Tätäkin on tiedetoimittajan työ: puheenjohtajana Heljä Salonen esitteli Vuoden 2023 tiedeviestintäpalkinnon saaneen Tiedetrippi-ohjelman toimittajan Henry Tikkasen (kesk.) ja äänisuunnittelija Tuomas Vauhkosen ansioita Teatterimuseolla (Kuva: Tero Pajukallio)
Tiedetoimittajien 40. juhlavuoden uratarinoissa kerromme jäsenistämme sekä siitä, että mitä tiedetoimittajuus jäseniemme mukaan on. Heljä Salonen on palkittu tiedetoimittaja, joka on monille tuttu myös hallituksemme entisenä puheenjohtajana.
Jatkuva uuden oppiminen ja iltapäivälehdistön sähäkkä julkaisutahti ovat tiedetoimittaja Heljä Saloselle, 62, arkipäivää. Työssään Iltalehden terveystoimittajana hän joutuu käsittelemään haastaviakin aiheita. Työhön kuuluu muun muassa monimutkaista lääketieteen termistön suomentamista koko kansan ymmärrettäväksi.
– Tiedetoimittajana on koko ajan uuden äärellä. Tämä pitää sisällään sen, että kerrotaan mikä on totta toistaiseksi. Hommaa riittää aina, koska tieto karttuu kokoajan, Salonen kertoo.
Salonen on tuttu liittomme puheenjohtana vuosien 2021–2023 ajalta. Tätä ennen hänet muun muassa palkittiin vuonna 2017 vuoden tiedettoimittajana.
Palkinto on sai arvostusta työpaikalla. Johtoporraskin oli kuulemma positiivisesti yllättynyt asiasta. Jutun kirjoittamisen aikana Suomalainen lääkäriseura Duodecim myönsi hänelle vuoden 2024 tiedottajapalkinnon.
Suomen tiedetoimittajain liiton Tiedetoimittaja-lehti kirjoitti Salosen palkintoperusteista seuraavasti: Hän on moderni terveysvalistaja, joka kirjoittaa ihmisläheisiä ja elämänmakuisia terveysjuttuja, mutta on samalla ”tiukkapipoinen tieteen arvostaja”.
– Tämä on hyvin käytännönläheistä työtä, jossa ei kummemmin ole mystiikkaa. Työ vaatii sitkeyttä ja jaksamista, Salonen kuvailee työtänsä.
Ura on vaatinut päättäväisyyttä
Toimittajuus on iskostunut Saloseen pienestä pitäen. Toimittajuuskärpänen purasi häntä jo lukioikäisenä, jolloin hän aloitti kirjoittamaan eri lehtiin. Urapolun alkutaipale kuitenkin on vaatinut päättäväisyyttä.
– Lukion äidinkielen opettajani teki oman työnsä ohella sisältöjä Ylelle. Hän totesi aikoinaan suurieleisesti, ettei Tampereelle (viestintäoppiin) kannata hakea, koska sinne on niin hankala päästä, Salonen muistelee.
Vaikka viiden ällän ylioppilaaksi kirjoittanut Salonen ei viestintäoppia kehdannutkaan lähteä opiskelemaan niin toimittajaksi oli kuitenkin paloa. Pian hän päätyi kesätöihin Ylen musiikkitoimittajaksi, josta matka jatkui Iltalehdelle alkuun rock-toimittajaksi. Noin 15 vuotta sitten Iltalehti päätti laittaa kaksi toimittajaansa keskittymään terveysaiheista kirjoittamiseen, Salonen oli toinen näistä. Tällä matkalla hän kertoo olevansa edelleen.
Terveystoimittajuuden myötä Salonen tutustui myöhemmin myös tiedetoimittajien toimintaan.
– En ajatellutkaan alkuun, että olisin tiedetoimittaja. Laitoin sitten kuitenkin hakemusta, joka hyväksyttiin. Tämä ilahdutti suuresti. Tästä ei mennytkään kuin tovi, että olin myös liiton hallituksessa josta minut valittiin myöhemmin puheenjohtajaksi.
Liiton jäsenyys on hänen mukaan merkinnyt valtavasti. Jäsenenä ja hallituksessa ollessaan hän oli hyvillään siitä, että hän pääsi oppimaan kokeeneemmilta ja viisaammilta siitä, mitä tiedetoimittajuus pitää sisällään.
Mitä terveisiä haluaisit lähettää 40 vuotiaalle tiedetoimittajain liitolle?
– Joan Baezin laulamana: Forever Young! Lämpimiä ja sydämellisiä terveisiä syntymäpäiväsankarille!
Teksti: Jani Ahosola