Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuhonnut paljon maan koulutus- ja tutkimustoimintaa – ei kuitenkaan kaikkea. Ukrainan tiede tarvitsee nyt kaikenlaista tukea: pääsyä eurooppalaisten yliopistojen tietokantoihin, verkkokursseille, tukea tiedejulkaisemiseen ja jäsenyyksiä kansainvälisissä tiedeyhteisöissä. Katse on tiukasti tulevaisuudessa, sodan jälkeisessä ajassa
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan koettelee kovin kourin myös maan koulutusta ja tutkimusta. Pahimmasta ahdingosta kärsitään maan itäosien korkeakouluissa, joissakin jo toistamiseen.
– Ensimmäisen kerran yliopistomme jouduttiin evakuoimaan vuonna 2014, kertoo Olga Porkyan, Itä-Ukrainan kansallisen yliopiston rehtori Luhanskista. Vuonna 1920 perustettu yliopisto on itsenäisyyden aikana nimetty Volodomyr Dahlin, ukrainalaisyntyisen kansatieteilijän mukaan.
– Olimme palanneet Luhanskiin ja päässeet hyvään uuteen alkuun. Nyt yliopiston rakennuksia on tuhottu ja olemme taas evakossa, Porkyan kertoo itkuisena. Porkyanin kuvat tuhoutuneista yliopistorakennuksista vetävät vakavaksi kenet tahansa.
– Ukrainassa on kolmisensataa korkeakoulua, joista yli puolet on kärsinyt sodan aiheuttamista tuhoista, kertoo Kseniia Smyrnova Ukrainan Kansallisen yliopiston vararehtori Kiovasta. Yliopisto on omistettu Taras Shevchenkolle, kiovalaissyntyisella runoilijalle ja taidemaalarille.
– Ensimmäisiä tehtäviä on tietenkin turvata opiskelijoiden ja opettajien turvallisuus ja yrittää mahdollistaa opintojen jatkuminen. Kiitos pandemian, osaa opetuksesta on pystytty jatkamaan etäopetuksesta saaduin opein, vaikka opettajia ja opiskelijoita on evakuoitu, hän jatkaa.
– Täällä tarvitaan nyt oikeastaan kaikkea tukea: opiskelijoiden ja henkilökunnan pääsyä ulkomaan vaihtoihin, verkkokursseille, yliopistojen tietokantoihin. Maan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että opiskelijat saisivat suoritettua opintojaan ja tutkijat pystyisivät julkaisemaan. Ne takaavat Ukrainan tulevaisuuden,
Koulutuksen ja tutkimuksen toimintamahdollisuudet vaihtelevat maan sisällä suuresti. Itä-Ukrainassa saatetaan opettaa pommisuojissa, länsiosissa toiminta jatkuu lähes normaaliin tapaan. Porkyanin mukaan Itä-Ukrainan riskialueilla on kaikkiaan 13 korkeakoulua ja 40 000 opiskelijaa, joiden tulevaisuudesta rehtori kantaa suurta huolta.
Osa opiskelijoita on otettu vastaan Länsi-Ukrainan opinahjoissa, mutta myös aivovuoto ulkomaille on ollut massiivista. Etenkin naapurimaat Puola ja Unkari ovat ottaneet runsain määrin vastaan Ukrainan pakolaisia. Korkeakoulujen ovet pidetään ukrainalaisopiskelijoille auki ja oppilaitosten asuntoloihin majoitetaan muun muassa lapsiperheitä.
Aina Ukrainan opiskelijapakolaiset eivät ole ukrainalaisia. Unkarilaisen rehtorien neuvoston johtajan Laszlo Borkyn mukaan ensimmäisenä Ukrainasta saapui 2000 intialaista vaihto-opiskelijaa. Hyvä muistutus koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisestä perusluonteesta, keskellä kansallisuusaatteisiin kytkeytyvää sotaa.
