Onko Italian klassinen tiedekäsitys, muinainen arkeologia ja historia ristiriidassa nykypäivän teknologiapainotteisten tavoitteiden kanssa? Koulutustaso ja työvoiman suuntautuminen kertovat asiasta.

Tiedeykkösen Rooman opintomatkalla meille toimittajille avautui uusi kulma Italian tieteeseen ja teknologiaan sekä innovaatioihin Suomen suurlähetystössä. Sitä ennen olimme saaneet kuulla maan tieteen tilasta Suomen Rooman Instituutissa Villa Lantessa sekä RAI:n Radio3 Scienzassa.

Ryhmämme tapasi suurlähetystön nk. kakkosen Ilkka Nordbergin eli edustustonpäällikön sijaisen eli suurlähettilään jälkeen virka-asemaltaan seuraavan sekä kolmosen Andrea Tanzi-Albin. Suurlähetystö hoitaa maidemme kaupallistaloudellisia suhteita sekä niiden osana tiede-, teknologia- ja innovaatioasioita.

Italia – vihreän siirtymän mallimaa?

Italialla on vahva pyrkimys olla tiede- ja teknologiapainotteinen maa. Vallanpitäjät sanovat etenevänsä näillä sektoreilla omaehtoisesti ja olevansa alan eturintamassa. Tarkoitus on edistää vihreää siirtymää EU:n elpymisvälineen kautta, ja erityishuomion saavat rakennusten energia-asiat sekä tuulivoima Apuliassa, Italian kaakkoisosassa ns. kengän korko- ja pohjeosassa.

Vihreää siirtymää tavoitellaan halvan tuuli- ja aurinkovoiman sekä vedyn avulla. Ydinvoimaa maassa ei ole eikä ilmeisesti tule. Asiasta on äänestetty parlamentissa kolme kertaa, ja tulos on ollut aina ydinvoiman kiellon kannalla. Onhan maan kallioperä altis maanjäristyksille.

Vihreän siirtymän suhteen tavoiteltavaa riittääkin, koska sähköntuotannon päälähteenä ovat fossiiliset polttoaineet (56 %), ja uusiutuvien energialähteiden aurinko, tuuli sekä biomassa sekä jätteiden osuus on vain 26,6 prosenttia. Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus on 13,4 %, auringon, tuulen ja biomassan osuus on 30,1%. Meillähän kolmasosa sähköstä saadaan ydinvoimasta. Kansallinen päästövähennystavoite on Italiassa 33 prosenttia vuonna 2030 vuoden 2005 tasoon nähden. Tavoite hiilineutraalisuudesta on asetettu v:lle 2050.

EU on antanut positiivisia arvioita Italian päästövähennystavoitteiden nopeammasta toteutumisesta kuin keskimäärin EU:ssa. Silti meille jäi sellainen käsitys, että vihreässä siirtymässä Italiassa ollaan melko konservatiivisia. Pyöriihän Pohjois-Italian autoteollisuus kaasulla, jota Ukrainan hyökkäyssodan alettua pyritään saamaan Algeriasta ja Espanjasta. Toisin kuin Suomessa Italiassa energian hinta on ollut jo pitkään kallista eikä pelkästään maailmanpoliittisen tilanteen ja inflaation vuoksi. Toisaalta onhan suhteellinen edistyminen suurempaa, kun sähköstä tuotetaan peräti 56 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla.

Mitä tiede ja teknologia pitävät sisällään?

Teknologiassa maassa edistetään avaruustutkimusta, liikenneratkaisuja ja tietojenkäsittelyä. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut etenevät, vaikka me vierailijat emme sitä aina näe ja koe. Italiassa on yksi Euroopan suurimmista avaruusohjelmista, ja maan avaruusjärjestö ISA on keskeinen vaikuttaja Euroopan avaruusjärjestössä ESA:ssa. ISA:n osaaminen avaruusteknologiassa keskittyy erityisesti suunnitteluun, rakentamiseen, laukaisuun, kommunikaatioon sekä tieteellisiin satelliitteihin.

Tietoturvakeskus (The Italian Data Protection Authority) kielsi ChatGPT:n toiminnan Italiassa maaliskuun lopussa 2023. Sen mukaan OpenAI-yritys kerää laittomasti ihmisten tietoja. Italian tietoturvaviranomainen ja kyseinen yritys neuvottelivat asiasta keväällä, ja tiedotusvälineiden mukaan sopimukseen päästiin syksyllä. Eli chatGPTtä voisi käyttää maassa.

Vaikka teknologiapuoli kehittyy, niin edelleen valmistava teollisuus on vahva; liki puolet työntekijöistä saa toimeentulonsa valmistavasta teollisuudesta.

Mikä on tieteen arvostus?

Meitä kiinnosti myös Suomen Tiedebarometrin kaltaiset tutkimukset; miten italialaiset arvostavat tiedettä ja teknologiaa. Albi ja Nordberg kertoivat meille Italian vastaavan kaltaisesta tutkimuksesta, jonka on teettänyt arvostettu talouslehti Il sole 24 ore. Lehti julkaisee sunnuntaisin liitettä, joka keskittyy tieteeseen ja teknologiaan.

Kyseisen tutkimuksen mukaan 88 prosenttia italialaisista luottaa tieteeseen, siinä missä eurooppalainen keskiarvo on 79 %. Suomessa luottamus tieteeseen on 85 %:n tasolla. Italialaisten luku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta koko maassa. Testasimme asiaa RAI Rado3 Scienzan tiedetoimituksessa. Kokeneet tiedekenttää tuntevat toimittajat arvelivat luottamuksen tieteeseen olevan pikemminkin 50–60 %:n luokkaa kuin yli 80 %.

Vastaajista 72 % sanoi luottavansa tiedeuutisten sisältöön. Kun tieteellisen tiedon lähteenä oli sosiaalinen media, niin kolmasosa italialaisista luottaa viestiin. Suomessa luku vähän suurempi, 35 %.

Rokotuskattavuus heijastelee myös suhtautumista tieteeseen. Italiassa rokotuskattavuus on vuodesta 2013 lähtien heikentynyt. Vuonna 2017 tilannetta ryhdyttiin säätelemään lailla, joka määrää 0–16-vuotiaat ottamaan rokotukset kymmeneen infektiotautiin.

Tällaisessa ilmapiirissä koronarokotuksen tulo oli testi. Terveysministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan suuri osa väestöstä suhtautui rokotukseen kuitenkin tarpeellisena taudin taltuttamiseksi. Naiset olivat epäilevämpiä kuin miehet rokotuksen turvallisuudesta ja varsinkin lasten koronarokotusten suhteen. Kansainvälisessä IPSOS-laitoksen tutkimuksessa italialaisten usko suositeltujen rokotusten hyödyllisyyteen on laskenut 76 prosentista 65:een vuosina 2019–2020.

Huolena koulutustason heikkeneminen ja aivovuoto

Italiassa huolestuttaa miesten katoaminen sekä koulutuksesta että työelämästä. Kolmannen asteen opiskelijoita on vähän, kuten myös kolmannen asteen opettajia. Suuri osa opettajista lähentelee eläkeikää eikä uusia ole joukoin tarjolla. Taiteet ja humanistiset aineet olivat suosituin aineryhmä kolmannen asteen opiskelijoilla, kun taas muissa OECD-maissa kaupalliset aineet, hallinto ja laki olivat suosituimpia aineita.

Kolmannen asteen koulutus takaa todennäköisemmin hyvän työllisyyden kuin alempi koulutus. Yllättäen kolmannen asteen opiskelijoista vain kaksi prosenttia valitsee ICT-alan, vaikka työllisyys on taattu tällaisten opintojen jälkeen (88 %). Onhan ala myös Italian teknologisia painopisteitä. Korkein työllisyys oli terveyden ja hyvinvoinnin opiskelijoilla (89 %) ja heikoin taideopiskelijoilla (69 %).

Ylemmän toisen asteen valmistujista naisia on 61 %. Naisten määrä työelämässä lisääntyy, mikä onkin tarpeen. Naisten osuus työelämässä on Euroopan pienin: 60,5 % EUROSTATin tilaston mukaan. Suomessa naisten osuus työelämässä on EU:n neljänneksi suurin: 83 %. EU:n keskiarvo on 74 %.

Kolmannen asteen koulutus tuo ihmisille myös parempia palkkoja. Esimerkiksi 25–64-vuotiaat työntekijät, joilla on kolmannen asteen koulutus, ansaitsevat kaksi kertaa enemmän kuin ylemmän toisen asteen koulutuksen saaneet työntekijät. Toisaalta keskeisen koulutustasoon vaikuttavan ja sitä yleensä edistävän ammatin, eli eritasoisten opettajien palkat ovat heikot.

Osaajille on maassa suuri tarve, ja samaan aikaan aivovuoto on yleistä. Työntekijät lähtevät ulkomaille paremman palkan ja nopeamman urakehityksen vuoksi. It-insinöörit ovat usein lähtijöiden joukossa, sanoo Ilkka Nordberg.

Italiainen työelämä on hyvin hierarkista; harjoittelusta ei makseta palkkaa, ja työturvallisuus on heikoissa kantimissa: keskimäärin kuusi työntekijää vammautuu joka päivä. Luku on perin iso noin 60 miljoonan väestössä, jossa työvoiman osuus on noin 24 miljoonaa.

Mitä opimme tieteestä ja teknologiasta Italiassa?

Suurlähetystön asiantuntijoiden mukaan Italia toteuttaa tämän päivän pyrkimyksiään, vihreää siirtymää sekä erilaisia teknologioita, oman agendansa mukaan. Maa on selvästi itseriittoinen – toki heitä määrittää EU- tason päätökset ja ratkaisut mutta tasapainoilu vanhan ja uuden teknologian kanssa on olemassa. Toisaalta maa on edistyksellinen, mutta samaan aikaan hyvin vanhoillinen. Vaikutelmamme mukaan Italia luulee olevansa huipputeknologian maa, mutta käytännössä asiat ovat toisin.

Työpaikkojen ja laitosten hierarkia estää innovatiivista ja ketterää toimintaa. Kaikessa tuntuu menevän enemmän aikaa kuin meillä. Tämä seikka pakottaa kysymään, kuinka paljon menetetään uusissa innovaatioissa, kun pokkurointi vie aikaa itse asian edistämiseltä?

Radio3:n tiedetoimittajien mukaan koulutuksessa arvostetaan enemmän taide- ja humanistisia aineita kuin tiedeaineita. Mutta työllistyminen tiede ja teknologiapohjaisella koulutuksella näyttää olevan parempaa. Humanististen aineiden arvostus johtunee maan pitkästä historiasta ja kulttuurista – onhan erilaista elää ja opiskella maassa, joka on hallinnut suurta osaa Eurooppaa aikanaan kuin pienessä Suomessa. Myös ICT-opiskelijoiden vähyys ihmetyttää – eikö meistä suurempi osa halua tehdä töitä kotimaassaan kuin lähteä töihin muualla Eurooppaan?