Hotel Bloom, Bryssel, Tête-à-tijd -festivaali (2011).
Riitta Oittinen
Nykyisin toimittajan ja tutkijan on lähes pakko pitää monenlaista melua itsestään: twiitata, blogata, skypettää ja hypettää. Toisaalta varsinkin tutkivan journalistin kannattaa panostaa myös sellaiseen osaamiseen jotka mahdollistaa operoinnin salassa, tai ainakin minimoi tietovuodon riskiä. Suojaamiskeinot ja -työkalut eivät kuitenkaan aina tunnu olevan yhtä hyvin hallussa kuin verkon tarjoamat innovatiiviset tavat etsiä, analysoida ja esittää tietoa.
Osallistuin helmikuun lopulla European Journalism Centren (EJC) News Impact Summit -tilaisuuteen Brysselissä.
Siellä kansainvälisen tutkivien toimittajien järjestö ICIJ:n toimittaja Mar Cabra kysyi toimittajajoukolta moniko on hoitanut itselleen mahdollisuuden käyttää tarvittaessa kryptattua sähköpostiyhteyttä. Aniharva viittasi. Itse Cabra pitää Twitterissään niin sanottua PGP-avainta. Se mahdollistaa että kuka tahansa oman PGP-avaimensa hankkinut voi lähestyä häntä turvallisin mielin. ”Asia kannattaa hoitaa ennen kuin sille on tarvetta. Hankkikaa koodi nyt ja harjoitelkaa käyttöä vaikka lähettämällä minulle koeviesti”, hän kannusti yleisöä.
Mar Cabra tietää luottamuksen ja tietosuojan tärkeyden, koska hän on osallistunut muun muassa veronkiertojärjestelyjä paljastaneiden LuxLeaksin ja SwissLeaksin tutkimuksiin. Cabra esitteli napakasti pienen mutta tehokkaan järjestönsä luottamukseen, yhteistyöhön ja teknologian hyväksikäyttöön perustuvia työtapoja ja tietoturvastrategioita niiden osana.
Sharing is caring. Klikkaa tästä Cabran esitykseen Security tools for investigative journalists.
Lisää vinkkejä: Privacy & Whistleblowing