Uula Neitola — konkaritulokas ja tuore tutkija

Uula Neitola Tieteiden talon portaikossa. (Kuva: Minna Malja)

Uula Neitola liittyi tiedetoimittajain liittoon 2025 alussa. Jäsenyys on avannut hänelle uusia ovia ihan konkreettisesti: hän pääsi liiton pressikortilla Dubaissa Tulevaisuuden museoon (Museum of Future). Toimittajataustainen Neitola työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkostossa ja tekee väitöskirjaa Turun yliopiston yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelmaan poliittisen historian oppiaineeseen.

Teksti ja kuva: Minna Malja

Uula Neitolan uralta ei ole kulmia puuttunut. Antiikintutkijana hän erikoistui Oulun yliopiston historiatieteissä roomalaiseen historiografiaan, joka johdatti hänet Suomen Rooman- ja Ateenan-instituutteihin 2010-luvun alkupuolella. Opiskelu ja työ kahdessa antiikin kielen ja kulttuurin keskeisessä kaupungissa tutustutti myös alan tiedeviestintään, josta hän sai ideoita ja rohkeutta niin museoalalle kuin historia- ja kulttuuriperintöaiheisiin projekteihinsa.

Neitola tuli vuonna 2020 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkostoon, jossa hän luotsaa 17 instituutin kotimaan viestintää. Työssään hän yhdistää kansainvälisen ja kotimaisen tiede- ja vaikutusviestinnän parhaat puolet.

 

Määrittele museo!

Neitola oli ensimmäisiä museotapahtumatuottajia Suomessa. Tapahtumatuotanto on kehittynyt huimaa vauhtia ja museoilla on valtavasti potentiaalia. Neitola nautti saattaa yleisöä kulttuuriperinnön pariin joskus luovillakin keinoilla. Hän on ollut mukana useiden museoiden muutosprosesseissa, jotka ovat olleet myös vaativia viestinnällisiä hankkeita. Neitolan mielestä museoilla on erityinen tiedeviestinnällinen tehtävä:

– Museot haluavat toimia paikkoina, joissa kävijät oppivat ymmärtämään tieteellisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden taustalla olevia perusteita ja logiikkaa.

Museomies-Neitola pitää tiedeviestijänä omana huippusaavutuksenaan Suomen museomääritelmätyön vetämistä. Määritelmätyössä pohdittiin, mitä museot ovat ja mitä ne tekevät.

 

– Työn taustalla oli halu luoda ajankohtainen, kattava ja monimuotoinen määritelmä, joka kuvaisi museoiden rooleja ja tehtäviä nykyajassa. Kulttuuriperinnön säilyttämisen, tiedon jakamisen ja yhteisön osallistamisen lisäksi suomalaiselle museotyölle on ominaista kestävää kehitystä tukeva pohjavire.

Kulttuuridiplomatian tutkijaksi

Neitola tutkii väitöskirjassaan kulttuuridiplomatiaa sekä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkoston laajenemista 1990-luvulla.

 

– Uudet instituutit lujittivat mainettamme eurooppalaisena, avoimena ja yhteistyöhön halukkaana maana. Kulttuuri ja tiede voivat toimia pehmeän vallan välineinä ja vahvistaa kansainvälistä näkyvyyttämme.

 

Uusimmat ajankohtaiset

Kevään apurahahaku on päättynyt

  Suomen tiedetoimittajain liiton Kopiosto-apurahojen haku on päättynyt 15.4.. Syksyn apurahahaku alkaa 16.10.2026. Apurahaa voi hakea monenlaisiin kohteisiin: juttuprojekteihin, alan kongresseihin, koulutukseen, jne. Liiton jäsenet voivat saada tukea myös uusiin...

Poropaimenena tieteen selkosilla – Tapani Niemi taitaa metaforat

  Tiedetoimittajain liiton uratarinat jatkuvat: Ystävä luonnehti Tapani Niemeä aikanaan poropaimeneksi, joka kierteli Turun yliopiston eri laitoksilla ja poimi niistä parhaat palat aiheiksi radio-ohjelmiin. Niemen taival tiedetoimittajana kattaa 1970-luvun...

Aikuiskasvatus-lehden toimituspäällikkö on utelias generalisti

Terhi Kouvo on monessa mukana. Vertaisarvioidun Aikuiskasvatus-tiedelehden toimituspäällikkyys on hänen päätoimensa Kvs-säätiössä. Sen rinnalla hänellä on aina meneillään hankkeita ja viestintää – kunnon generalisti siis. Teksti: Jukka Nortio   Keskustelumme...

Tiedetoimittajien uratarinat