KIRJAT

Pekka Wahlstedt

Tapio Markkanen, Allan Tiitta ja Paula Havaste ( toim.):
Suomalaisia tieteen huipulla. 100 tieteen ja teknologian saavutusta. Gaudeamus 2014, 250 s.

Suomalaiset ovat ylpeitä koulutustasostaan ja PISA-menestyksestään. Monet suomalaiset tiedemiehet ovatkin tunnettuja kansainvälisesti, kuten filosofi Jaakko Hintikka ja matemaatikko Lars Ahlfors.
Mutta harva tietää,  että jo 1700-luvulla Suomesta löytyi huippututkijoita – jotkut jopa alansa pioneereja. Suomalaisia tieteen huipulla esittelee sata suomalaista menestystarinaa Anders Chydeniuksesta ja Henrik Gabriel Porthanista  Ilkka Hanskiin ja Linus Torvaldsiin. Myös kirjoittajat ovat alansa huippuja, kuten Anto Leikola, Ilkka Niiniluoto ja Osmo Pekonen.
Sekä henkilöhistoriaa että työuraa esittelevät tekstit ovat vain aukeaman pituisia, joten kovin syvälle kirjoitukset eivät pysty porautumaan. Mutta  se käy selväksi, että eri aikakausien ja eri alojen – fysiikasta filosofiaan – huippuja yhdistävät tietyt piirteet.
Uteliaisuus ja intohimo uuteen tietoon, päättäväisyys ja halu toimia yhteiseksi hyväksi ovat henkisiä ominaisuuksia, joita ilman on turha haaveilla huipulle pääsystä – ironista onkin, että nykyään korostetaan aivan päinvastaisia ominaisuuksia: kilpailuhenkisyyttä ja rahanhimoa.
Kiintoisaa on huomata, että monet uusien urien avaajat ovat itseoppineita – onko niin, että virallinen akateeminen koulutus estää opiskelijoita näkemästä asioita uudelta kantilta?
Itse oman päänsä tehneitä ovat esimerkiksi Adam Smithiä aikaisemmin vapaata kauppaa puolustanut taloustieteilijä Anders Chydenius ja Suomen matematiikan isäksi kutsuttu Ernst Lindelöf.
Samoin monet uusien totuuksien löytäjät ovat perehtyneet useisiin tieteen aloihin ja toimineet samanaikaisesti useilla kulttuurin alueilla mediasta politiikkaan – tämä on varjellut heitä urautumiselta ja kapeakatseisuudelta. J. V . Snellman lienee tunnetuin ja laaja-alaisin.  Hegelin raskassoutuiseen filosofiaan perehtynyt  Snellman sovelsi ajatuksiaan käytäntöön myös tavallista ihmistä puhuttelevassa Saima-lehdessään ja poliittisessa toiminnassaan senaattorina.
Kirjan päätössanoissa todetaan myös,  että vaikka tieteen huiput ovat yksilöitä, näidenkin yksilöiden ympärillä ja alla on kollegoja ja muita tutkijoita, joiden harteilta ja tuella huiput ovat asemansa saavuttaneet.
Kirjoittaja on kirjallisuuskriitikko.