on meille hyväksi.
Mielikuvien voima ja uskomusten vaikutus
Ajatellessamme jotakin näemme sen mukaisen kuvan mielessämme: eli millainen kuva, sellainen tunne. Mielikuvaharjoittelu on oman mielen valmentamisessa yksi tehokkain muoto. Sitä voi käyttää esimerkiksi esiintymisiin, kohtaamisiin, kilpailuihin ja myyntitapahtumiin. Urheilun puolella mielikuvaharjoittelu on tuttua jo 1960-luvulta asti.
Omaksumme uskomuksia läpi elämä, voimakkaimmin lapsuudessa. Ne ovat meille täyttä totta ja voivat toimia rajoitteena, esimerkiksi että minulla on huono kielipää. Eteenpäin vievät uskomukset johtavat miellyttäviin tunteisiin, oppimiseen, onnistumisiin ja rakentavaan toimintaan. Rajoittavat uskomukset tuottavat epämukavia tunteita ja epäonnistumisen kokemuksia. Uskomukset ovat ajatusten takana. Uusi uskomus vaatii toistoa, jotta uusi hermorata vahvistuu ja vähitellen automatisoituu. Jokainen on kuitenkin itse se henkilö, joka voi määrittää, kuka ja millainen on.
Kaasu ja jarru
Hermoston toiminnan ymmärtäminen voi lisätä valtavasti itsetuntemusta, koska fysiologia vaikuttaa merkittävästi kokemaamme tunnetilaan. Ääreishermostoon kuuluva autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Näistä sympaattinen hermosto kuluttaa kehon energiavaroja ja parasympaattinen auttaa palautumaan. Ne ovat elimistön ”kaasu ja jarru”.
Kiireisessä elämässä käytämme kaasua kuitenkin turhan suuren ajan päivästä. On tärkeää painaa kaasua päivittäin. Kun hermostomme on tasapainossa, meidän on helpompi olla yhteydessä muihin ja toimia tietoisina aikuisina lapsellisen reagoinnin sijaan.
Tärkeä hengitys
Terve hengitys on syvää, huomaamatonta, äänetöntä, rauhallista ja kevyttä. Se tapahtuu nenän kautta. Jos hiilidioksidi ei pääse tekemään tehtäväänsä ja hengitys häiriintyy, psyykkiset oireet voivat olla moninaiset. Henkilöllä voi ilmetä esimerkiksi yleistä jännitystä tai ahdistusta. Hengitystä pidättämällä saatamme myös pidättää epämiellyttäviä tunteita. Koska hengitystä voi itse hallita, se on nopea tapa rauhoittaa kehoa ja mieltä. Yksi keino tähän on uloshengityksen pidentäminen.
Itseään voi johtaa myös toiminnan kautta esimerkiksi liikkumalla, kuuntelemalla musiikkia, maalaamalla ja nauramalla.
