Uutiset

Vuoden tiedetoimittaja Heljä Salonen valistaa iltapäivälehdessä

03.02.2017 | 1:02

Suomen tiedetoimittajain liitto palkitsee Vuoden tiedetoimittajana Iltalehden toimittaja Heljä Salosen. Tiedeviestintäpalkinnon saavat Ylen luontotoimittaja Kimmo Ohtonen ja sosiologi Sari Näre Helsingin yliopistosta.

Heljä Salonen on työskennellyt Iltalehdessä jo yli kolme vuosikymmentä. (Kuva: Mikko Käkelä)

Heljä Salonen palkitaan Vuoden 2017 tiedetoimittajana, koska hän ei suostu antamaan periksi huuhaalle eikä vaihtoehtoisille faktoille. Suomalaiset asiantuntijat ja tutkijat soittavat Saloselle antaakseen juttuvinkkejä tai kommentoidakseen julkaistuja juttuja. Häneen on opittu luottamaan.

Terveystoimittajana työskentelevä Heljä Salonen sanoo olevansa vakavan asian äärellä kirjoittaessaan terveydestä, sairauksista ja hyvinvoinnista.

– Kun ihminen sairastuu, on se pelottava tilanne, eikä median ole syytä pelotella lisää. Toimittaja voi tarjota selviytymiskeinoja, niin tutkittua tietoa kuin vertaistukea antavia kohtalotoverien kokemuksia.

– Olen maltillisuuden kannalla, enkä pidä kaikesta somehälystä terveysasioiden ympärillä, Salonen huomauttaa.

Palkinnon perusteluissa arvostetaan Heljä Salosen yli 30-vuotista uraa iltapäivälehdessä. Hänen todetaan olevan moderni terveysvalistaja, joka kirjoittaa ihmisläheisiä ja elämänmakuisia terveysjuttuja. Samalla hän on “tiukkapipoinen tieteen arvostaja”. Salonen osaa yhdistää iltapäivälehden ajoittain huomiohakuisen kerrontatavan faktapohjaiseen journalismiin.

 

Kimmo Ohtoselle luonto ei ole vain biologiaa

Kimmo Ohtonen on parhaillaan vapaalla Ylestä kirjoittamassa kahta kirjaa. (Kuva: Mikko Käkelä)

Toimittaja Kimmo Ohtonen tarpoo umpihangessa tunturissa löytääkseen harvinaiset myskihärät. Mies on uinut norppien puolesta ja tullut haukutuksi niin susien puolustajana kuin niiden vihaajana.

Vuoden 2017 tiedeviestintäpalkinnon saaja Kimmo Ohtonen sanoo, että toimittaja voi tehdä itsestään osallisen tarinassa, jos pystyy yhdistämään siihen faktan ja tunteen. Ihmiset kaipaavat selityksiä maailman ilmiöille, mutta eivät vain vastauksia, vaan valistunutta pohdintaa.

– Luontodokumentti edellyttää monitieteisyyttä. Se ei voi olla vain biologisten ilmiöiden kuvailua. Sosiologiset, sosiaalipoliittiset tai esimerkiksi taloudelliset ulottovuudet vaikuttavat luontoon ja toisaalta luonnonolot vaikuttavat koko yhteiskuntaan, Kimmo Ohtonen painottaa.

Ohtosen toimittamassa Katoava Pohjola -dokumenttisarjassa tartuttiin muun muassa petokysymykseen Kainuussa ja Lapissa. Ohtonen sai huomata, miten mukavan miehen maine kyseenalaistettiin, ja hänkin altistui vihapuheelle.

– Yllättävintä ehkä oli, miten pelkkä kysymysten esittäminen ja tulenarkojen asioiden esille tuominen koettiin kannanotoksi, Kimmo Ohtonen kertoo.

 

Sosiologi Sari Näre antaa äänen vaietuille

Sosiologi Sari Näre kannustaa rohkeuteen niin tiedejulkaisemisessa kuin tutkimuksessakin. (Kuva: Mikko Käkelä)

Nuorisotutkimus-lehden päätoimittaja ja Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näre on aina tarttunut aiheisiin, joiden tutkiminen ja joista puhuminen julkisuudessa vaatii rohkeutta. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsuus ja nuoruus sodan keskellä, rintamamiesten seksijutut ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta.

Vuoden 2017 tiedeviestintäpalkinnon saaja Sari Näre naurahtaa, että hänen kaltaisensa sukupuolikulttuurin tutkija leimataan julkisuudessa helposti “seksitutkijaksi”, vaikka hän on tutkinut pikemminkin sukupuolen rakentumista.

– Vuonna 2016 ilmestyneessä Sota ja seksi -kirjassani palaan tähän aiempaan teemaan. Sota-ajan korsuissa seksijuttujen kertominen oli tapa hangoitella vastaan ja loiventaa armeijahierarkiaa. Se lähensi miehiä toisiinsa ja kasvatti yhteishenkeä, mistä oli hyötyä taistelutilanteessa, Näre pohtii.

Sota ja seksi -kirja on jatkumoa sodan tunne- ja kokemushistorian tutkimukselle. “Ruma sota” -kirjan hän toimitti vuonna 2008 yhdessä Jenni Kirveen kanssa. Se puhkoi sotasankarimyyttejä ja monia muita kiiltokuvamaisia käsityksiä sodan ja sen jälkeisen ajan ihmisten arjesta. Kirja oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.

– Vasta tällä vuosituhannella aika alkoi olla kypsä sodan pimeimpien puolien esille tuomiseen, Näre huomauttaa.

– Olen itse sotilaspojan tytär. Äitini oli täyssotaorpo, jonka sisarukset hajotettiin eri taloihin piikomaan. Sota on ollut vaiettuna läsnä elämässäni monella tapaa. Monet meistä kantavat yhä sodan arpia, tabuja ja piilotettua häpeää mielessään, muistuttaa Sari Näre.

Suomen tiedetoimittajain liitto jakaa Vuoden tiedetoimittaja ja tiedeviestintä -palkinnot perjantaina 3. helmikuuta Valon päivän juhlassaan Kansallisarkistossa Helsingissä. Vuoden tiedetoimittaja -palkinnon arvo 5 000 euroa ja Vuoden tiedeviestintäpalkinnon arvo 2 000 euroa.

 

Liiton vuodenvaihde

16.12.2016 | 3:34

Vuosi kallistuu loppuaan kohti – uusi vuosi 2017 alkaa Tieteen päivillä.

Tiedetoimittajain liiton apurahat syksyn 2016 hakukierroksella ja matka-apurahat AAAS2017-tapahtumaan on jaettu, ja hakijoille on tiedotettu henkilökohtaisesti. Hakemusten yhteissumma oli jälleen suuri, lähes 90 000 euroa, ja henkilökohtaisia apurahoja voitiin jakaa noin puolet siitä.

Myös ensi vuoden Tiedetoimittaja- ja Tiedeviestintä-palkinnoista on päätetty, ja ne julkistetaan liiton perinteisessä Valon päivän juhlassa Helsingissä perjantai-iltana 3. helmikuuta 2017. Jäseniltä ja muilta alan ihmisiltä tuli loistavia ehdotuksia, kiitos kaikille ehdotuksensa jättäneille!

joulutervehdys

Liiton toimisto on kohtsiltään jäämässä joululomalle, mutta toimintavuosi 2017 käynnistyy heti vuoden toisella viikolla torstaina 12. tammikuuta Tieteen päivien paneelikeskustelulla. Tiedetoimittaja ja kirjailija Tiina Raevaara ja Reetta Kettunen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta keskustelevat median vastuun rajoista aikana, jolloin vihapuheet ja vihasivustot määrittelevät osaltaan julkista keskustelua. Tervetuloa kaikille avoimeen keskusteluun Helsingin yliopistolle (luentosali 13) klo 10–11!

LINKKI: Vapaus vihapuheeseen? Median vastuun rajat.

Tieteen päivät jatkuvat yöhön saakka, sillä liitto perustaa “olohuoneen” Tieteiden talolle, jossa voi tavata tiedebloggaajia ja kysellä vinkkejä tiedeblogin perustamiseen. Tervetuloa mukaan klo 17–23.

LINKKI: Tieteiden yö Tieteiden talolla.

Muista myös:

Huuhkajien iltapäiväkahvit 25. tammikuuta  klo 15, jolloin Turun yliopiston dosentti Olli Arjamaa kertoo biologisen ja kulttuurievoluution vaikutuksia ihmisen fysiologiassa.

Sanan valta 3 otsikolla “Orpona, vaan ei orjana” Tieteiden talolla keskiviikkona 5.4. klo 10–17 tarjoaa puheita ja työpajoja ammatillisen identiteetin ja itsearvostuksen rakentamiseen ja ylläpitämiseen aikana, jolloin työyhteisöt ovat kovilla työelämän yleisen epävarmuuden vuoksi. Yksin voi jäädä suuressakin työpaikassa, mutta entä jos teet töitäsi yksin kotona, yksin etänä tai ainoana tiedeviestijänä organisaatiossasi? Luvassa myös eväitä toheloinnin estoon!

 

 

Liiton IT-palvelut normalisoitumassa

06.12.2016 | 8:46

Tilanne 6.12.2016:

Domain-palvelun vaihdosta koituneet odottamattomat ja valitettavasti pitkittyneet ongelmat ovat vähitellen korjautumassa. Parhaillaan toimivat liiton toimiston ja pääsihteerin tutut sähköpostit normaaliin tapaan. Katkeillen toiminut kotisivukin on toistaiseksi kunnossa. Joitakin korjauksia jouduttaneet vielä suorittamaan, joten lyhytaikaisia katkoksia saattaa ilmaantua.
HUOM! Jatkamme niin AAAS2017-hakua kuin liiton palkintojen ehdotusaikaa ja tulen varmistamaan  tämän kotisivu-ongelman jälkeen, että kaikki hakemukset ja ehdotukset ovat varmasti tulleet perille.
Pahoittelemme häiriötä. Ilmoitamme kotisivulla välittömästi, kun tilanne on taas täysin normaali.

t. Ulla Järvi

Pääsihteeri, Tiedetoimittajain liitto

Väliaikatietoja: Extranet toimii, sähköpostit eivät

30.11.2016 | 11:22

UUSI tiedote 1.12.2016 klo 8.30 Extranet toimii väliaikaisessa osoitteessa:

http://ahven.carnac.fi/tiedetoimittajat/extranet/

Olkaa hyvä, käyttäkää tätä linkkiä niin kauan, että kotisivujen toiminta siirtyy uudelle palvelimelle ja kaikki sujuu taas kuin ennenkin.

Sähköpostit eivät toimi vielä:

Aiemmin antamani ullahjarvi@gmail.com ei ole enää toiminnassa. OHJATKAA kaikki viestit uuteen varaosoitteeseen: tiedetoimittajat@gmail.com.

HUOM! Jatkamme niin AAAS2017-hakua kuin liiton palkintojen ehdotusaikaa ja tulen varmistamaan  tämän kotisivu-ongelman jälkeen, että kaikki hakemukset ja ehdotukset ovat varmasti tulleet perille.

 

Pahoittelemme häiriötä. Ilmoitamme kotisivulla välittömästi, kun tilanne on taas normaali.

t. Ulla Järvi

Pääsihteeri, Tiedetoimittajain liitto

 

Mikko Myllykoski jatkaa liiton puheenjohtajana

23.11.2016 | 4:24

Tiedetoimittajain liiton vaalikokous valitsi yksimielisesti Mikko Myllykosken jatkamaan  liiton puheenjohtajana vuonna 2017.

Mikko Myllykoski päättää nyt toisen vuotensa liiton johdossa. Sääntöjen mukaan ensi vuoden jälkeen liitolle on valittava uusi puheenjohtaja.

Liiton tiistai-illan vaalikokouksessa Tieteiden talolla koettiin myös liiton historiassa harvinainen arvonta.

Hallituksen erovuoroisista jäsenistä valittiin äänestyksen jälkeen uudelleen Satu Räsänen. Lisäksi äänestyksessä valittiin hallitukseen uusi jäsen, toiseksi eniten ääniä saanut Ilari Hetemäki.

Nykyiset hallituksen jäsenet, erovuorossa olleet Jari Mäkinen ja Minna Meriläinen-Tenhu saivat yhtä paljon ääniä ja kokouksessa piti suorittaa arvonta. Arvonnassa nousi Minna Meriläinen-Tenhun nimi, joten hän jatkaa hallituksessa.

Uutena hallitukseen ehdotettiin myös Mari Heikkilää, mutta hän hävisi tiukassa äänestyksessä yhden äänen erolla.

Hallituksen jäsenten kaudet ovat kolmivuotisia ja hallituksessa voi istua korkeintaan kaksi täyttä kautta peräkkäin.

 

Ulla Järvi